Niin, siitä Texin hepasta, josta lupailin stooria.
Kuten kaikki varmaan muistavat, niin Texin uskollisen ratsun nimi on Dynamiitti. Sitten Dynamiitti vain hävisi eikä kukaan oikein tiennyt minne. Suomalaisia lukijoita on vielä hämännyt sekin, että vanhempia tarinoita on ujutettu uudempien sekaan ja Dynamiitti on putkahdellut kuvioihin aina silloin tällöin.
Todellisuudessa Dynamiitin viimeisin esiintyminen tapahtui tarinassa El Gringo, joka on Suomessa julkaistu 1984 ja Italiassa jo 1964. Toki joissakin takautumajutuissa Dynamiitti on tämänkin jälkeen vilahdellut... Tätä tarinaa ennen Texin hevosen nimi oli mainittu jo harvakseltaan. Olettaa kuitenkin sopi, että hepo oli edelleen Dynamiitti, sillä Texin alta ei juuri koskaan kuollut hevosta. Ja jos kuolikin, niin kyseessä oli poikkeuksetta lainahevonen.
El Gringon jälkeen ensimmäinen tarina, jossa Texiltä kuolee selkeästi oma hevonen, on juurikin Kuumiksessa julkaistu Letterin Jupakka Brazos joella. Oliko kyseessä Dynamiitti? Minä väitän, että oli. Harvemmin kaverukset noin selkeästi ovat surreet kuollutta hevosta. Tärkeämpi pointti on se, että tämä episodi rikkoo niin räikeästi vanhan tutuksi tulleen kaavan, että Texiltä ei oma hevonen kuole alta. Väitän siis, että pappa Bonelli halusi heittää tässä kyseisessä tarinassa hellät jäähyväiset Dynamiitille, josta oli tullut rasite tarinankuljetukselle. On se vaan niin upeaa nähdä, millaisen voltin Tex tekee kuolevan hevosen selästä lentäessään. Ja vielä hienompaa on nähdä, kuinka Tex selviytyy tukalasta tilanteesta aseet komiasti laulaen. Vaikka vähän niitä karvaooppeleita käy sääliksi...
