Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Kolumnit ja matkaraportit: Sarjakuvan vajavainen historia (24.05.2017 klo 06:00:00)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
18.10.2017, klo 06:50:43

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
459676 viestiä 10227 aihetta kirjoittanut 7203 jäsentä. Uusin jäsen: MarttiJ
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia
| | |-+  "Klaffivirheet" sarjakuvissa
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 [3] 4 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: "Klaffivirheet" sarjakuvissa  (Luettu 14551 kertaa)
Darzee
Valistunut arvailija
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 740


Me likes prairie dogs!


« Vastaus #30 : 29.06.2017, klo 15:45:35 »

Kaljuudella sinänsä tavoitellaan usein kuvaamasi kaltaisia ominaisuuksia. Kalju poikkeusyksilö voi toki joskus olla sankarikin, kuten Ryhmä-X:n professori Xavier. Luthorin ulkonäön muutos on kuitenkin alkuaan käsittääkseni vain kuvaamani kaltainen erehdys. Teräsmiehen ensimmäinen useita kertoja esiintynyt vihollinen Ultra-Humanite, johon uskon Luthorin noissa varhaisissa sarjoissa sekoittuneen, on alkuaan kiilusilmäinen kaljupää. Myöhemmissä sarjoissa se muuttuu isoaivoiseksi valkoiseksi gorillaksi. Mutta se on toinen tarina eikä klaffivirhe.

tallennettu
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 34 722



« Vastaus #31 : 29.06.2017, klo 18:30:21 »

Luthorin ja Ultra-Humaniten yhteys oli John Byrnen Generationsissa, siis ekassa minisarjassa. Tietysti se on keksitty yli 50 vuotta myöhemmin.

Vaatteiden repeytyminen ja itsestään korjaantuminen on myös Byrneä. Rautanyrkin asu repeytyi ja hetikohta se oli ehjä. Siihenkin löytyi selitys.
tallennettu

Petri Aarnio
Entusiasti
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 198


Waugh!!!


« Vastaus #32 : 30.06.2017, klo 09:14:55 »

Kun sankarista tulee vasuri eli kannen kääntäminen peilikuvaksi. Jota tehtiin aikoinaan milloin mistäkin syystä. Voi vain spekuloida niillä syillä.


* T_Paluu.jpg (197.33 kilotavua, 1000x463 - tarkasteltu 98 kertaa.)
tallennettu

AKUT TAND BUNDOLO! TARZAN JEL <AKUT, EI TAPPAMISTA! TARZAN ON TÄSSÄ!>
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 410


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #33 : 30.06.2017, klo 11:54:20 »

Kun sankarista tulee vasuri eli kannen kääntäminen peilikuvaksi. Jota tehtiin aikoinaan milloin mistäkin syystä. Voi vain spekuloida niillä syillä.
Spekulaatio: Logon vaihtuminen sivun vasempaan reunaan voi liittyä irtonumeromyyntiin ja tavoiteltuun lehtipistenäkyvyyteen.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Darzee
Valistunut arvailija
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 740


Me likes prairie dogs!


« Vastaus #34 : 30.06.2017, klo 14:44:43 »

Logon kääntämisen minäkin epäilen olevan tietoinen ratkaisu, Reiman spekulaatio syistäkin tuntuu äkkiä ajateltuna ihan pätevältä.

Repeytyvien ja nopeasti korjaantuvien vaatteiden sukulaisia ovat nopeasti paranevat tappelunjäljet, kuten irronneet hampaat ja mustat silmät. Näistäkin löytyy esimerkkejä ankka- ja pottunokkasarjoista. Tarkkaan ottaen kyse on toki useammin visuaalisesta tehokeinosta kuin varsinaisesta virheestä.

Mustan Pekan puujalan paikan vaihtuminen vasemman ja oikean koiven välillä on myös tuttu Disney-esimerkki klaffivirheestä ja vaikutti puujalasta luopumiseen. Mikki Kolkkojoella -tarinassahan tuo tapahtuu Pekan selittäessä, että perinteinen "merirosvomalli" on korvattu uudella.

tallennettu
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 136



« Vastaus #35 : 30.06.2017, klo 17:54:53 »

Punatukkainen Lex Luthor näytti pikkutakissaan tavalliselle kadunmiehelle, ei Public Enemy No. 1:lle, joka voisi haastaa itsensä Teräsmiehen. Ehkä yllättävällä kaljuudella tavoiteltiin jonkinlaisesta fyysisestä erityislaatuisuudesta ja poikkeavasta yksilöstä viestivää elementtiä. Vähän samoin, kuten Kapteeni Koukun koukkukäsi tai Al Caponen arpi.  

Superman oli tekijäparin ensimmäisissä fanzinetarinoissa se maailmanherruutta tavoitteleva kalju konna. Luthor sai sittemmin tämän roolin.

1933 fanzine Science Fiction: The Advance Guard of the Future #3


* superman.JPG (158.77 kilotavua, 957x660 - tarkasteltu 34 kertaa.)
tallennettu
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 219



« Vastaus #36 : 30.06.2017, klo 19:11:25 »

Spekulaatio: Logon vaihtuminen sivun vasempaan reunaan voi liittyä irtonumeromyyntiin ja tavoiteltuun lehtipistenäkyvyyteen.

Hyvin oivallettu. Eipä tullut koskaan mieleen, vaikka olen ihmetellyt juuri näitä vanhoja Tarzanin peilattuja kansia.

Ovatko lehtihyllyt olleet jenkeissä sellaisia pyöriteltäviä räkkihyllyjä (ulkomuistista olen nähnyt valokuvia lehtiä lukevista pojista) tai sellaisia mihin lehdet laitetaan pystysuunnassa lepäämään?

Muistan (Suomessa) 80-luvulla lehtien olleen kioskin ikkunan takana juuri niin, että niiden oikea puoli jäi aina etummaisen taakse piiloon.
tallennettu
X-men
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 12 043


Comics costs too much, damned!!!


« Vastaus #37 : 30.06.2017, klo 19:43:56 »

Jonkunnäköinen klaffivirhe tapahtui TASM #410 ja Spider-Man #67 välillä kun Hämiksen (Ben Reilly) tyttöystävä sai yhtäkkiä päällensä kauluspaidan kun aiemmin oli ollut poolopaita päällä.
tallennettu

There Are Too Many Comics Which Don't Get Published Here.
Darzee
Valistunut arvailija
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 740


Me likes prairie dogs!


« Vastaus #38 : 30.06.2017, klo 20:10:13 »

Hyvin oivallettu. Eipä tullut koskaan mieleen, vaikka olen ihmetellyt juuri näitä vanhoja Tarzanin peilattuja kansia.

Ovatko lehtihyllyt olleet jenkeissä sellaisia pyöriteltäviä räkkihyllyjä (ulkomuistista olen nähnyt valokuvia lehtiä lukevista pojista) tai sellaisia mihin lehdet laitetaan pystysuunnassa lepäämään?

Muistan (Suomessa) 80-luvulla lehtien olleen kioskin ikkunan takana juuri niin, että niiden oikea puoli jäi aina etummaisen taakse

Liittäisin tämän ajoittaisen peilaamisen logoseikkojen ohella ainakin joissakin tapauksissa siihen, että kannen toiminta saadaan "juoksemaan" vasemmalta oikealle. Se tuntunee luontevimmalta vasemmalta oikealle luettavia kieliä käytettäessä, vaikkei kannessa logon lisäksi edes lukisi mitään. Tuo Tarzan-kansi on hyvä esimerkki, vaikka apinain kuninkaasta tuleekin tahattomasti vasuri.
tallennettu
echramath
Oberschtroumpfbannführer
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 947



« Vastaus #39 : 30.06.2017, klo 20:38:35 »

Tarzan on esimerkki täydellisestä sankarista, joten olisi vaikea olettaa muuta kuin, että hän on ambideksteerinen ja muutoinkin kutakuinkin symmetrinen.
tallennettu

I've got 99 problems, but luftballons ain't one. // comixblag
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 410


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #40 : 01.07.2017, klo 12:36:01 »

Liittäisin tämän ajoittaisen peilaamisen logoseikkojen ohella ainakin joissakin tapauksissa siihen, että kannen toiminta saadaan "juoksemaan" vasemmalta oikealle. Se tuntunee luontevimmalta vasemmalta oikealle luettavia kieliä käytettäessä, vaikkei kannessa logon lisäksi edes lukisi mitään. Tuo Tarzan-kansi on hyvä esimerkki, vaikka apinain kuninkaasta tuleekin tahattomasti vasuri.
Tästä on nyt pakko olla eri mieltä. Ensinnäkään en usko että 1970-luvun kustantamoissa tuommoista mietittiin hetkeäkään. Siis liikesuuntaa ja kannen estetiikkaa sitä kautta. Nyt jos joku kustantaja innostuisi digitekniikan myötä asialla leikkimään se edellyttäisi kuitenkin sitä että KUSTANTAJA kokisi että hänellä on parempi esteettinen silmä kuin taiteilijalla joka kannen alun perin teki ja lisäksi pitäisi vielä ottaa vastaan fanien viha siitä että kansi on uuden julkaisun myötä peilattu.  Smiley Samalla kun tuo ratkaisu on tuossa tehty, on myös tiedetty, että kannen yläreunan tekstejä peittävät lätkät peittävät vielä isomman osan kannesta ja se nyt tuskin on kenenkään silmään kauniinpaa kuin vanha suomikansi tai alkuperäinen. (Uusimmassa kannessa itse asiassa visuaalisesti kaikkein eniten korostuvat nuo blokit tai laatikot ja itse kansikuvakin alkaa jäädä toiseksi!)

Toiseksi vaikkapa noiden Tarzan kansien sommittelu on ollut melkoisen harkittua ja monimutkaista (ks. P.A. Mannisen artikkeli Sarja/kuva/ilmiö -näyttelykataloogissa.) Esimerkiksi tuossa Petrin postaamassa Tarzan-kannessa korostuu enemmän V:n muotoinen sommittelu kuin Tarzanin liikesuunta.

Muuten, Darzee olet oikeassa että liikesuunta on yksi vaikuttava asia kansien suunnittelussa. Manninen muistaakseni rinnasti kyllä Tarzan-kannet artikkelissaan maalaustaiteen historiaan, mikä ei lopulta olekaan kovin kaukaa haettu ajatus. Näin ollen kansimaalari on miettinyt tai painottanut enemmän muita juttuja, kuten dynaamisuutta, kuin sitä että kuva tulee lehden kanteen. Sen kautta että on tehty itsessään kuvana näyttävä työ, on päästy välillisesti myös hienon kansitaiteen ääreen.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Petri Aarnio
Entusiasti
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 198


Waugh!!!


« Vastaus #41 : 01.07.2017, klo 13:05:06 »

Saako tämmöisen kataloogin luettua jossakin?
tallennettu

AKUT TAND BUNDOLO! TARZAN JEL <AKUT, EI TAPPAMISTA! TARZAN ON TÄSSÄ!>
SkTV
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 201


« Vastaus #42 : 01.07.2017, klo 14:01:44 »

Tyhmä kysymys:
Mistä te päättelette, että taitelija on maalannut Tarzanin alunperin oikeakätiseksi (puukko oikealla lanteella)? Tuo puukko vasemmalla lanteella -kuva on kaikin puolin parempi.
tallennettu
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 219



« Vastaus #43 : 01.07.2017, klo 18:28:26 »

Tästähän tuli mainio ketju.

Tyhmä kysymys:
Mistä te päättelette, että taitelija on maalannut Tarzanin alunperin oikeakätiseksi (puukko oikealla lanteella)? Tuo puukko vasemmalla lanteella -kuva on kaikin puolin parempi.

Tarzan on valmistautunut käyttämään puukkoa oikealla kädellä numeron 150 kannessa, kun taas puukko on valmis iskuun vasemmassa kädessä numeron 192 kannessa.

Tarzan käyttää siis tarpeen mukaan molempia käsiä.

Taiteilijan mukaan puukko on järjestään vasemmalla puolella (pikatarkistus numeroiden 152 ja 153 kansikuvista).

Mielestäni puukon kantaminen vasemmalla puolella tarkoittaa, että Tarzan on oikeakätinen.

Tällöin puukko on vasemmalla puolella yksinkertaisesti siksi, että sitä käytetään useimmiten yksinkertaiseen tarkoitukseen (liaaneja leikkaamaan).

Puukon voi vasemmalta puolelta vetää käyttö/iskuvalmiiksi vain vasempaan käteen (teräase on yhtä uhkaava riippumatta kummassa kädessä se on). Oikealla kädellä puukkoon voi tarttua, kun kaivetaan antiloopin lihaa hampaiden välistä.

Aarnion liittämässä kuvassa puukko tietenkin korostaa, että Tarzan tappelee reilusti vaikka kädet olisivat täynnä ja puukkoon tartutaan vasta kun muuta vaihtoehtoa ei enää ole.
tallennettu
Sampsa Kuukasjärvi
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 3 311


« Vastaus #44 : 01.07.2017, klo 18:44:58 »

Erinomainen aihe. DuBois/Manningillakin Tarzanin pedoissa klaffi-virhe, jonka oikaisimme 2015 käännöksessä (viimeinen ruutu). Köysi nimittäin todellakin katkaistaan ja silti Kincaid nökötti parin sivun jälkeen tukevasti ankkurissa. Keskimmäinen tuutu on 1972 erikoisnumerosta.

Tuossa ei ole klaffivirhettä, vaan kyse on siitä, että sarjakuvasovitus ei kerro romaanin kaikkia tapahtumia.

Tarzanin pedot -romaanissa Jane pakottaa merimiehet katkaisemaan Kincaidin ankkuriketjun (tosiaan ketjun eikä köyden) päästäkseen pakoon roistoja. Miehet katkaisevat ketjun. Kincaid ajautuu hetkeksi hiekkasärkälle. Miehet pääsevät hyökkäämään Janen kimppuun. Tarzan ja hänen petonsa pelastavat Janen. Tämä menee sarjakuvassa suunnilleen samoin kuin kirjassa, joskin sarjis oikoo monia mutkia.

Mutta sitten romaanissa taistelun jälkeen laiva ankkuroidaan Ugambi-joen suulle uudestaan – tosin tätä ei valaista siinä sen enempää. Sarjakuvan suomennokseen keksitty ”kakkosankkuri” on loistava oivallus. Sarjakuvan piirtäjä Russ Manning lienee tarkoituksella piirtänyt kuvaan ankkurin laivan eri puolelle kuin katkaistun ankkurin. Ehkä myös romaanin tarinassa juurikin käytettiin aluksen toisen puolen ankkuria, jollei sitten laivan uumenissa ollut toinen ankkuri varalla entisen paikalle.

Laitan tähän näytteen ankkuriköyden katkaisemisesta sarjakuvassa. Se köysi on eri puolella kuin ”kakkosankkuri”. Liitän tähän myös Petrin aiemmin laittaman näytteen, jossa näkyy "kakkosankkuri".

Asiasta toiseen, tuossa Petrin näytteessä lukeva ”steam up” lienee suomeksi pikemmin ”höyry päällä” eikä ”sumun peittämä”. Sumusta ei puhuta kirjassa mitään, ja ”sumun peittämä” -ilmaus olisi englanniksi muutenkin oikeammin partisiipin perfekti ”steamed up”. Romaanissa kerrotaan, että Tarzan ja taistelusta hengissä selvinnyt laivan miehistö lämmittivät laivan höyrykattilat (= ”höyry päälle”), mutta laivalla ei uskallettu lähteä merelle kovan aallokon takia, joten se pidettiin suojassa joella.


* Köysi poikki Tarzan.jpg (239.63 kilotavua, 1246x883 - tarkasteltu 49 kertaa.)

* Manning_klaffi.jpg (259.18 kilotavua, 960x544 - tarkasteltu 53 kertaa.)
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] 4 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: