Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Artikkelit ja henkilökuvat: 1959 / 100 – Välskärin kertomuksia (03.03.2018 klo 22:57:16)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
22.07.2019, klo 01:15:45

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
475598 viestiä 10559 aihetta kirjoittanut 7413 jäsentä. Uusin jäsen: Janne W
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Kritiikki ja sarjakuva mediassa
| | |-+  Sarjakuvan arvostus
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6 7 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvan arvostus  (Luettu 38240 kertaa)
pertti jarla
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 981



« Vastaus #30 : 01.08.2006, klo 12:12:48 »

Turhapuro, Aku Ankka, Wagner. Pitää tehdä sarjakuvia, joissa on huvittavan näköisiä, kurittomia luuserimiehiä. Sitten pikku hiljaa kuluttaja totutetaan kovempiin aineisiin. Lopulta Chris Ware löytää suomalaisyleisönsä.
tallennettu

Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti
Jukka
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 843



« Vastaus #31 : 01.08.2006, klo 12:27:51 »

Lopulta Chris Ware löytää suomalaisyleisönsä.
Eikös ne senkin hahmot ole sellaisia huvittavan näköisiä luuserimiehiä. Smiley
tallennettu

roju
sarjispelle
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 1 762



« Vastaus #32 : 01.08.2006, klo 14:13:54 »

Sen verran kuluttajat arvostavat elokuvia ja kirjoja, että suostuvat niistaä maksamaan ja oikein vaikkapa vakavasti niistä keskustelemaankin. Sama tarina sarjakuvana, ei kiinnosta "ketään".

Taisit osua ongelman ytimeen. Sarjakuva on periaatteessa helppoa lähestyä ja tuttua. Käytännössä ei. Saatavuuskin on vaieka. Mutta tämä menee jo aiheen ohi, toiseen säikeeseen.
tallennettu

Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 214


« Vastaus #33 : 02.08.2006, klo 15:18:50 »

Tuli mieleen vaikkapa Remes ja Karibian piraatti. Ei noita nyt kovin aikuisille suunnatuiksi voi sanoa. Silti lehdet kirjoittaa niistä ihan kuin oikeista asioista. Ja isot miehet niitä lukee ja kattoo. Jos olisivat sarjakuvia, niin unholaan jäisivät.

Joo,  mutta arvostusta se ei tuo.

No on tietysti eri asia mitä arvostuksella käsittää.
Kaupallista vai taiteellista.

tietenkin kaikki on suhteellista.
Kun 1934 Agentti X-9 sarjakuva alkoi ilmestyä sai Dashiell Hammett tarinasta ja dialogista 500 dollaria.
Nuori piirtäjä, Alex Raymond, tienasi työstään 20$.

Siis Alex Raymond.
(lähde Ruumiin kulttuuri 1/2006)

Asiat ovat muuttuneet kovin vähän noista päivistä. Eräässä keskustelussa sain kuulla kuinka ammattigraafikolta koetettiin saada hinnanalennusta mainoskuvasta koska kyseessä on vain piirros.
Asiaa ei vieläkään auta se että yrittää nostaa oman makunsa muiden vähäpätöisten kuolevaisten yli.
Itse näen ettei sarjakuvan arvostus voi nousta ennen kuin sarjakuvaa löytyy joka lähtöön ja paljon.
Se edellyttää panostamista laadukkaaseen lasten ja nuorten sarjakuvaan, kypsemmille suunnattu materiaali seuraa automationa.
Resurssit tähän onkin sitten ihan eri juttu.
tallennettu
Justus
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 941


Ralf on Kuningas


« Vastaus #34 : 02.08.2006, klo 19:18:16 »

No on tietysti eri asia mitä arvostuksella käsittää.
Kaupallista vai taiteellista.

No onko niillä nyt paljonkaan eroa. Jos taideteosta arvostetaan, siitä myös ollaan valmiit maksamaan paljon.
tallennettu
VesaK
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 567


Kuka mitä häh?


« Vastaus #35 : 02.08.2006, klo 19:42:44 »

Kun Mauri Kunnas muinoin piirsi Iltaset-lehteen Kotlant Jaartia, hänen palkkionsa oli 40 mk per srtippi (nykyrahassa suurinpiirtein sama euroissa). Siksi erinomaisen mainio "Panjonsoittajan ropleemi" -tarina latistuu loppuaan kohti piirroksen osalta.
"Sitten tein Iltasetiin yhden pilakuvan, jonkun tyhmän jutun silloin otsikoissa olleesta "tauluoikeudenkäynnistä", ja siitä maksettiin 100 mk. Siihen loppui sarjakuvien teko", Gunnas totesi.
"Mä olisin itse halunnut tehdä vain sarjakuvia, jos niiden teolla olisi elänyt", totesi Kunnas-Mauri minulle taannoin.

Ristikäämme nyt kaikki kätemme kyynärpäihin asti, ja kiittäkäämme hallitsevia tahoja siitä, että Kunnaxesta ei tullut "pelkkää" Disney-sarjisten käsikirjoittajaa ja piirtäjää, kiitos ei-myönteisen palautteen Gutemberghusetin (nyk. Egmont) taholta. 
tallennettu

“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 36 604



« Vastaus #36 : 02.08.2006, klo 23:03:00 »

Kukas nyt muistelee väärin? Vai sotkee asioita?

Iltaset loppui paljon aikaisemmin kuin Nyrok City.Ja lastenkirjojakin tuli vasta kun Nyrok City oli jo kanttuvei.

Mutta ei sarjakuvilla elä, ei. Sitä en väitä.
tallennettu

Jari Lehtinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 055


Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan


« Vastaus #37 : 03.08.2006, klo 03:05:22 »

Hmm.  Grin





* arvostus_1.jpg (67.22 kilotavua, 500x389 - tarkasteltu 246 kertaa.)

* arvostus_2.jpg (17.17 kilotavua, 300x250 - tarkasteltu 256 kertaa.)
tallennettu

”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.
Mikko A
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 356

ostan omakustanteita - uudet & vanhat - tarjoa!


« Vastaus #38 : 03.08.2006, klo 08:44:31 »

Minusta sarjakuvaa arvostetaan ihan hyvin siinä suhteessa mikä on Suomen väkiluku ja sarjakuvan taso.
Minusta ei ole tarpeellista lähteä sellaiselle väkinäiselle linjalle missä arvostuksen perään itketään (kuten Reima mainitsi, se on ehkä kasari omakustanne/seuralehtien ankein puoli, kun ei keskitytä "näyttöjen antamiseen" vaan arvostuksen kinuamiseen ja sen puutteen ruikutukseen).
Tuskin tuo "perus sarjakuva" jota kioskeista ostellaan tarvitsee mitään lisä arvostusta kun kysyntää ja intoa riittää. Mitä tulee vaihtoehtoisempaan kamaan, olisi aiheellista vain ymmärtää että kyse on marginaalisesta ilmiöstä, jolle arvostus tulee myös marginaalista, eikä jostain kohderyhmän ulkopuolelta joka ei joskus ehkä edes osaa edes hahmottaa että kyse on enää sarjakuvista.

On toki hyvä että jotkut ihmiset paneutuu aktiivisesti sarjakuvan promotointiin ja eteenpäinviemiseen, vaikka se ei toisi mitään lopullista voittoa. Minulle riittää (ja kelpaa paremmin) tilanne jossa sarjakuva on vastakulttuuria & vittumaista rävellystä, jossa tuotanto syntyy pakkomielteestä tehdä jotain, sen sijaan että se olisi parempi rahanlähde kuin joku muu ammatti.
tallennettu

VesaK
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 567


Kuka mitä häh?


« Vastaus #39 : 03.08.2006, klo 10:26:17 »

Kukas nyt muistelee väärin? Vai sotkee asioita?
Iltaset loppui paljon aikaisemmin kuin Nyrok City.Ja lastenkirjojakin tuli vasta kun Nyrok City oli jo kanttuvei.
 

Ilmeisesti Kunnas. Iltasettiin hän väittää aloittaneensa pilapiirrännän, sitten siirtyi Aamulehteen ja sieltä Turun Sanomiin. "Suomalainen tonttukirja" ilmestyi 1979, jolloin Nyrokki oli vielä hyvinkin voimissaan.

Lainaus
Mauri Kunnas

- Syntynyt 11.2.1950 Vammalassa
- Ylioppilaaksi 1969
- Valmistui graafikoksi Suomen Taideteollisesta
korkeakoulusta 1975
- 1974 päivittäinen sarjakuva Kotlant Jaarti Iltaset-lehdessä
- 1974-75 Aamulehden poliittinen pilapiirtäjä
- 1975-76 töissä turkulaisessa mainostoimistossa
- 1976-83 Turun Sanomien poliittinen pilapiirtäjä
- 1975-86 Nyrok City -sarjakuva ensin Introssa, sitten Helpissä ja lopulta Suosikissa
- Ensimmäinen lastenkirja, Suomalainen tonttukirja 1979
- 1983-84 Helsingin Sanomien pilapiirtäjäksi, muutto Helsinkiin
- Kaiken aikaa piirroksia myös muihin lehtiin, muiden muassa Suomen Kuvalehteen
- Nykyään päätoiminen kirjailija
tallennettu

“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama
Markku Myllymäki
Lyijykynän jatke
Galleriataiteilija
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 747


/* You are not expected to understand this. */


« Vastaus #40 : 03.08.2006, klo 10:31:55 »

Tuli äkkiä asennemuutos, kun katselin Dilberttejä, B.Virtasia sun muita strippejä työpaikan seinillä.

Sarjakuva ei ole taidetta.

Sarjakuva on käyttöesine, monen cubicle-asukin itseilmaisun muoto (siis "kopioin Dilbertin seinälleni ja morkkaan sillä pomoja"), hyödyke ("Hmm. Odotusaikaa, teenkö sanaristikon vai luenko sarjakuvat lehdestä") tai jotain muuta.

Konkreettisesti sarjakuva esineenä ei siis ole taidetta tai sitten täytyy sanoa että vähän kaikki on -- useimmat hyötyesineetkin ovat muotoiltuja.

Sarjakuvan tekeminen on taidetta.

Lopputuote on hyödyke.


Ha. Kuulostaa hiusten halkomiselta, mutta oikeasti, se erottaa työn ja tuloksen. Silloin työ jota tehdään voi olla vaikka kuinka taiteellista.

Vai tätäkö kaikki tarkoittivat alunperinkin ja minulle (hämäläiselle) se valkeni vasta nyt?  Grin
tallennettu

When you earnestly believe you can compensate for a lack of skill by doubling your efforts,
there's no end to what you can't do.
roju
sarjispelle
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 1 762



« Vastaus #41 : 03.08.2006, klo 11:32:51 »

Tuli äkkiä asennemuutos, kun katselin Dilberttejä, B.Virtasia sun muita strippejä työpaikan seinillä.

Sarjakuva ei ole taidetta.

Sarjakuva on käyttöesine, monen cubicle-asukin itseilmaisun muoto (siis "kopioin Dilbertin seinälleni ja morkkaan sillä pomoja"), hyödyke ("Hmm. Odotusaikaa, teenkö sanaristikon vai luenko sarjakuvat lehdestä") tai jotain muuta.

Konkreettisesti sarjakuva esineenä ei siis ole taidetta tai sitten täytyy sanoa että vähän kaikki on -- useimmat hyötyesineetkin ovat muotoiltuja.

Sarjakuvan tekeminen on taidetta.

Lopputuote on hyödyke.


Ha. Kuulostaa hiusten halkomiselta, mutta oikeasti, se erottaa työn ja tuloksen. Silloin työ jota tehdään voi olla vaikka kuinka taiteellista.

Vai tätäkö kaikki tarkoittivat alunperinkin ja minulle (hämäläiselle) se valkeni vasta nyt?  Grin

Huokaus. Joko-tai, musta-valkea.

Mikä siinä harmaan sävyjen tajuamisessa on niin vaikeaa, ihmiskunta hoi?

Se mitä Matti Hagelberg tai Marko Turunen tekee ei päätyne kuutioiden seinälle, vaan joidenkin ihmisten kirjahyllyihin.  Sama ilmaisumuoto, eri lajityyppi. Sarjakuvasta on moneksi.
tallennettu

Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.
Timo Ronkainen
professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 18 082


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #42 : 03.08.2006, klo 12:01:04 »

Tuli äkkiä asennemuutos, kun katselin Dilberttejä, B.Virtasia sun muita strippejä työpaikan seinillä.

Sarjakuva ei ole taidetta.

Sarjakuva on käyttöesine, monen cubicle-asukin itseilmaisun muoto (siis "kopioin Dilbertin seinälleni ja morkkaan sillä pomoja"), hyödyke ("Hmm. Odotusaikaa, teenkö sanaristikon vai luenko sarjakuvat lehdestä") tai jotain muuta.

Tämä oli kai sarkasmia? Olihan?
Lainemaista päättelyä voi jatkaa siten että elokuvatkaan ei ole taidetta, kun katsoo mainoselokuvia tai davincikoodin. Tai kirjallisuus kun selailee läpi vitsikokoelman ja edmacbain-pokkarin.

Timo
tallennettu

Markku Myllymäki
Lyijykynän jatke
Galleriataiteilija
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 747


/* You are not expected to understand this. */


« Vastaus #43 : 03.08.2006, klo 12:21:51 »

Tämä oli kai sarkasmia? Olihan?

Äh. Edes kunnon flamewaria saanut pystyyn. En ikuna saa ylennystä alt.syntax.tacticaliiin...  Grin
tallennettu

When you earnestly believe you can compensate for a lack of skill by doubling your efforts,
there's no end to what you can't do.
Mikko A
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 356

ostan omakustanteita - uudet & vanhat - tarjoa!


« Vastaus #44 : 03.08.2006, klo 12:28:48 »

Eikös "oikean taiteen" tunnista hinnasta ?  Wink

Harva sarjakuvan kuluttaja tuntuu arvostavan sarjakuvaa taiteena (ainakaan sitä lopullista painettua teosta). Jopa vaihtoehtoisesta sarjakuvasta puhuttaessa, kiinnostusta voi olla ostaa, kunhan hinta on halpa (= ei edullinen, vaan halpa). Jos hinta olisi missään suhteessa kustannuksiin & työmäärään, ei esim. vaihtoehtosarjakuvalehdet menisi kaupaksi.

vrt: Jotkut pehmeäkantiset mustavalkoiset valokuvakirjat taidekaupan hyllyssä on helposti 50 euroa, kun vastaava sarjakuva tuskin saisi olla edes 20e nurkilla.
tallennettu

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6 7 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: