Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Artikkelit ja henkilökuvat: 1952 / 100 – Seikkailuja erämaassa (13.03.2018 klo 11:48:55)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
22.10.2018, klo 18:15:45

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
467728 viestiä 10414 aihetta kirjoittanut 7324 jäsentä. Uusin jäsen: VaultDweller
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Aku Ankka ja kumppanit
| | |-+  Murrealbumit
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] 2 3 4 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Murrealbumit  (Luettu 19195 kertaa)
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 35 675



« : 06.01.2004, klo 19:26:15 »

Erityisesti Aku Ankkaa ja Asterixia on ilmestynyt suomen eri murteilla viime vuosina. Moneen kertaan lehtijutuissa on sanottu murrealbumien olevan suomalainen ilmiö jota ei esiinny muualla.

Ei pidä paikkaansa.

Saksan 30 eri murteella on julkaistu Asterixia. Myös Hollannissa ja Kreikassa tunnetaan murrealbumit. Mutta tuo saksan määrä huimaa päätä. Katsokaa myös Ranskan, Italian ja Sveitsin kohdista.
tallennettu

Leo
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 303



« Vastaus #1 : 06.01.2004, klo 19:29:20 »

Mikähän on seuraavan Ankka-murrealbumin murre? Toivottavasti Tsadin slangi niin voisin itse osallistua käännöskilpaan Grin
tallennettu
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 35 675



« Vastaus #2 : 06.01.2004, klo 20:41:53 »

Tsadin slangilla oli jo. Minulla on se ja Pohjanmaa jotka ostin kirpputorilta, en ole niitä kummemmin keräillyt.

Lisäksi mulla on Masi jossa kaikki hahmot puhuvat eri murretta. Se on aika hauska minusta.
tallennettu

Rami Rautkorpi
Siirtäjä ja vääntäjä
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 074



« Vastaus #3 : 06.01.2004, klo 20:49:37 »

Stadin slangilla oli, Tsadin slangilla ei.

Minä kuulemma puhun Tsadin slangia, mutta omasta mielestäni puhun tietenkin aivan normaalia puhekieltä.
tallennettu

"Vaikka onhan joukossa Anssi Rauhalaa ja Rami Rautkorpea, jotka ovat paremmasta päästä verrattuina tekijöihin, joiden taso olisi jokin aika sitten supistunut omakustanteisiin ja sarjakuvaseurojen julkaisuihin." -- Kari T. Leppänen (https://tinyurl.com/ycbb3cw2)
Timo Ronkainen
professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 17 562


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #4 : 06.01.2004, klo 22:05:34 »

Saksan 30 eri murteella on julkaistu Asterixia.
Saksasta idea otettiinkin kun ensimmäinen murre-Asterix ilmestyi. Asia mainittiin ihan uutisjutuissakin, mutta unohtui sitten tyystin.

Timo
tallennettu

Justus
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 941


Ralf on Kuningas


« Vastaus #5 : 06.01.2004, klo 23:49:04 »

Minusta murrealbumeissa ei ole mitään hauskaa. Ehkä siksi, etten puhu mitään murretta, paitsi kaakkoissuomen (Kotka, Hamina) murretta joskus siellä käydessäni fyysisesti tai virtuaalisesti IRC:in avulla (#eagle). Olen itse espoolainen, syntynyt Vantaalla (myönnettäköön). Tämän alueen "murre" vääntää mm. e:n ä:ksi ja o:n a:ksi (kiäli, tuali). Kammottavaa, lapseni puhuvat sitä :-). Mutta Asterix savoksi on jotain kamalaa. Ainoastaan silloin, jos murre on henkilön puheena niin sitten sulatan murteen. Eihän mikään kirjakaan ole yleensä kokonaan murteella kirjoitettu, kyllä kirjakieli on pääkieli ja henkilöiden puhe on sitten murretta, jos on. Esim. Kalle Päätalon kirjat ovat tästä hyvä esimerkki. Kirjat ovat kirjakieltä, mutta sitaatit ovat murretta. Normaalitekstin seassa voi olla jokin murreilmaisu, mutta se on esitelty aikaisemmin.

Ymmärrän kyllä murteita. Esim stadin slangia käytänkin vähän ja ymmärrän sitä kyllä täysin ja siksi murteista tehty parodiointi on minusta hauskaa.

Viivin ja Wagnerin murresarjakuvastrippi oli aivan kipeän hauska. Nauroin itseni tärviölle, mitä se sarja ei yleensä tee - vaikka hauska onkin. Viivi ja Wagner puhuivat stripissä ns. pseudomurretta, joka ei tarkoittanut yhtään mitään mutta kuulosti eri murteiden sekametelisopalta. "Pröönää kalingaat, Viivi" tms. Myös Pahkasiassa oli joskus mukamurteita, muistaakseni Hannu Pyykkösen piirtäminä.

Muita murreparodioita?
tallennettu
Storm
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 343


Elämä ei ole aina helppoa.


« Vastaus #6 : 07.01.2004, klo 08:23:36 »

Itse asiassa äitini osti vuosi sitten isälleni oulun murteisen aku ankan ja sanon, että sitä oli hauska lukea.
Tuntu tosin hiemalta lukea sitä, vaikka asun oulunläänissä, se tuntuu aika oudolta lukea kuin puhua.
tallennettu

I live, when my heroes live...
Timo Ronkainen
professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 17 562


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #7 : 07.01.2004, klo 10:48:35 »

Enpä minäkään noista murrealppareista ole pahemmin pitänyt. Puhekieltähän puhekuplat ovat ja oikeastaan niiden pitäisi olla, mutta jos kaikki hahmot puhuvat sitä ja samaa murretta, tuntuu koko homma jo typerältä. Etenkin jos murre istutetaan Asterixin ja Ankan maailmoihin. Tehdäänpäs muuten hei seuraavaksi Mämmilä savoksi! häh? jooko?

Timo
tallennettu

VesaK
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 328


Onpa tässä outo juttu.


« Vastaus #8 : 24.05.2005, klo 16:27:42 »

No nyt onpi Ankat sijoitettu V****lanjänkän maisemiin, kuten trendikästä onkin: 


TIEDOTUSVÄLINEILLE 23.05.05
Aku Ankan murrekisan voitto Tornioon
 
Aku Ankan kahdeksannen murrealbumin kääntää peräpohjalaiselle murteelle Torniossa asuva Terttu Rousu. Suosittuun käännöskilpailuun osallistui tälläkin kertaa mittava joukko murteen taitajia; määräaikaan mennessä Aku Ankan toimitukseen kertyi lähes kaksisataa kilpailutyötä.
 
Iloinen voittaja Terttu Rousu (57) löytyi Karungin kylästä Torniosta. ”Olipa yllätys! En arvannut voittavani, olihan kilpailussa niin valtava määrä osallistujia”, Rousu iloitsee. Paljasjalkainen karunkilainen tunnetaan paikkakunnalla ahkerana kirjailijana, jonka kynästä on tähän mennessä syntynyt neljä historiallista romaania, yksi muistelmateos, lukuisia koulunäytelmiä ja nykyisin myös kolumneja paikallislehteen. Lempiaiheita ovat historia ja murre. ”Kirjoittaminen on aina ollut rakas harrastus”, kertoo kyläkoulun siivoojana työskentelevä, neljän nyt jo aikuisen lapsen äiti.
 
Käännöskisan voittajan oma suhde Aku Ankkaan alkoi jo 1950-luvulla, kun sukulaistäti tilasi pienelle syrjäkylän tytölle oman lehden vuodeksi kotiin. ”Se oli jotain aivan erikoista siihen aikaan. Omille lapsille luettiin sitten Aku Ankkaa vuodesta 1969 lähtien. Viime vuonna ajattelin heidän kasvaneen jo ulos lehdestä ja lopetin tilauksen, mutta sanomistahan siitä tuli”, Terttu Rousu hymyilee. Omaksi suosikkihahmokseen Rousu nimeää Aku Ankan, mutta kertoo samastuvansa mainiosti myös Iinekseen.
 
Peräpohjalaisten murteiden moninaisuus on haaste sarjakuvakääntäjälle. ”Esimerkiksi vokaalinkäyttö vaihtelee jopa kyläkunnittain, toisaalla venytetään ja toisaalla sanotaan lyhyesti. Joka puolella puhutaan kuitenkin hoon päältä”, Rousu sanoo.
 
Tuomaristolla tiukka tehtävä
 
Määräaikaan mennessä kilpailuraadin arvioitavaksi tuli 184 käännöstyötä. Käännöksistä haettiin paitsi aitoa ja hyvää murreilmaisua, myös sarjakuvalle ominaista sujuvuutta, hauskuutta ja kekseliäisyyttä. Kilpailutöistä erottui nopeasti viiden kärki.
 
”Valtaosa töistä oli kirjoitettu Tornion murteella ja moni länsirajan osallistuja leikitteli ajatuksella, että näytesarjakuvassa naamioituneena esiintyvä Hannu Hanhi oli poikkijokelainen”, toimittaja Jenni Kovanen kertoo. ”Toiseksi eniten kilpailutöitä tuli Kemin murteella ja vähiten Kemijärven murteella.”
 
Sanoma Magazines Finlandin sarjakuvatoimitus antoi korkeimmat pisteet käännöksille, joissa oli reippaasti poikettu alkutekstistä. ”Tuomariston toimittajajäsenet arvioivat lähinnä sitä, miten oivaltavasti murteen taitajat olivat lukeneet kuvaa. Yksi ja sama ruutu voi kirvoittaa uskomattoman erilaisia tulkintoja. Toivommekin aina, että käännös naurattaisi enemmän kuin alkuteksti – ja siinä olivat tälläkin kertaa voittajan lisäksi onnistuneet monet muutkin osallistujat.”
 
Sanoma Magazines Finlandin järjestämässä kilpailussa asiantuntijaraadissa olivat sarjakuvatoimituksen Antti Hulkkosen, Jenni Kovasen, Kati Vallin ja Ville Viitasen lisäksi murreasiantuntija Marketta Harju-Autti Oulun yliopistosta sekä kirjailija Rosa Liksom. Marketta Harju-Autti kehuu voittanutta käännöstä murteen johdonmukaisuudesta: ”Teksti on selvästi sijoitettavissa Tornionjokilaaksoon.” Rosa Liksom puolestaan antaa tunnustusta kääntäjän käyttämästä vivahteikkaasta kielestä ja toimivista sanonnoista.
 
Tämä sama kuusihenkinen ryhmä auttaa kääntäjää muokkaamaan valmiin käännöksen painokuntoon. Peräpohjalaiselle murteelle käännetty Ankka-albumi sisältää Carl Barksin talvisia ja jouluisia klassikkotarinoita ja se ilmestyy lokakuussa.
   
                                 
Voittajan mallikäännösruutu sähköisenä kuvana: www.akuankka.fi/press
 
Aiemmin ilmestyneet Aku Ankka -murrealbumit:
 
”Isoon taloon ankka” (1998) Etelä-Pohjanmaan murteella, kääntäjä Joose Tammelin
”Kui, sanos Aku” (1999) Turun murteella, kääntäjä V-P Lehto
”Rotsi on mut byysat puuttuu” (2000) Stadin slangilla, kääntäjä Sami Garam
”Kyä viksup päriää” (2001) Tampereen seudun murteella, kääntäjä Katariina Kallio
”Avojalakanen ankka” (2002) Oulun murteella, kääntäjä Ilkka Mannermaa
”Voe tokkiisa, Aku!” (2003) Savon murteella, kääntäjät Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
”Kaik lutviutuup!” (2004), Karjalan murteella, kääntäjä Helena Anttonen
tallennettu

“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 35 675



« Vastaus #9 : 24.05.2005, klo 18:03:02 »

Laulettuna murteet ovat hauskempia. Pohjalaisen Akun murteentaja Joose Tammelinin bändin Rehupiiklesin ekan levyn ostin divarista ja siitä on hupia irronnut. Niillä on kai useampiakin levyjä muttei ole minulle vastaan tullut.

Joose halusi muuten pohjalaistaa hahmojen nimetkin, mutta ei saanut lupaa. Veljenpojista olisi tullut Asmo, Ismo ja Osmo ja Hannusta jokin rantaruotsalaisen niminen. Roope olisi ollut Frans-isäntä.

Minusta tuo olisi ollut hyvä idea. Lisää paikallisväriä.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2005, klo 18:04:46 kirjoittanut Surfin Joe » tallennettu

TeroH
Latteuksien latelija
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 254



« Vastaus #10 : 24.05.2005, klo 20:22:12 »

Murrealbumit ovat siinä suhteessa hauskoja, että niistä voi yrittää tutkia kuinka hyvin osaa tiettyä murretta. Mutta sitten taas tökkii, jos se mukamas omalla murteella tehty albumi ei sitten vastaakaan odotuksia...Miulle kävi juuri näin Aku Ankan karjalanmurre-albumin kanssa: Se kun oli tehty jollain kämäisellä Simpeleen versiolla, eikä kotoisella Lappeenrannan versiolla...

Mutta tosissaan, vaikka ko. albumi olikin hauska lukea (kerran), niin jokin tökki: Sanat tuntuivat monin paikoin väkinäisiltä, kuin murretta olisi ängetty mukaan vain kun on pakko. Lisäksi (pienet, myönnän) alueelliset murre-erot häiritsivät oikeasti hieman, mutta se tuskin haittaa sellaista henkilöä jolle murre ei sellaisenaan ole niin tuttu.

Itse pidän enemmän kirjakielestä, koska sen etuna on neutraalius: Hahmoja ei pakoteta tietynlaiseen muottiin puheensa perusteella, vaan ne voi tulkita muitten puitteitten mukaan. Lisäksi tällöin murretta voi käyttää tehokeinona paremmin kirjakielen seassa. Tosin kirjakieltä olen myös tottunut lukemaan, joten...tuttuun turtuu ja sen kokee helposti "paremmaksi" kuin muut.

Lisää vain murrealbumeja siis!
tallennettu

Tässä tekstissä ei ole mitään henkilökohtaista.
Petteri Oja
Juudas itselleen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 013



« Vastaus #11 : 24.05.2005, klo 20:48:49 »

Laulettuna murteet ovat hauskempia. Pohjalaisen Akun murteentaja Joose Tammelinin bändin Rehupiiklesin ekan levyn ostin divarista ja siitä on hupia irronnut. Niillä on kai useampiakin levyjä muttei ole minulle vastaan tullut.

Huuto.netissä on ainakin yks, sattumoisin justiin laitoin...
tallennettu

Aku
Vieras
« Vastaus #12 : 24.05.2005, klo 23:20:13 »

Enpä ole pahemmin noihin murrealbumeihin tutustunut. Mutta on mulla hesan slangiksi käännetty Aku Ankka -albumi, jossa on Carl Barksin tarinoita käännettynä hesan slangiksi. Grin Kyseisen albumin nimi on muistaakseni Rotsi on mut byysat puuttuu tai joku sellainen Smiley En ymmärtänyt melkein mitään koko albumista.
tallennettu
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 35 675



« Vastaus #13 : 24.05.2005, klo 23:31:43 »

Huuto.netissä on ainakin yks, sattumoisin justiin laitoin...

No siitähän tehrään kaupat jossei hinta tuosta nouse.
tallennettu

echramath
Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 3 044



« Vastaus #14 : 28.05.2005, klo 19:08:40 »

Enpä minäkään noista murrealppareista ole pahemmin pitänyt. Puhekieltähän puhekuplat ovat ja oikeastaan niiden pitäisi olla, mutta jos kaikki hahmot puhuvat sitä ja samaa murretta, tuntuu koko homma jo typerältä. Etenkin jos

Minusta olisi pikemminkin hassua, jos mukaan olisi sijoitettu älytön määrä eri murteita samaan kaupunkiin. Jossakin Masissahan tuo vielä voikin toimia, kun (a)varu(u)skuntaan tietenkin voi tulla ihmisiä eri puolilta maailmaa.

Itse tykkäsin jostain syystä siitä turkua puhuvasta albumista. Ehkä ankkojen luonteessa on jotakin turkulaista. Tampereenkielisessä versiossa taasen nauratti suuresti kohta, jossa sudenpentukilpailun voittajat pääsisivät "oikeen ulkomaille Teiskoon".
tallennettu

I've got 99 problems, but luftballons ain't one. // comixblag
Sivuja: [1] 2 3 4 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: