Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Arvostelut: Luomakunnan kruunu pahasti hukassa (13.08.2018 klo 06:43:00)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
16.08.2018, klo 20:20:57

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
466036 viestiä 10342 aihetta kirjoittanut 7301 jäsentä. Uusin jäsen: Tarzan 2018
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvantekijöiden keskustelut
| |-+  Välineet ja oppaat
| | |-+  Vesivärit, paholaisen keksintö?
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 12 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Vesivärit, paholaisen keksintö?  (Luettu 74049 kertaa)
Kapteeni Kenguru
Groupie
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 1 562


¿Cuándo se come, aquí?


« : 02.06.2006, klo 16:22:22 »

Toisesta ketjusta napattua:

Yksi kammoittavimmista koulumuistoista kuviksen tunneilta oli myös ainainen vesiväreillä läträäminen. Vieläkin karmaisee... jokasyksyinen pakollinen tehtävä oli maalata syksyn lehtiä eri oranssin sävyillä huonolle paperille, johon vesi jäi lillumaan. Ilman nykyteknologiaa meikäläisen sarjikset olisivat ihan ilman värin häivääkään.

Tästä asiasta meinasin purkautua jo ajat sitten, mutta unohdin, kunnes tuo kirjoitus toi ikäviä muistoja mieleen.

Kuvaamataidon tunnit olivat alussa ihan kivoja, kunnes muistaakseni kolmannella luokalla kuvaan astuivat vesivärit. Sekä vielä tänäkin päivänä mielestäni pelkäksi kirosanaksi kelpaava asia, laveeraus.

Kukapa tietää, ehkä jos joku olisi vähän vaivautunut selittämään pienelle taiteilijanalulle että mitä nämä ovat ja miten niitä käytetään, niin olisin ehkä saanutkin vesiväritekniikan haltuun. Valitettavasti vain ainakin siinä koulussa opetus oli sitä, että otatte nyt vesivärit ja maalaatte syysmaiseman, piste.
Sama homma muissakin asioissa, esimerkiksi käsitöissä panostettiin oma-aloitteisuuteen sillä "kyllähän teillä isä varmasti on kotona opettanut" tai "kyllä tämän kaikki osaa."

Laveeraus. Kertokaapa nyt, kun kerran täällä varmasti tuon asian paremmin osaavia henkilöitä on paikalla, että miten se tehdään oikeaoppisesti?
Koulussa se tehtiin siten, että otettiin tavallinen A4-arkki (tai A3), kasteltiin paksukärkinen sivellin kraanaveteen ja sitten siveltiin koko paperi märäksi. Kuivuessaan paperi vielä pyrki muuttamaan muotoaan ja sainkin aikaan aikamoisia kirjekääröjä. Kun paperi oli kokonaan kasteltu, niin otettiin paksun siveltimen kärkeen väriä ja alettiin maalaamaan. Harmi vaan kun väriaine ei tainnut oikein pitää vedestä, vaan se tuppasi leviämään kuin Jokisen eväät. Lopputuloksena oli, että vaikka miten olisi yrittänyt tehdä esittävää taidetta, niin siitä kuitenkin tuli jotakin epämääräisen psykedeelistä, josta oli vaikea löytää mitään tunnistettavaa.

Onneksi yläasteelle siirryttäessä vesivärien käyttö loppui siihen, tai ehkä niitä olisi vielä saanut halutessaan käyttää, mutta opettaja hyväksyi sen että toteutin itseäni piirtelemällä sarjakuvia, olipa aiheena sitten mikä hyvänsä.

Että sellaista. Vesiväreihin en ole koskenutkaan pariin vuosikymmeneen ja tuskinpa kosken jatkossakaan.
Mitäs muut kvaakkilaiset ovat vesiväreistä mieltä?
tallennettu

POLKU PYÖRÄ VARKAAT KURIIN!!1

http://www.youtube.com/user/Satelliittifillari
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 853


« Vastaus #1 : 02.06.2006, klo 16:25:31 »

Otsikko sanoo kaiken.
Kyllä vesiväreillä saa näyttävääkin jälkeä. Ei minua varten.
tallennettu
keijoahlqvist
Sarjakuvaneuvos
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 3 615


-


« Vastaus #2 : 02.06.2006, klo 16:37:12 »

Se oli juoni. Annettiin ymmärtää että maalaustaiteen mestariteokset oli tehty samanlaisella pipon tupsua muistuttavalla pensselillä. Ihmiset piti saada inhoamaan kuvataidetta (ja musiikkia: poikaset tyttöset kilvan kilvan kas kuinka kelkat lentää) jotta eivät suuntautuisi taiteilijoiksi.

Sain kuvaamataidon arvosanan esittelemällä opelle koulukirjojen mariginaaleihin piirtämiäni ja huopakynillä värjäämiäni miniatyyripiirroksia. Tunneilla en käynyt kun ne oli viimeisinä ja välissä oli hyppytunteja.
tallennettu

Aura
Wannabe
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 2 457



« Vastaus #3 : 02.06.2006, klo 16:52:57 »

Olen vakaasti päättänyt harjoitella enemmän vesiväreillä sekä sotkea mukaan peitevärejä (jotka kai nekin lasketaan "vesiväreiksi"...?) Tietokoneella värittäessä tulee siistimpää jälkeä, mutta itsepäisesti haluan opetella perinteisilläkin menetelmillä... vesivärit eivät vaadi sähköä.

Vielä en ole selvittänyt, mitä eroa Winsor&Newtonin väreillä ja venäläisillä White Nights-merkkisillä on, muuten kuin että W&N ovat kirkkaampia.

Jos vesiväri ei ole valonkestävä, mitä haittaa siitä käytännössä on? Originaaleja ei kai voi laittaa seinälle?
tallennettu

jokela
sörsselsson
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 791


.. I'm a devil in disguise ..


« Vastaus #4 : 02.06.2006, klo 16:58:25 »

Uh huh .. jaa. No jos tää mitenkään auttaa .. niin voidaan todeta, kaikki asiat mitä kouluissa opetetaan ja miten meidän "pitäisi tehdä" ei aina ole "ainoa oikein". Ja kaikelle mitä "pitää oppia" ei lopultakaan ole aina hyötyä. Ja ne jotka yrittävät saada meitä "oppimaan" eivät ole aina kaikista sopivimpia siihen haasteeseen ..  Meistä ei muovata kouluissa yksilöitä vaan jonkun muun harhakuvan mukaisia kopioita. Ikävää vaan että tähän päädyin vasta aikuisena ..

"Everything You Know IS Wrong" .. Mutta kuitenkin, ikinä ei ole liian myöhäistä oppia uutta tai kyseenalaistaa omia näkökantojaan, tekotapoja tai tottumuksia.

Vesivärit saattaa olla vaikea laji, ei sovi kaikille. Itse niistä pidän, haasteena juuri niiden omintakeisuus ja hiukan työläs ja hitaanpuoleinen tekniikka! Meditatiivista.
 
Mutta kaikille löytyy (itse etsimällä) henkilökohtainen ja sopivin ilmaisumuoto, ei sitä ikinä opeteta kouluissa. Etsimällä löytää .. etsimättä ei!

Edit: Aura, vesiväreissä on paljon laatueroja. Kallis on yleensä tae että värit on valonkestäviä (ei haallistu), sisältää puhtaita, värinsä kestäviä pigmenttejä, ei siis muuta vivahteita ajan mittaan, "maavärit" on todellakin luonnon pigmenttejä (sienna, umbra), värit ei ole laimennettuja eri kemiallisilla aineilla, kooste on aina samanlainen, kestää värikakkuina eikä murene .. jne. En tässä enempiä siitä, voi olla asiaa puitu jossakin muussa säikeessä jo ..

-- j --
« Viimeksi muokattu: 02.06.2006, klo 17:10:27 kirjoittanut jokela » tallennettu

He may look like an idiot and talk like an idiot but don't let that fool you. He really is an idiot.
Anssi Rauhala
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 841


Aces High!


« Vastaus #5 : 02.06.2006, klo 17:12:22 »

...Jos vesiväri ei ole valonkestävä, mitä haittaa siitä käytännössä on? Originaaleja ei kai voi laittaa seinälle?

Käytännössä ne pitää vain laittaa sille seinälle, mihin aurinko ei paista suoraan. Ja lasin taa, ja happovapaisiin passepartout-raameihin tietysti. Haalistuvat värit tulevat loppujen lopuksi olemaan lähinnä perikunnan murhe, tai museon kuraattorin sitten vuonna 2206, jos sinne töitäsi kaavailet.
tallennettu

"The ukulele army grows larger and larger, and soon we will dominate all media. Then you will all pay." (Jonathan Coulton)
http://anssirauhala.blogspot.com/
Tuuk42
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 1 239


"En pidä minään"


« Vastaus #6 : 02.06.2006, klo 17:24:40 »

Useastikin olen milloin kenenkin kanssa ääneen ihmetellyt peruskoulun kuvaamataidon-opettajien intoa pakottaa lapsukaiset maalaamaan nimenomaan vesiväreillä. Johtopäätös on aina ollut suurinpiirtein seuraava: vesivärit ovat halvimpia, ei sen niinkään väliä, että vesivärit ovat myös yksiä vaikeimmista maalaustekniikoista.
    Siinä on sitten toissijaista saako oppilas elinikäiset traumat siitä vesiväreillä lutraamisesta ja vieraantuu täysin taiteiden parista vai ei.

Viime vuonna ns. löysin vesivärit uudelleen. Nykyisin en oikeastaan muita väritystekniikkoja käytäkään kuin akvarelleja (sekä nappivärejä, että kyniä), koneella värittämisestä en pidä yhtään, lähinnä johtuen teknologian infinitiivisestä riittämättömyydestä. Lisäksi akvarellikynillä tehdessä on kiva jammailla kun voi väliin tehdä puuvärijälkeä ja toiseen kohtaan tasoittaa pintoja vedellä.
tallennettu

"Art Kills Creativity." - Douglas Adams Paint it Black!
Aura
Wannabe
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 2 457



« Vastaus #7 : 02.06.2006, klo 18:23:52 »

Koulu ja varsinkin ala-aste on omiaan tappamaan innostuksen kaikkeen. Liikuntaa rupeaa inhoamaan, uimahalleja pahimmillaan kammoamaan... ja vesivärejä. Koulussa sen lisäksi että sutattiin halvoilla napeilla kökköpaperille eivät kuvistunnit aina olleet siitä luovimmasta päästä... Oma suosikkini oli "piirrelkää viivoja paperille ja värittäkää niitten välit". Silti kuvistunnit olivat hauskimpia...

Mutta se ala-aste traumoista ja nykyaikaan. Kunnon välineitä kokeiltuani koin ahaa-elämyksen, eikä niitä voi verratakaan peruskouluaikaisiin nappeihin.

Välillä pännii se, että vesiväreillä teko on niin tuhottoman hidasta, ja jos tulee virhe ei sitä voi korjata. Lisäksi ainakin noiden venäläisten värien sävyt kuolevat kuivuessaan pahasti eikä vesivärikuvien skannaaminen ole onnistunut niin että niitä voisi julkaista. Peitevärien sotkeminen mukaan voisi toimia, vesivärit kuultavat aina...

Edit: Aura, vesiväreissä on paljon laatueroja. Kallis on yleensä tae että värit on valonkestäviä (ei haallistu), sisältää puhtaita, värinsä kestäviä pigmenttejä, ei siis muuta vivahteita ajan mittaan, "maavärit" on todellakin luonnon pigmenttejä (sienna, umbra), värit ei ole laimennettuja eri kemiallisilla aineilla, kooste on aina samanlainen, kestää värikakkuina eikä murene .. jne. En tässä enempiä siitä, voi olla asiaa puitu jossakin muussa säikeessä jo ..

Yritin jossain välissä katsella että josko täällä olisi vesiväriketju, mutta en haulla löytänyt. Sitten asia jäi. Pitänee etsiskellä uudestaan...

White Nights on kai sinänsä arvostettu merkki, eikä edes kovin halpa vaikka puolet halvempi kuin Winsor & Newton. Maavärejä niissä on ja pitäisi olla taiteilijatasoa, mutta kuulemma eivät ole valonkestäviä.
tallennettu

tertsi
Vieras
« Vastaus #8 : 02.06.2006, klo 19:11:16 »

Vesiväritekniikkaa en hallitse kovin hyvin, mutta seuraavia vinkkejä voin antaa.

- osta kunnon paperia ja kunnon värit. Huonoilla kurinalainen työskentely on mahdotonta.

- vesiväripaperi asetetaan vinoon, teipataan esim. maalarinteipillä tai liimapaperilla alustaan (puu- tai vaikka lasilevylle). Jos kastelee paperin kokonaan, niin liimapaperi on parempaa.

- jos maalaa kuivalle paperille, homman idea on se, että värin alareuna on pidettävä koko ajan kosteana(siinä voi olla vaikka ihan nestettä pintajännittyneenä), jotta uusi siveltimenveto ei jätä mitään raitoja. Paperia kannattaa käännellä, niin että maalaa aina (kun se vain on mahdollista) ylhäältä alas (jolloin  vesi valuu alaspäin pitäen alareunan aina märkänä.

- suosittelisin kuitenkin kastelemaan maalattavan väripinnan siveltimellä tai ihan haalealla värillä kauttaaltaan, silloin värin pitäisi levitä tasaisesti ja kauniisti jo valmiiksi märälle pinnalle. Muista taas maalata ylhäältä alaspäin vinolla alustalla.
Vettä ei saa olla paperilla liikaa. Paperin tulee olla vain kostea, ei litimärkä. (tässä mulla itsellä on suurimmat ongelmat. Mikä on sopivan kostea?)

- tehokas hiustenkuivaaja nopeuttaa työtä, sillä aina kun aloittaa uuden väripinnan tekemisen, edellisen pitää olla kuiva (siis vierekkäiset väripinnat). Muuten väripinnat sekoittuvat toisiinsa ja tulee "taidetta" eli rumaa suttua.

- maalaa ensin vaalealla jättäen vain huippuvalokohdat maalaamatta ja sitten lisäät asteittain tummempaa tai samaa väriä varjostettaville alueille.

- jos on paksu, hyvä paperi ja kunnon värit, vesivärityötä voi  korjailla vaikka kuinka. Kastelet vaintodella märäksi haluamasi kohdan teoksessasi ja hankaat värin pois puhtaalla siveltimellä tai talouspaperilla. 


Joku muu, joka tietää enemmän, korjailkoon neuvojani tai jatkakoon tästä.

« Viimeksi muokattu: 03.06.2006, klo 13:55:51 kirjoittanut tertsi » tallennettu
jokela
sörsselsson
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 791


.. I'm a devil in disguise ..


« Vastaus #9 : 02.06.2006, klo 19:41:52 »

Pikainen haku "akvarelli" sanalla antoi parikin sivua aihetta sivuavia säikeitä. "Vesiväri" voi antaa vielä lisääkin ..

Tässä jokunen sumpusta, en ihan vanno että kaikki aiheet on 100% kohdallaan --

Eri väreistä, akvarellia, guassia, akryyliä >>

Paperista / lehtiöistä >> sekä myös tässä on asiasta >>

Noin yleisesti asiasta >>

Tertsillä on hyviä vinkkejä, mä en ainaskaan osaa joskus selitellä miksi pitää tehdä niin ja näin. Mutta, jos haluaa kokeilla miten erilailla paperit ja värit vaikutta lopputulokseen voi esim. ostaa pari irtoarkkia eri painoisia / paksuisia akvarellipapereita (gr/m²). Maalaa samat kuvat eri materiaaleilla / väreillä.

Halvat (noin summittaisesti väittäen) värit saattavat sisältää epäpuhtauksia ja huonohkon laatuisia pigmenttejä (jotka voivat olla huonosti jauhettuja). Puutteet voi korostua kun akvarellit kuivuu (ja vanhenee / haalistuu). Kouluväreistä on aina muistikuvaa että ne oli aina paskaisen harmahtavia, teki niillä mitä tahansa. Tosi puhdaspigmenttiset värit ON suhteessa kalliita, mutta toisaalta hyvinkin paljon riittoisampia juuri sen takia. En suosi mitään merkkiä enempi kuin toista, mutta mulla on +20v. vanhoja W&N akvarelli nappeja, eikä ne oo muuttuneet miksikään.

Yksi vinkki olisi myös aina käyttää tislattua vettä (en edes itse viitsi sitä tehdä) vältät kalkit ja lyijy- tai kupariputkien kuonat.

Toisaalta .. teki miten tahansa on AINA parempi kuin ei tekisi / maalaisi mitään ..

-- j -- 
tallennettu

He may look like an idiot and talk like an idiot but don't let that fool you. He really is an idiot.
Tuukka Saturi
Sosiaalilehmä
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 641


"That's a fact Jack!"


« Vastaus #10 : 02.06.2006, klo 20:00:11 »

Muistan myös kouluajoilta erityisesti laveeramisen. Jos vähänkään tunti liittyi vesiväreihin, niin silloinhan myös laveerattiin! Millään muulla vesiväreihin liittyvillä asioilla ei ollut väliä, vain laaveeraus oli oleellista. Eikä myöskään kyllä ole tähän päivään mennessä valjennut koko tämän laveeraus hypetyksen pointti.  Huh

Vesiväreillä toki saa hienoa jälkeä aikaan (kuten millä tahansa keinolla jos vaan osaa), mutta jos meinataan koulussa opetaa vesivärejä, niin opettaisivat edes kunnolla...

Itseäni on alkanut kiinnostaa (tai on jo jonkin aikaa kiinnostanut) akvarellikynät ja tuolla onkin käyttämätön paketti odottamassa, että T. Saturi saisi taas otettuaan itsestään jämäkän niskaperseotteen ja roudattua itsensä keittiönpöydän ääreen paperilehtiön eteen. Kutkutellut mielessä ajatus akvarellivärien ja sarjakuvan yhdistämisestä. Onko kellään tietoa kyseisestä yhdistelmästä?
tallennettu
rama
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 1 740


”Be a devil, not a crybaby!”


« Vastaus #11 : 02.06.2006, klo 20:04:03 »

- maalaa ensin vaalealla jättäen vain huippuvalokohdat maalaamatta ja sitten lisäät asteittain tummempaa tai samaa väriä varjostettaville alueille.

*valo syttyi*
Kiitos, Tertsi! Olen aikanaan opetellut lähinnä klassisen öljyväritekniikan (kerrosta kerroksen päälle), ja akvarellit on aina mennyt p*skaksi kun olen yrittänyt saada hyvännäköistä jälkeä ”kertasivelyllä”...
« Viimeksi muokattu: 02.06.2006, klo 20:06:58 kirjoittanut rama » tallennettu

”My problem lies in reconciling my gross habits with my net income”                      
      Errol Flynn

https://oblivionhigh.wordpress.com
keijoahlqvist
Sarjakuvaneuvos
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 3 615


-


« Vastaus #12 : 02.06.2006, klo 20:19:48 »


White Nights on kai sinänsä arvostettu merkki, eikä edes kovin halpa vaikka puolet halvempi kuin Winsor & Newton. Maavärejä niissä on ja pitäisi olla taiteilijatasoa, mutta kuulemma eivät ole valonkestäviä.

Pitää muistaa ettei ole joko-tai valonkestäviä/kestämättömiä värejä vaan ne kestää eri aikoja. Hetken kestää kaikki muttei mikään yhtä kauan kuin ikuinen porttikielto. Kuten Anssi vihjaisi, usein ne kestää niin kauan kun itse on näkemässä. Mutta valo vaikuttaa kaikkiin väriaineisiin, vaan eri tahtiin.

Onkohan white nights sama kuin leningrad=pietari värit?
tallennettu

Aura
Wannabe
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 2 457



« Vastaus #13 : 02.06.2006, klo 20:52:36 »

Onkohan white nights sama kuin leningrad=pietari värit?

Öö... White Nights on sama kuin Leningrad, ne oli siis niitä samoja mitä on Limingan kanttiinissa. Väinö kokeili jotain toista merkkiä jotka oli kanssa venäläisiä, saattoi olla snadisti halvempia.
tallennettu

Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 353



« Vastaus #14 : 03.06.2006, klo 00:35:35 »

Heh, öljyväreillä pääsee heti alkuun, vesivärit vaativat rautaista tekniikkaa. Itselläni ei aikanaan koskaan riittänyt kärsivällisyys kehittää itseäni tarpeeksi ja vesivärit jäivät kirosanaksi. Vesiväreillä saa kuitenkin mahtavaa jälkeä aikaan, kun löytyy oikea tekijä kohdalle.
tallennettu
Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 12 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: