Kuuluisat älypäät ja taiteilijat sarjakuvien lukijoina

[Timo Ronkainen]

Suomessa Nobelistimme A.I. Wirtasen tiedetään lukeneen innokkaasti Aku Ankkaa.
Filosofi Heidegger sai amerikkalaisfilosofi Norman Malcolmilta 1930-luvulla USA:laisia gangsterisarjakuvia, joista kovasti nautti,samaten kuin ajan amerikkalaiselokuvista. Ehkä sarjat olivat lehdistä leikattuja Dick Tracyjä.
Picasson tiedetään tykänneen 1910-luvulla ainakin Kissalan pojista, ja halusi vanhoilla päivllään pitää näyttelyn Crumbin kanssa(huhu?). Samaten monet 1900-luvun alkupuolen surrealistit ja dadaistit pitivät aikakauden hillittömistä sarjakuvista. Tunnettu on Duchampin ready-made teos (ylösalaisin käännetty pisoaari) joka on signeerattu nimellä A. Mutt. (Matti Mainio).
Vasta myöhemmät älypäät jopa käsittelivät sarjakuvia teksteissään.
Runoilija, esseisti E. E. Cummings kohotti Krazy Katin korkeammalle kuin minkään muun amerikkalaisen taideluomuksen ja Gilbert Seldes siis myös..
Ecosta ei kannattane puhuakaan.

Muita?

Timo

[VesaK]

Herra A.I.W. oli muistaakseni myös innokas Mustanaamion eli Fantomin eli Urjan lukija. Niin ikään ovat, öhm, poliittiset merkkihenkilömme Pertti Paasio ja Erkki Tuomioja, Naamion ystäviä.
Polittikan alueelta jälleen, öhm öhm, rakennemuutospresidentti Ronald Reagan kutsui sarjakuvapiirtäjiä Valkoisen talon päivällisille. Niin ikään teki myös Bill Clinton.
Tarja Halonen on kutsunut paitsi Mauri Kunnaksen, myös Johanna Sinisalon ja Hannu Mänttärin (Finlandia-ansioista tosin) ja Juban ja Jopen ja Heikki Porkolan - samalla kertaa linnan juhliin. Halonenhan tunnetaan Lempi-sarjakuvan suurena fanina.
Mutta mutta, taiteilijoista, no, Akseli Gallén-Kallela teki lapsuudessaan sarjakuvamaisia kokeiluja mm. Punahilkka-sadusta. Ihmettelisin, jos ei Hugo Simbergillä olisi ollut jotain kosketuspintaa sarjakuviin. Pietarin oopperan kattomaalaukset ym. ym. tehnyt taidemaalari Samuel von Bell toteutti Amerikalaisen kuvakirjan graafisen asun 1905.
Tove Jansson ja K. Palsa toki tiedetään sarjakuvakonnektioista,   kuin myös Erkki Tanttu, Mika Waltari ja Kieku & Kaiku, Kari Suomalainen haukkui Comicscodeilun Uudessa Kuvalehdessä 1950-l. lopulla, jne...

[Curtvile]

Kurt Vonnegut, Alice Cooper. Faneja. Taiteilijoita.
Sekä Suomessa että Yhdysvalloissa oma laajalevikkinen lehti saanut kuuleman mukaan puhelinsoiton valtionsa presidentiltä.
Molempien sävykin on ollut sama: sama se jos ei ole ulkomaan sivuja kunhan sarjakuva palaa.
Muistini mukaan sarjikset on Aku Ankka suomessa ja Krazy Kat jenkeissä.

[VesaK]

Kurt Vonnegut, Alice Cooper. Faneja. Taiteilijoita.
Sekä Suomessa että Yhdysvalloissa oma laajalevikkinen lehti saanut kuuleman mukaan puhelinsoiton valtionsa presidentiltä.
Molempien sävykin on ollut sama: sama se jos ei ole ulkomaan sivuja kunhan sarjakuva palaa.
Muistini mukaan sarjikset on Aku Ankka suomessa ja Krazy Kat jenkeissä.

Paitsi että se oli kyllä ministeri ja kustantaja E. Erkko, joka soitti haukkuakseen toimitussihteerin, joka oli mainosten takia jättänyt Hesarista Kippari-Kallen ja Akun pois. Kukaan presidenteistämme ei tainnut sentään näin suivaantua. Tamminiemessä käydessäni en havainnut yhtään sarjakuvaa UKKn kirjahyllyissä...

[Curtvile]

Paitsi että se oli kyllä ministeri ja kustantaja E. Erkko, joka soitti haukkuakseen toimitussihteerin, joka oli mainosten takia jättänyt Hesarista Kippari-Kallen ja Akun pois. Kukaan presidenteistämme ei tainnut sentään näin suivaantua. Tamminiemessä käydessäni en havainnut yhtään sarjakuvaa UKKn kirjahyllyissä...

Hienoa. Kyllä Erkolla enemmän valtaa oli kuin kekkoslovakian päämiehellä.
elokuvaohjaajista useimmilla on vähintään lukkarinrakkautta sarjakuviin.

[VesaK]

Teodor Tugaista eli Teuvo Tuliosta olikin tuossa juuri puhe, hänen Vihtori & Klaara -versionsa 20 ensimmäistä minuuttia ovat suoraa lainaa sarjakuvasta, ryskettä ja posliininrätinää. Sitten vasta ryhdyttiin kuvaamamaan käsiksen pohjana olleen näytelmän juonta.
Spede & Ere Kokkonen ja Jukka Virtanen käyttivät Robin Hood -sarjakuvavihkoja ideapohjana tuumiessaan Noin 7 veljestä -elokuvaa.
Aki Kaurismäellä oli Vanhat Herrat mielessään kuvatessaan Calamari Unionia.

[Timo Ronkainen]

Asiaa lisää tutkittuani lisään vielä:
Richard Ellmanin James Joyce-kirjassa tiettävästi mainitaan Joycen pitäneen Gasoline Alleysta.
Ja Krazy Katin faneihin voidaan lukea kuulemma Joycen (taas!) ohella myös Hemingway, H. L. Mencken, Kerouac, De Kooning, F. Scott Fitzgerald ja Woodrow Wilson joka siis soitti lehteen, kun Krazy puuttui.

Timo

[Antti Vainio]

Orhan Pamukilla ja Olli Rehnillä oli kuulemma synkannut hyvin kun molemmat tajusivat olevansa Tintti-faneja. Muistaakseni   Suomen Kuivalehdessä olleessa haastattelussa Pamuk kertoi lapsuuden traumastaan kun Tintti ei ikinä vaivautunut käymään Istanbulissa. Ymmärrän, eihän se ikinä tullut Helsinkiinkään

[VesaK]

Eilen luin Will Eisnerin ja Milton Caniffin keskustelua, jossa herrat totesivat että Mao Tse-Tung hyödynsi uransa alussa sarjakuvailmaisua - hänen paksuviivainen ja simppelihkö sarjistyylinsä oli aikansa Kiinan virallinen tyyli. 
Diktaattorit ovat usein tykänneet sarjakuvista, tai sarjismaisesta pikaisesti perille menevästä ilmaisusta. Vaatihan Jussi Stalin itse, Disney-filmien diggari, että jokaiseen Neuvostotasavaltaan ja itäblokin maahan on perustettava Disney-tasoinen animaatiostudio.
Natsipapat taasen eivät tykänneet Mikki Hiirestä, pitivät sitä "loiselukan ylistyksenä". Tämä innoitti päivänpolitiikasta varsin pihalla olleen Walt Disneyn lausumaan: "Vai ei herra Hitler pidä meidän Mikistämme. Kylläpä herra Hitler vielä jonakin päivänä nolostuu, kun Mikki Hiiri pelastaa hänet pulasta!"
   

[Timo Ronkainen]

.
Natsipapat taasen eivät tykänneet Mikki Hiirestä,

Kyllähän Herr Hitler salaa kotkanpesässään yksinoikeudella Mikkejä katseli, taisi olla valtakunnan arkkitehti Speerin poika kun muisteli katsoneensa Adolf-sedän luona Mikki-piirrettyjä?

Timo

[VesaK]

Aatu olikin erikseen. Natsien propagandistit vaan vanhasta muistista haukkuivat kaikkea jenkkikamaa 1930 -luvulla.
Walt Disney ja Henry Ford olivat ainoat isot pomot jotka kehtasivat tavata  Leni Riefenstahlin tämän "hyväntahdonmatkalla" Amerikkaan juuri kivasti kristalliyön (marrask. 1938) jälkeen...

Joakim Pirinen lausuihe haastattelussa v. 2003 näin:

"Sarjakuva-ilmaisu avautui minulle teini-iän lopulla. Harkitsin taiteilijaksi ryhtymistä, olin innostunut abstraktista ekspressionismista ja sellaisesta. Sitten näin taulun, jonka oli tehnyt taiteilija Öyvind Fahlström. Se pohjautui George Herrimanin Krazy Kat -sarjan sivuun. Olin nähnyt kyseistä sarjaa muutaman sivun verran, ja häikäistynyt oivaltaessani miten kauniita sarjakuvat voivat olla. Fahlström oli muuttanut hahmojen mittakaavan abstraktiksi, mutta säilyttänyt ruutujaon. Se oli ihmeellistä, tajusin että sarjakuvan ja taiteen voi sekoittaa keskenään. Fahlströmin teos ei tietenkään toiminut sarjakuvana, mutta se oli taidetta, hehkuttaa Pirinen."

Fahlströmin Krazy-visiota ja M. Duchampin signeeraamia esineitä voi käydä ihmettelemässä Pariisin Pompidou-keskuksessa.

[Marsumestari]

Frederik L. Schodtin Manga! Manga! World of Japanese Comicsissa  mainitaan japanilaisen kirjailijan, Yukio Mishiman olleen samurai-mangaa tehneen Hiroshi Hiratan fani.

[keijoahlqvist]

Tarja Halonen on kutsunut paitsi Mauri Kunnaksen, myös Johanna Sinisalon ja Hannu Mänttärin (Finlandia-ansioista tosin) ja Juban ja Jopen ja Heikki Porkolan - samalla kertaa linnan juhliin. Halonenhan tunnetaan Lempi-sarjakuvan suurena fanina.

Tätä ennen Tarja Halonen kävi Kemissä ja halusi tavata sarjakuvantekijöitä. Järjestettiin keskustelutilaisuus johon kutsuttiin mm. minut ja Ari Kutila. Tarja Halonen ja Hannele Pokka kertoivat harrastavansa itsekin sarjakuvaa, ja Pokalla oli Piirrä sarjakuvaa! -oppikirjamme, jonka Tarja kertoi lainaavansa. Lupaili poiketa Limingan taidekoulussa muttei ole vielä näkynyt.

[Antti Vainio]

Lueskelin tuossa juuri kirjastosta mukaan tarttunutta Gravettin Graphic Novels-opusta jonka esipuheessa todistellaan että myös Goethe oli varsinainen fanipoika aikoinaan. En ole täysin vakuuttunut

[Timo Ronkainen]

aikanaan McManuksen Jiggsin ja Maggien, eli Vihtorin ja Klaaran faneja. Kun sarja täytti 20 vuotta, McManukselle tulvi onnittelusähkeitä mm. useilta valtionpäämiehiltä.

Tulipa Suomestakin mm. Alli Paasikiveltä sähke. (ks. uusi Vihtori ja Klaara -kokooma).

että myös Goethe oli varsinainen fanipoika aikoinaan. En ole täysin vakuuttunut

Gothe lueskeli viimeisinä vuosinaan Töppferin tuotteista mm. Koipeliinia. Eipä siihen aikaan paljon muita sarjiksia ollutkaan.

Timo