Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Artikkelit ja henkilökuvat: 1957/100 Heimosoturi Ismo (06.12.2017 klo 08:54:38)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
18.12.2017, klo 18:48:00

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
461224 viestiä 10221 aihetta kirjoittanut 7215 jäsentä. Uusin jäsen: s0nar
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Eurooppalaiset sarjakuvat
| | |-+  Jason (John Arne Sæterøy)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Jason (John Arne Sæterøy)  (Luettu 362 kertaa)
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 236



« : 17.09.2017, klo 00:36:45 »

Norjalaistaitelija Jason oli minulle ennestään tuttu mm. teoksesta Isle Of 100 000 Graves (Fantagraphics, 2011).

Hieman yllättäen Jasonin Wikipedia-sivu on käännetty suomeksi, koska yksi hänen opuksistaan on julkaistu Suomessa (Hys!, Suomen yrityslehdet, 2003).

"Camino de Santiago" on pohjois-espanjalaiseen Santiago de Compostelaan päättyvä Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti, jolle viisikymppinen Jason osallistuu.

Henkisen ulottuvuuden norjalaistaiteilija riisuu jo nimessä. Omaelämäkerrallinen On the Camino (Fantagraphics, 2017) kääntyy ennemmin "matkalla" kuin "pyhiinvaelluksella".

On the Camino on yksinkertaisessa muodossa kuvattu metafora ihmiselosta. Jason kohtaa satunnaisesti eri tahtia eteneviä kulkijoita vain erotakseen matkakumppanien kiristäessä tahtia tai jättäytyessä taakse.

The Comics Journal koettaa löytää tarttumapintaa pohjoismaalaisesta pragmaattisuudesta ja pidättyväisyydestä siinä kompuroiden.

On the Camino on kyllä matkapäiväkirja, mutta hieman sellaisessa Chester Brown -henkisessä tinkimättömyydessä. Se kuvaa pienesti pieniä tapahtumia, eikä juuri muuta.

Eräs opusta hyvin kuvaavista kohtauksista tulee heti alussa. Jason aikoo osallistua yhteistapaamiseen, mutta on päätynyt väärään hostelliin. Erehdyksen huomattuaan on jo myöhä, joten hän päättää mennä nukkumaan. Tähän on pohjoismaalaisittain helpompi samaistua kuin amerikkalaisen.

TCJ ajautuu harhaan, koska se tulkitsee opusta pitkälti alun yksinäisyyden ja vierauden ilmauksien kautta. Todellisuudessa Jason hakee yhteisökokemuksia ja merkityksiä – joita ei kenties pyhiinvaellusreitiltä ilman henkisyyttä ole löydettävissä.

Työlleen Jason antaa merkityksen salakavalasti vasta viimeisillä sivuilla – kertomalla viimein motiivinsa, miksi hän on lähtenyt matkalle.

Sivuuttamalla tämän itse ilmaistun halun muutokseen TCJ kompastelee pahasti: tekstiä lukiessa näkyy selkeästi kuinka kirjoittaja on muodostanut mielipiteensä opuksesta ennen sen loppuun lukemista – ja paikkailee tekstiä sitten nolona sieltä täältä ennen julkaisua.

Espanjaa rakastaville mustavalkoinen opus ei anna mitään. Jason tuskin huomioi maisemia kartoittaessaan omaa sisäavaruuttaan. Tässä on hieman samaa sisään päin kääntyneisyyttä kuin Kaisa Lekan matkakuvauksessa Tour d'Europe (2010).

Toisin kuin TCJ väittää, ei itsensä kuvaaminen eläinhahmossa viesti Jasonin ulkopuolisuutta – kaikki julkaisun ihmiset ovat koiria – päinvastoin koirahahmossa Jason ilmaisee olevansa laumaeläin. Koiraksi itsensä piirtäessään hän tuo esille kaipuunsa tavoittaa läheiset ihmiset, vaikka on kykenemätön heiluttaamaan häntää oikein muita koiria kohdatessaan.

Mielikuvitus ja populaarikulttuuriviittaukset on tarkoitettu kokemusta keventämään, mutta minusta kaikki poikkeamat valitusta hardcore-linjasta olivat häiriötekijöitä.

Tietyllä tavoin tätä tekee mieli kehua, mutta todellisuudessa hallitseva jälkimaku on, ettei tästä jää enää mitään halua tarttua matkapäiväkirjoihin taas hetkeen.
« Viimeksi muokattu: 17.09.2017, klo 02:30:29 kirjoittanut Jiksi » tallennettu
Petteri Oja
Juudas itselleen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 006



« Vastaus #1 : 17.09.2017, klo 14:23:11 »

Oma suosikkini Jasonin albumeista on "Hey, Wait..." Luin sen ensimmäisen kerran ruotsiksi ja vaikken ruotsia paljoa ymmärräkään niin se onnistui silti iskemään jalat alta. Pysäyttävä albumi.
tallennettu

Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: