Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Uutiset: Porissa juhlitaan sarjakuvaa toisen kerran (16.04.2018 klo 22:20:07)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
20.04.2018, klo 17:30:52

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
462921 viestiä 10302 aihetta kirjoittanut 7264 jäsentä. Uusin jäsen: joelkalsi
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Eurooppalaiset sarjakuvat
| | |-+  Hergé
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] 3 4 5 6 7 ... 12 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Hergé  (Luettu 41624 kertaa)
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 35 186



« Vastaus #15 : 27.03.2006, klo 09:49:08 »

Kyllä vain, ja Syldavia ja Borduria olivat symboloivinaan joka kerta eri valtioita kun esiintyivät.

Asterixista ja gooteista olen kai kertonutkin että kun se julkaistiin saksaksi heti tuoreeltaan, kääntäjä oli muuttanut gallit länsigooteiksi (visigootit) ja alkuperäiset gootit itägooteiksi (ostrogootit). Seuraavassa painoksessa ne oli muutettu ja tuo ensimmäinen versio on kovasti keräilijöitä kiinnostava tapaus. Ei vain Saksassa vaan kaikkialla missä on Asterix-keräilijöitä.
tallennettu

Reijo
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 551


Haddadaa


« Vastaus #16 : 28.03.2006, klo 11:57:47 »

Kun Hergé teki Ottokarin valtikkaa, olivat Gestapon nahkatakkimiehet pistäytyneet hänen työhuoneellaan Le Soirissa ja toivoneet, ettei sarjakuvataiteilija piirtäisi Messerschimdteja viholliskoneiksi....

Benoit Peeters kirjoittaa Hergén sotavuosista yhteenvetona näin:

Lainaus
"Today, what balance sheet can one draw regarding Hergé’s attitude during the war?

From a creative point of view these years were essential. Hergé deepened the world of the Adventures of Tintin and drew some of his most beautiful stories. Apart from the at the very least untimely strips from L’Etoile mystérieuse, he kept himself at a remarkable distance from current affairs.

From a moral point of view, one can be more circumspect. Hergé did not conduct himself like an active collaborator but still his attitude was in the very least thoughtless. Uniquely preoccupied with the artistic and commercial development of his work, he lived through the years of the occupation showing
an incredible indifference. He saw nothing, and wanted to see nothing.

With his ambiguities and his subsequent loyalty to those who had suffered in the purge, and for who it had not gone so well, the name of Hergé appears to me, when all is said and done, fairly close to that of François Mitterrand. Certainly you can dream of a smoother, franker and more courageous course
in life. You can also marvel at the fact that Georges Remi, whose talent developed in such a narrow-minded and hardly sympathetic milieu, succeeded in giving birth to such a universal body of work." (Rethinking History 6 (2002):3)

Syldaviaan ja Borduriaan on H. yhdistellyt useampia Balkanin maita. Tammikuussa Uutispäivä Demarissa haastattelivat Heikki Kaukorantaa, hän kertoi, että Teräskaartin esikuvana on luultavasti ollut Romaniassa 1930-luvulla vaikuttanut antisemiittinen, monarkiaa vastustanut Rautakaarti.

Mitä tarkemmin Tintteihin perehtyy, sitä varmemmalta näyttää ettei sarjakuvassa ole mitään sattumalta tai ilman esikuvaa todellisesta maailmasta. Hergé ei ole repinyt ideoita hatusta tai 'sinne päin'. Pienimmätkin yksityiskohdat perustuvat tarkkaan maailman havainnointiin ja dokumentointiin.

Hergén tarkasti ja systemaattisesti järjestetty lehtileikearkisto on tallessa. Sieltähän Peeters ja Farr ovat ammentaneet -- ja ammennettavaa on varmaan vielä paljon lisää.

Hiljakkoin Turun Sanomien toimittaja (nimeä en nyt muista) havaitsi, että tutkimusmatkailija Ridgewell muistuttaa kovasti suomalaista antropologi Rafael Karstenia. Hänhän 1920-luvulla tutki Etelä-Amerikan jibaro-intiaaneja (vrt. arumbajojen naapurit bibarot!), oli kiivas ja kiistelty tutkija. Moni toinen antropologi olisi halunnut mennä jibarojen luo tarkastamaan Karstenin tutkimustuloksia, koska tämä oli ajan tieteen tavoista poiketen hyväksynyt naiset informanteikseen. Karsten vastusti toisten länsimaalaisten menoa jibarojen luo, hän pelkäsi heidän tuomien vaikutteiden tuhoavan jibarokulttuurin.

Picaroissahan bibaroja ei ole enää ollenkaan ja arumbajatkin Ridgewellistä huolimatta pelko kehnolla tolalla.
tallennettu

Lönkka
Vieras
« Vastaus #17 : 28.03.2006, klo 16:30:46 »

Kun Hergé teki Ottokarin valtikkaa, olivat Gestapon nahkatakkimiehet pistäytyneet hänen työhuoneellaan Le Soirissa ja toivoneet, ettei sarjakuvataiteilija piirtäisi Messerschimdteja viholliskoneiksi....

Eikös Ottokarin valtikka ilmestynyt ennen Belgian miehitystä?
Jotta tuskin ihan Gestapo sentään vielä tuossa vaiheessa.

Mutta muistelisin että jotain natsimielisiä olisi kenties käynyt asian tiimoilta taitelijaa tapaamassa tms. Tämmöiset jutut kyllä löytyy noista Herge lähdeteoksista, mutta ei vai nyt satu olemaan käsillä...
tallennettu
Reijo
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 551


Haddadaa


« Vastaus #18 : 30.03.2006, klo 13:34:33 »

Eikös Ottokarin valtikka ilmestynyt ennen Belgian miehitystä?

Joo, jatkokertomus oli Le Petit Vingtième 4.8.1938-10.8.1939.
Mustavalkea albumi ilmestyi 1939 (106 s.) ja uudelleenpiirretty ja väritetty 1947.

Östergaardin leffassa Hergé kertoo gestapon vierailusta, lienevät sitten olleet jotain lähetystöattaseoita?

tallennettu

Iletys
What the hell... I'm feeling lucky!
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 50


Pyhät palapelit!


« Vastaus #19 : 30.03.2006, klo 14:04:26 »

Ja eikös Tuhatkaunon tapauksessa Borduria ole aika suora natsi-Saksan irvikuva... Plekzy-Gladzin viikset-merkki muistuttaa enemmän kuin vähän natsien hakaristimerkkiä ja upseerien asetakit ovat myös melko suoraan saksalaisilta... Ja kun vielä borduurit on kuvattu melkoisina juonittelijoina, niin en usko että Hergellä kovin natsimyönteisiä mielipiteitä on ollut...
tallennettu

I'd hit it, two times!
Timo Ronkainen
professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 17 299


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #20 : 30.03.2006, klo 14:26:10 »

Ja eikös Tuhatkaunon tapauksessa Borduria ole aika suora natsi-Saksan irvikuva... Plekzy-Gladzin viikset-merkki muistuttaa enemmän kuin vähän natsien hakaristimerkkiä

Tuhatkaunon tapaus on tehty kylmän sodan aikaan. Plekzy-Gladzin viikset taitavat olla enempi toveri Stalinin - vaikka Neuvostoliitto olikin jo Stalinin jälkeisessä ajassa kirjan ilmestyttyä. Borduria muistuttaa myös Itä-Saksaa. Totta kai se toimii symbolina kaikista totalitaristisista valtioista. Olivat viikset sitten Hitlerin, Stalinin, Saddamin tai Plekzy-Gladzin.

Timo
tallennettu

Iletys
What the hell... I'm feeling lucky!
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 50


Pyhät palapelit!


« Vastaus #21 : 30.03.2006, klo 16:00:31 »

Tuhatkaunon tapaus on tehty kylmän sodan aikaan. Plekzy-Gladzin viikset taitavat olla enempi toveri Stalinin - vaikka Neuvostoliitto olikin jo Stalinin jälkeisessä ajassa kirjan ilmestyttyä. Borduria muistuttaa myös Itä-Saksaa. Totta kai se toimii symbolina kaikista totalitaristisista valtioista. Olivat viikset sitten Hitlerin, Stalinin, Saddamin tai Plekzy-Gladzin.

No eipä tuota voisi tämän paremmin ilmaista. Hienoa.
tallennettu

I'd hit it, two times!
pappa-sami
Bedevore
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 848



« Vastaus #22 : 03.04.2008, klo 10:13:46 »

Kropowin linnan torneista osa on kovasti Olavinlinnan tornien kaltaisia

Ne ovat Olavinlinnan torneja, kuten tuolla Tintti-ketjussa äskettäin todettiin.

Tämä keskiaikainen linna voisi olla ... tai ehkä suomalainen kuten Olavinlinna Savonlinnassa (vasemmalla). Herge omisti oheisen kuvan ja porttia ympäröivät tornit ovat selvästi siitä peräisin.
« Viimeksi muokattu: 03.04.2008, klo 10:16:43 kirjoittanut pappa-sami » tallennettu
pappa-sami
Bedevore
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 848



« Vastaus #23 : 03.04.2008, klo 11:07:56 »

Väitin äsken tuolla "Arvaa sarjakuva"-ketjussa seuraavaa:

Kobralaakso on oikea vastaus. Jacques Martin piirsi sen vuonna 1953 eli ennen kuin aloitti työt Hergen studiolla. Roger Leloup varmaankin auttoi taustoissa.

Tämä väite perustui netistä löytämääni Jacques Martinin biografiaan. Tuohon biografiaan tieto oli varmaankin poimittu seuraavasta jymyhaastattelusta:

http://pagesperso-orange.fr/erato/horspress/martin.htm

Lainaus
JM kertoo piirtäneensä Kobralaakson  (Veikko, Tette ja Jykke-albumi) melkein kokonaan.

Hergé oli aloittanut tarinan ennen sotaa, mutta hänellä ei ollut aikaa tehdä sitä valmiiksi. Seuraava Tintti-albumi eteni hitaasti, joten Tintin-lehti pyysi minua jatkamaan Veikkoa, Tetteä ja Jykkeä. Siispä tein Kobralaakon, jota Hergé korjaili silloin tällöin. Se oli minun pääsylippuni Studiolle.

Tein myös sivutaiton kokonaan. Herge oli piirtänyt 3 tai 4 sivua luonnoksia, jotka tein kokonaan uusiksi.

Ranskalainen wikipedia mainitsee asiasta seuraavaa:

http://fr.wikipedia.org/wiki/La_Vall%C3%A9e_des_Cobras

Lainaus
Itse asiassa tarinan 25 ensimmäistä sivua oli julkaistu ennen sotaa (Coeurs Vaillants-lehdessä, suomentajan huom.). Jacques Martin vastasi kokonaan tarinan loppuosasta. Viitaus yo haastatteluun.

Tuossa haastattelussa JM tekee myös koko joukon muita paljastuksia:

JM teki käsikirjoituksen ja sivutaiton Tintti-albumeihin Tuhatkaunon tapaus, Seikkailu Punaisella merellä, Castafioren korut ja Tintti Tiibetissä.

Tintti Tiibetissä oli Martinin idea.

Hergé ei halunnut gageja, mutta Martinin onnistui ujuttaa mukaan muutama: Tuhatkaunon tapauksen laastari, Tiibetin kuminauha jne.

JM joutui lypsämään Lento 714-albumin sivut Hergeltä.

Tintti ja Picarot oli enemmän Bob de Moorin kuin Hergén käsialaa.

Jacques van Melkebeke antoi Hergélle käsikirjoitusapua sodan aikana ja sen jälkeen.

Jacques van Melkebeke haamukäsikirjoitti melkein kaikki Jacobsin Blake & Mortimer-albumit.

Hergé tykkäsi aloittaa tarinoita, mutta tarvitsi tukea niiden tekemiseen.

jne... Mitenkähän tuohon haastatteluun pitäisi suhtautua? Onko JM tullut vanhemmiten katkeraksi kun Hergé ja Jacobs ovat saaneet enemmän arvostusta?

Jacques van Melkebeken osallisuudesta on kyllä liikkunut sitkeitä huhuja muuallakin. Hän oli Le Soirin (sen kollabolehden) kulttuuritoimittajana samaan aikaan kun Tintti ilmestyi Jeunesse-osiossa. Oli Tintin-lehden eka päätoimittaja, mutta joutui vankilaan yhteistyöstä miehittäjän kanssa.

Edit: Olen lukenut, että Hergén pelasti samanlaiselta vankilatuomiolta vain se seikka, että tuolloin sarjakuvaa ei arvostettu kovin korkealle.
« Viimeksi muokattu: 03.04.2008, klo 11:39:17 kirjoittanut pappa-sami » tallennettu
Timo Ronkainen
professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 17 299


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #24 : 03.04.2008, klo 13:06:17 »

Mielenkiintoista, mielenkiintoista! Kiitokset.
Taitaa - niin toivon - Martin pikkuisen liioitella osuuttaan Tinteissä, mutta kuitenkin.

Nappaanpa tuolta toisaalta Tintin -lehden perustajan ja kustantajan, vastikään kuolleen Raymond Leblancin haastattelun. Leblancia saanemme kiittää siitä ettei Hergé joutunut vankilaan sodan jälkeen, sekä tietysti sitä, ettei tuolloin sarjakuvaa arvostettu kovin korkealle.

Leblanc -haastattelu:
http://forbiddenplanet.co.uk/blog/?p=4375

Mielenkiintoista ja väliin hurjahkoakin luettavaa. Hergé oli 1948-49 ihan tosissaan harkitsemassa Argentiinaan muuttoa. Aika hölmöä noin pian sodan jälkeen, kun sinne hävisi kymmeniä natseja ja Hergéä kun nimenomaan pidettiin kollaboraattorina ja Leblanc pelasti Hergén ja puhdisti tämän kaikista epäilyistä. Jotain Leblanc vähän vihjaileekin. huh..

Timo
tallennettu

VesaK
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 168


Onpa tässä outo juttu.


« Vastaus #25 : 03.04.2008, klo 14:09:27 »

Toinen muuttomietteiden syy lienee ollut se, että Belgiassa ilmeisesti tosissaan pelkäsivät 1940-luvun lopulla että kohta neukut tuloo, koska Jijé perheineenkin oli lähdössä USA:n. Franquin ja Morris lähtivät myös, vaikka eivät uskoneetkaan Jijén kauhuskenaarioita.
 
Argentiinassa oli tuolloin ilmeisesti jotain sarjakuvaihmisiä inspiroivaa, ainakin julkaisumahdollisuudet olivat paljon paremmat kuin paperipulan riivaamassa Euroopassa.

Lambiek: "Finding few opportunities for comic artists in post-war Italy, Hugo Pratt, Albert Ongaro and Mario Faustinelli moved to Argentina (1949) after an invitation by the publisher Cesar Civita of Editorial Abril."

(Pratt työskenteli Argentiinassa kymmenen vuotta, muutti sitten Lontooseen vuodeksi ja palasi vielä 1960-luvulla Argentiinaan ennen paluutaan Italiaan.)   
tallennettu

“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 35 186



« Vastaus #26 : 03.04.2008, klo 21:31:49 »

Näkisin että siinä sitä pidettiin joko Neuvostoliittona tai jonakin itäblokin valtiona. Neuvostovenäjä näytti tuolloin olevan avaruuskilvassa voitolla ja hyvä ehdokas kuulennon toteuttajalle.

Saattaa olla, että Ranskassa ja Belgiassa oltiin vielä 60-luvullakin sitä mieltä että Neuvostoliitto voittaa avaruuskilvan.

Peyon Kosmostrumffi ei ole "astrostrumffi", vaikka ainakin ruotsiksi se on käännetty sellaiseksi.

Ahmed Ahneen marsilaiset olivat myös kosmonautteja.
tallennettu

pappa-sami
Bedevore
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 848



« Vastaus #27 : 07.04.2008, klo 08:38:54 »

Nappaanpa tuolta toisaalta Tintin -lehden perustajan ja kustantajan, vastikään kuolleen Raymond Leblancin haastattelun.

Mielenkiintoista luettavaa. Mustalistattu Van Melkebeke toimi siis, Hergén pyynnöstä, salaa Tintin-lehden päätoimittajana. Leblanc sai kuulla asiasta ja kävi potkaisemassa Van Melkebeken  ulos toimituksesta juuri ennen kuin tarkastajat saapuivat paikalle. Oli Tintin-lehden lorun loppu tosi lähellä.

Liitteenä ruutu Yksisarvisen salaisuudesta. Van Melkebeke on se herra etualalla kirja kädessään. Hän esiintyy myös Tintti Afrikassa albumin ekassa ruudussa. Saattelee yhdessä Hergén ja Jacobsin kanssa Tinttiä matkaan.


* vanmelkebeke.jpg (125.95 kilotavua, 368x373 - tarkasteltu 432 kertaa.)
tallennettu
pappa-sami
Bedevore
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 848



« Vastaus #28 : 19.05.2008, klo 16:34:55 »

Eikös Tintin piirtäjä ollut natsi ihannoija vai olenko täysin väärässä Huh

Todettakoon tasapuolisuuden vuoksi, että Hergé levitti myös kommunistista propagandaa. Näin väittää eri maiden salaisia palveluja tutkinut Roger Falinot kirjassaan "Les services secrets chinois. De Mao aux JO" (Nouveau Monde éditions):

http://www.auracan.com/Indiscretions/indis.php?actu=161

Albumissa Sininen lootus on nimittäin kuvien sisällä kuvia niille, jotka osaavat lukea. Dr Fredrick Wertham oli sittenkin oikeassa!

Falinot on kääntänyt taustalla olevia julisteita ja banderolleja ja todennut niiden sisältävän KKP:n (Kiinan Kommunistinen Puolue) iskulauseita: mm. Repikää epäoikeudenmukaiset sopimukset!, Alas imperialismi! ja Poikotoikaa japanilaisia tuotteita!

Hergéllä oli albumia tehdessään hyvin tarkkoja taustatietoja. Erään pahiksen esikuvana on antikommunistina tunnettu irlantilainen poliisipäällikkö. Japanilaisen upseerin esikuva todellakin räjäytti junaradan. Tintti pelastaa Tsangin lähellä Hou Kouta, joka oli 30-luvun alussa Maon kommunistien tukialuetta.

Falinot väittää että Tsangin esikuva Tchang Tchong-Jhen olisi ollut mukana kommunistisessa vakoojaverkostossa, jonka tarkoituksena oli saada länsimaat suhtautumaan myönteisesti Kiinan asiaan. Ainakin hänen Brysselin aikaisesta kämppiksestään tuli myöhemmin korkea-arvoinen virkamies kommunistisessa Kiinassa. Tchang itsekin sai valtiontaiteilijan viran.

Ironista on, että Sininen Lootus ilmestyi äärioikeistolaisessa lehdessä. Falinot arvelee, että Hergé itse ei aavistanut asioiden oikeaa laitaa.
tallennettu
tertsi
Vieras
« Vastaus #29 : 19.05.2008, klo 21:55:08 »


Falinot on kääntänyt taustalla olevia julisteita ja banderolleja ja todennut niiden sisältävän KKP:n (Kiinan Kommunistinen Puolue) iskulauseita: mm. Repikää epäoikeudenmukaiset sopimukset!, Alas imperialismi! ja Poikotoikaa japanilaisia tuotteita!

Minä luetutin kiinalaisella frendilläni noita Sinisen lootuksen banderolleja. Ja hän kyllä sanoi, että ne on ihan vaan mainoksia tai jotain vastaavaa. Ehkä en luetuttanut oikeita tekstejä. Muutamia vain.
Pitää kysellä vielä tarkemmin. Tosin hän on kadonnut jonnekin Kiinaan...
Tuskin järistysalueelle kuitenkaan. Asuu ihan eri puolella maata, rannikolla.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 4 5 6 7 ... 12 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: