Tex Willerin suuralbumeista

[Janne]

Kadonneen pueblon väriversiota ei laskettu suuralbumeihin, vaan oli muistaakseni nimeltään värisuuralbumi ilman numeroa. Yksinäisen kostajan ensimmäinen painos, siis värillinen versio, kuitenkin laskettiin suuralbumiksi. Oletan siis, jo kansikuvankin perusteella, että nyt tulee ihan perinteinen mv-suurabumi. Hyvä niin, meikäläisellä alkaa olla kohta puoli tusinaa eri versiota tuosta tarinasta.

[Secos-Bill]

Aina kannattaa kysyä. Vastaus on vuonna 2001 tarinassa Murhayritys.

Tähän pieni päivitys: numerossa 2/14. Ei tosin mennyt ihan oikeaoppisesti...

[mkivimaki]

Minua myös hämää tuo Yksinäinen kostaja kun se vielä näyttää olevan numeroitu suuralbumiksi 29 lehdistötiedotteessa. Harvassa sarjassa uusintapainos on myös uusi numero. Kadonnut pueblo, yksinäinen kostaja... mikä mahtaa olla seuraava uusintapainos? Onhan nämä kaksi harvinaisinta suuralbumia mutta silti alkaa tuntumaan jo vähän rahastukselta. Saatiin värillinen kadonnut pueblo ja nyt kai tulee mustavalkoinen yksinäinen kostaja?

Seuraava vaihe varmaan on, että kaikki värillisenä ja mustavalkoisena julkaistut painetaan vielä kerran uudestaan, tällä kertaa 80-luvun Aku Ankan taskukirjojen tyyliin. Eli joka toinen sivu värilliseksi

[TexKiller]

Seuraava vaihe varmaan on, että kaikki värillisenä ja mustavalkoisena julkaistut painetaan vielä kerran uudestaan, tällä kertaa 80-luvun Aku Ankan taskukirjojen tyyliin. Eli joka toinen sivu värilliseksi

Heh..ja kaikista suuralbumeista vielä pulp-pokkarit...
No, yksinäinen kostaja jää ilman epäilystäkään ostamatta. Pueblon hankkiminen oli mielekästä mutta "päivityksessä" näin päin ei ole mitään mieltä....

[Lurker]

Hyvähän se vain on, että Texejä julkaistaan myös uusintapainoksina. Erinomaista palvelua kustantajalta sarjakuvan kuluttajille.

[mkivimaki]

Toisaalta kun keräilee, niin pakko se on tuokin ostaa. "Omistan kaikki muut paitsi tuon yhden suuralbumin" on täysin kestämätön tilanne. Rahaa palaa ja hyllytilaa menee. Mutta menköön 

[Lurker]

Toisaalta kun keräilee, niin pakko se on tuokin ostaa. "Omistan kaikki muut paitsi tuon yhden suuralbumin" on täysin kestämätön tilanne. Rahaa palaa ja hyllytilaa menee. Mutta menköön 

Ja kauhea tilanne sekin olisi, että EI olisi mitään ostettavaa. Täydellinen kokoelma tuo täydellisen tyhjyyden tunteen.

[Hannu]

Minäkin keräilen Texejä, olen tehnyt sitä koko ikäni. Mutta minulle ei ole ihan kaikki olleet pakkohankintoja - esim. pulpit - tdn jätän yksinäisen ratsastajankin mustavalkoversion välistä. Jos vertaa Suomen uusintoja tuohon Italian uusintojen tulvaan, niin ei kait sielläkään kovin moni osta joka norminumerosta prima editzionen lisäksi myös Tuttoa, Tre stelleä ja Nuova ristampaa, ja sen lisäksi vielä Mondadorin ja Mercuryn kokoelmia. Nuo värikirjastot kyllä ymmärrän. Suomen kronikkasarja on aika kalpea aavistus tuosta. Notta Lurkerin kanssa olen samoilla linjoilla, hienoa että uusintoja tulee, niin tuoreemmillakin Texin lukijoilla on niitä mahdollisuus hankkia. Tosin uskoisin, että aika moni mieluummin ottaisi sen Yksinäisen ratsastajan ekan, eli värillisen version. 

[Lurker]

-- aika moni mieluummin ottaisi sen Yksinäisen ratsastajan ekan, eli värillisen version. 

Makedoniassa (siis kaupassa) hinta näytti olevan 50 €. Onhan se komia opus.

[Hannu]

Mä saan sen luettavaksi aivan ilmatteeksi, sen kun vain laitan käden hylllylle..  

[Lurker]

Mä saan sen luettavaksi aivan ilmatteeksi, sen kun vain laitan käden hylllylle..  

Löytyy täälläkin omasta hyllystä, mutta kyllä siitä muistaakseni maksaa piti... onneksi ei sentään viittäkymppiä.

Ai niin, se oli Yksinäinen kostaja. Yksinäinen ratsastaja on Lucky Luke -albumi.

[mkivimaki]

Minulla on noita kovakantisia Yksinäisiä kaksin kappalein postin mokan takia.
Tilasin joskus itselleni tuon kirjan, joka tuli paketoinnista huolimatta huonokuntoisena. Tein asiasta reklamaation postille ja Egmontille. Egmont lähetti uuden kirjan samantien, mutta yllätys oli melkoinen, kun myös posti muisti minua uudella kirjalla muutaman viikon päästä 

[TexKiller]

on omasta mielestäni parhaimmassa neljänneksessä. Vaikka aika tavalla tarinassa käytetty enemmän tai vähemmän yleistä settiä (kiero sheriffi, baarimikon "jututtaminen", huopakääröjen käyttäminen murhaajien hämäämiseksi, pidätys+pako putkasta...) mukavasti etenee kerronta ilman tylsiä hetkiä..

Sommer ei pahemmin yksityiskohdilla herkuttele, hahmot Texiä lukuunottamatta erittäin hyvin onnistuneita ja karkeahkon oloinen taide on vaikuttavaa katsottavaa isossa koossa. Yksittäisistä ruuduista mainitsemisen arvoinen sivulla 166 Carsonin katsoessa happaman näköisenä tanssivaa senoritaa ja solttua.

 

[jussih]

Kyse suuralbumista nro 26 Lamontin hyeenat. Mulla on ko. albumista ns. "virhepainos" eli siinä on tuplana sivut 161-176, vastaavasti sivut 177-192 puuttuvat kokonaan. Ei pitäisi olla mikään retusoitu kappale, koska ostettu kaupasta uutena. En huomannut mainintaa tällaisista ainakaan tässä ketjussa. Onko muilla sattunut kohdalle? Tuli mieleen lukiessani Aku Ankka-ketjua, jossa mainittiin tämänkaltaisista Aku Ankka-lehdistä ja -taskareista. On mulla kyllä samasta albumista se oikeakin versio.

[Janne]

Minulla oli kerran yksi 1993 vuoden Tex-pokkari, jossa oli sama moka. Pistin sen paperinkeräykseen, koska en halunnut kenenkään saavan siitä epämiellyttävää ylläriä. En usko, että noissa on sen kummempaa keräilyarvoa.