Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Arvostelut: Mamoudin ongelmat (28.11.2018 klo 22:00:00)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
15.12.2018, klo 03:12:25

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
469603 viestiä 10441 aihetta kirjoittanut 7341 jäsentä. Uusin jäsen: levonmar
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvantekijöiden keskustelut
| |-+  Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen
| | |-+  Kuinka pitkää sarjakuvaa piirrätte/luette mieluiten?
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Kuinka pitkää sarjakuvaa piirrätte/luette mieluiten?  (Luettu 6269 kertaa)
Hazart
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 3 187


YARRRR!


« Vastaus #15 : 02.03.2006, klo 11:38:48 »

Mordor!

Ei voi tehdä pitkää sarjakuvaa, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa... Hmmm! Minusta tuo on melko epäillyttävä lähtökohta koko tekemiselle. Bisnes on tietenkin bisnestä ja elannon hankkiminen tärkeää, mutta kyllä sen lisäksi voi toki tehdä mitä haluaa. Rahasta viis! (Elannon ansaitakseen sarjiksia tekevät voivat sivuuttaa tämän...)

Nimimerkillä "Jätin juuri lukuisia kuvitustöitä/asiakkaita pois, koska halusin mieluummin tehdä rahatta jotain, mistä todella tykkään. Enkä ole katunut hetkeäkään!"

 Cool
tallennettu

Veli Loponen
Isoveli
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 10 935


<><


« Vastaus #16 : 02.03.2006, klo 12:20:17 »

Ei voi tehdä pitkää sarjakuvaa, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa... Hmmm! Minusta tuo on melko epäillyttävä lähtökohta koko tekemiselle.
Koska olin yksi näistä "ei voi tehdä" -tyypeistä, niin selitän hieman kantojani.
Taloudellisesti kannattavalla en tarkoita pelkästään sitä, että työstä ei saisi palkkaa, vaan myös sitä, että Suomesta löytyy todella nihkeästi kustantajaa, joka lähtisi julkaisemaan pitkää sarjaa. Pitkän sarjan tekeminen saattaisi siis tarkoittaa sitä, että sitä ei välttämättä koskaan julkaistaisi, mikä on myös yksi tärkeä osa tekemistä.
Tietenkin nykyään ollaan siitä onnellisessa asemassa, että meillä on netti, jonka kautta jokainen voi julkaista sarjakuvaa niin paljon kuin haluaa olemattomilla tai ainakin minimaalisilla kustannuksilla. Ja aina voi tietenkin julkaista omakustanteen, mutta siinäkin on sitten markkinointi yms., joka pitää tehdä.
Periaatteessa olen kuitenkin kanssasi samoilla linjoilla. Teen mielummin ilmaiseksi sellaista, mistä tykkään kuin rahasta sellaista, mistä en tykkää.

Nimim. "Teen ilmaiseksi muutamaa pitkää sarjaa ja rahasta yhtä pitkää sarjaa."
tallennettu

Perry Rhodan ei polta tupakkaa!
http://www.veliloponen.com/sarjakuva
Tero Mäntylä
Peliohjelmoija?
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 106



« Vastaus #17 : 02.03.2006, klo 12:28:57 »

Ei voi tehdä pitkää sarjakuvaa, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa... Hmmm! Minusta tuo on melko epäillyttävä lähtökohta koko tekemiselle. Bisnes on tietenkin bisnestä ja elannon hankkiminen tärkeää, mutta kyllä sen lisäksi voi toki tehdä mitä haluaa. Rahasta viis! (Elannon ansaitakseen sarjiksia tekevät voivat sivuuttaa tämän...)

Tällä kai tarkoitettiin pidempää sarjakuvaa sarjamaisena julkaisuna. Tällöin minusta tekemisen kannattaa olla tuottavaa jos jonkinlainen tavoite on saada jotain tehdyksi. Omista kokemuksistani voisin sanoa että mielenkiinto tehdä pidemmän aikaa samaa juttua kuolee kun tulee halu tehdä jotain muuta. Kuitenkin kun on alottanut niin tuntee jonkinsortin velvollisuuden jatkaa. Saada päätökseen. Kun tekee sitä minkä tekeminen on hauskaa mutta kuitenkin tahtoo saada jotain valmiiksi niin suosittelen kuitenkin pysymään tiivimmissä hommissa. Kertajulkaisuissa. Jossain joka julkaisuna toimii itsenäisesti. Sille on sitten helppo tehdä jatkoa. Jos taas tekee pidemmän jutun joka sisältää esim 20 osaa niin tekemisen ilo kuolee esim. toisen osan jälkeen varsin helposti. Ihan noin esimerkkinä. Koska Suomessa sarjakuvia enemmän tehdään tekemisen ilosta (siis niitä pidempiä juttuja) niin aiemmin mainitut studiomaiset ratkaisut tuntuvat aikaa kaukaa haetulta.
tallennettu
Markku Myllymäki
Lyijykynän jatke
Galleriataiteilija
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 733


/* You are not expected to understand this. */


« Vastaus #18 : 02.03.2006, klo 15:26:28 »

Kaikki kunnia harrastejulkaisulle, aion itsekin vielä saada jotain siten tehtyä, mutta kyllä aikaisemmassa keskustelussa olis silti ihan hyvä pointti.

Eikö, Veli ja Hazart, ole kuitenkin ihan loogista olettaa, että jos sarjakuvantekemisestä voisi tienata kohtuullisen elannon, tekijöitä olisi enemmän? Ja toisaalta, eikö se kuitenkin motivoisi useampia parempiin suorituksiin? Jos todellisen korkeatasoisen sarjakuva-albumin tekoon menisi vaikkapa vuosi kokopäivätyönä, eikö ole aika todennäköistä että halukkaita yrittäjiä löytyy enemmän jos siitä saa kohtuullisen korvauksen ja/tai suuren lukijakunnan?

Nykyisellään palkkatyön yms. ohessa tuollainen vuoden työtuntien investointi veisi monta kalenterivuotta ja motivaation ylläpito on vaikeaa...
tallennettu

When you earnestly believe you can compensate for a lack of skill by doubling your efforts,
there's no end to what you can't do.
Tuukka Saturi
Sosiaalilehmä
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 641


"That's a fact Jack!"


« Vastaus #19 : 02.03.2006, klo 16:56:34 »

Nykyisellään palkkatyön yms. ohessa tuollainen vuoden työtuntien investointi veisi monta kalenterivuotta ja motivaation ylläpito on vaikeaa...

Amen.
tallennettu
kespa
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 812


Iron Knights - Tulossa maaliskuussa 2014


« Vastaus #20 : 02.03.2006, klo 22:44:27 »

Mielummin luen ehkä pitempiä kuin mitään ihan lyhyitä juttuja. Pariin sivuun ei mielestäni voi saada aikaan mitään elämää suurempaa tarinaa. Kuitenkin pidän siitä, että tarinalla on selkeä alku, ja että se myös päättyy joskus, eikä jatku ikuisuuksia. Esimerkiksi sellaisia Preacherin pituisia sarjoja on kiva seurata, missä homma on kokoajan juuri tietyn käsikirjoittajan hyppysissä, eikä aikanaan tule muita sitä mahdollisesti pilaamaan.

Itelläkin pyörii tässä sellainen projekti, mikä koostuu n. 30, 10-16 sivuisesta tarinasta, joita sitten julkaistaan 5-7 osaa sisältävinä "tradeina". Voi olla, että vähän turhan kunnianhimoinen projekti, mutta jokanen trade toimii hyvin omillaankin, mutta tavote on saada kaikki tehtyä, mikäli vaan piirtäjiä riittää vanhaan malliin. Ensimmäinen osa tulee kesällä.
tallennettu

Hazart
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 3 187


YARRRR!


« Vastaus #21 : 03.03.2006, klo 18:29:21 »

Markku. Olen toki samaa mieltä kanssasi. Pointtini oli vain siinä, että lopulta pitkän sarjiksen tekeminen ei voi olla aina rahasta kiinni. Alkoi näet jo tulla sellaista fiilistä, että yleinen vastaus on, että jos ei tule rahaa, niin sitten ei voi tehdä. Siihen en voi yhtyä.

Ja onko se raha lopulta kovin hyvä perimmäinen motivaattori sarjakuvan tekemiseen. Ehkä sitten, jos sillä elättää itsensä. Minulta (rajatut) tilaustyöt veivät totaalisesti ilon tekemisestä, vaikka rahaa tulikin ihan hyvin. Kestääkseen motivaatio täytyy olla jotain muuta. Hommaan täytyy olla intohimoa ja selkärankaa! Raha on tietysti mukava lisä.

Käsittääkseni J.J. Naas on hyvä esimerkki tästä. Pitkää sarjista ilman kunnon/jos mitään korvausta. Uskon, että hänellä on tästä syystä tulevaisuudessa myös mahdollisuus tienata sarjiksilla jonkin verran. Kokemusta on näet kertynyt. Enkä muista kaverin itkeskelleen rahojen perään...

Näin minusta. Saa olla eri mieltä.

 Cool
tallennettu

Markku Myllymäki
Lyijykynän jatke
Galleriataiteilija
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 733


/* You are not expected to understand this. */


« Vastaus #22 : 03.03.2006, klo 20:31:09 »

Jes, Hazart, ymmärsin kyllä. Useimmat meistä tekee lyhyitä juttuja ja useimmissa tapauksissa vielä joutuu maksamaan juttujen julkaisemisen ilosta (useimmat omakustanteethan ymmärtääkseni päätyvät tappiolle tai poikkeuksellisen menestyneinä saavat kulut umpeen). Tämä on OK, jos hommasta pitää, harrastehan se on. Ja kuten sanoin, näin yritän itsekin tehdä.  Grin

Pointtini kuitenkin on, että pitempi huolella tehty tuotos saattaa tarkoittaa esimerkiksi tuhansia työtunteja. Ensimmäinen pointti on, että useimmat eivät aivan niin isoon työhön joko voi tai halua ryhtyä ilmaiseksi, vaikka asia olisi sydäntä lähellä. Toinen pointti on, että monen suomalaisen tekijän kehitys jää torsoksi verrattuna ranskalaisiin, japanilaisiin ja amerikkalaisiin tekijöihin, sillä vasta tuollainen suurimittainen vuosia kestävä työskentely kehittää sellaisen taidon, jota jälkipolvetkin sitten ihmettelevät.

Mutta olet oikeassa. Ilman rahaa tehdään paljon hyviä asioita. Monet parhaista asioista ovat ilmaisia.
tallennettu

When you earnestly believe you can compensate for a lack of skill by doubling your efforts,
there's no end to what you can't do.
Tuukka Saturi
Sosiaalilehmä
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 641


"That's a fact Jack!"


« Vastaus #23 : 03.03.2006, klo 21:11:13 »

Tykkään lukea pitkiä sarjakuvia, kun on sopiva hetki. Esim nukkumaan menossa tms. Mutta strippisarjakuvia kuluu ruokapöydässä ja paskahuussissa. Kaikkia tulee kulutettua tasapuolisesti. Tai tulisi. Ei itselläni noita pitkiä sarjakuvia paljoa löydy.
tallennettu
tertsi
Vieras
« Vastaus #24 : 13.08.2007, klo 10:10:34 »

Luen mieluiten pitkiä, monen albumin kokonaisuuksia. Juonessa ehtii tällöin olla tarpeeksi koukeroita ja henkilöhahmot tulevat tutuiksi.

Pääsee uppoutumaa kunnolla uuteen maailmaan. Siis tekijöiden päähän.

Piirtäisin mieluiten vähintään albumin mittaisia stooreja. Se antaisi enemmän vapauksia juonen kuljetukselle kuin esim. kymmenen sivun sarjakuva, jossa jokaisen ruudun on palveltava tarinan eteenpäin kuljettamista. Ei ole varaa hyppäillä syrjään käsikirjoituksesta.

Yritänkin piirtää vuoden 2008 loppuun mennessä  yli 20 sivuisen sarjakuvan.


Sarjakuvan piirtäminen leipätyön ohessa on kyllä välillä aikamoista tuskaa. Kun ammattipiirtäjä menee työpäivän jälkeen rentoutumaan vaikkapa leffaan tai naisiin, harrastelija menee duunin jälkeen piirustuspöydän ääreen piinaamaan itseään. Ja sitten taas leipätyöhän. Ei ihme jos vanne alkaa kiristämään.
« Viimeksi muokattu: 13.08.2007, klo 11:11:12 kirjoittanut Tertsi » tallennettu
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: