Lehdet ja kustantajat jotka ylipäätään julkaisevat sarjakuvia, suurinpiirtein vähät välittävät siitä, onko tekijällä mitään tutkintoa, sillä tarkoitus ei ole julkaista sivuilla tutkintoja, vaan sarjakuvia.
Täsmennän. Kun tekijä lähtee tarjoamaan itsetehtyä sarjakuvaa julkaistavaksi esimerkiksi johonkin lehteen, pahimmassa tapauksessa tarjoaja voi tehdä lukuisia virheitä.
Tyypillisesti: tekijä kertoo, että hän on _aikeissa_ tehdä jotakin, minkä hän ajattelee sopivan julkaisun sisältöä tukemaan. Mitään hänellä ei ole kuitenkaan esittää siitä mitä hän on ajatellut. (Ensimmäinen virhe.)
Vaikka varsinaisesti tarjottavasta sarjakuvasta ei olisikaan esimerkkiä antaa, niin tässä tyyppiesimerkissä ei myöskään anneta ensimmäistäkään luonnosta tai linkkiä muista tarinoista tai muutakaan vinkkiä siitä, millainen tekijän tyyli on. (Toinen virhe.)
Tekijä saattaa parhaassa tapauksessa kertoa sen verran suurista suunnitelmistaan, että hän paljastaa minkä pituista tarinaa hän on ajatellut. Niinpä hän saattaa sumeilematta tarjota 56-sivuiseen 8 kertaa vuodessa ilmestyvään lehteen 128-sivuista sankarieeposta. Oletetaan, että lehden toimitus jossakin määrin sympatisoi ajatusta, ja rupeaa laskemaan. Hmm. Jotta eepos saataisiin loppuun yhden kalenterivuoden kuluessa, se vaatisi 16 sivua joka numerosta. Ikävä kyllä kyseisessä lehdessä on sarjakuville varattu tilaa 4 sivua per numero. Tämän huomaisi tekijäehdokas itsekin selaamalla läpi muutaman lehden numeron. (Kolmas virhe.) Niin suurta sisällön muutosta harvemmin tehdään yhden sarjakuvan takia, vaikka se olisi kuinka uskomattoman hyvä. (Onko se, sitähän ei kukaan tiedä, koska tässä tyyppiesimerkissä ei siitä sarjakuvasta ole vielä piirretty ruutuakaan.)
Tässä vaiheessa on julkaisun toimittajan tavattoman helppoa unohtaa koko asia.
Mutta tämä toimii myös kääntäen. Joskus törmää netissä/lehdissä/omakustanteissa sellaiseen tyyliin joka miellyttää suuresti. Silloin julkaisija tai toimitus saattaa onnellisimmassa tapauksessa lähteä itse kysymään tekijältä, kiinnostaisiko häntä luoda tietyn tyyppinen sarjakuva julkaisuun.
Minusta tutkinnot ovat niinkuin opiskelu yleensä. Ketään ulkopuolista ei suuremmin lopulta kiinnosta, millaiset arvosanat todistuksissa on. Se kiinnostaa, onko oppi parantanut tiedon ja taidon tasoa. Jos näin on käynyt, yleensä se näkyy väkisinkin työn jäljessä, ellei tarkoituksella pane vastaan.
En yleistä. Näin asiat näkee yhden sarjakuvia julkaisevan lehden päätoimittaja.
Aihe: Julkaisijoita (Luettu 2691 kertaa)