Kirjoittaja Aihe: Sergio Aragonés  (Luettu 35280 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Leo

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 269
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #15 : 17.12.2003 klo 14:38:38 »
En tiennytkään, että Timo Kokkilakin on kvaakissa. Pikkusiskolleni tulee koululainen ja itse luen siitä aina sarjakuvat. Peräsmiehen poika onkin hyvä sarja! :) Itse peräsmiestä en ole niin paljoa lukenut... Kuinka Peräsmies lopulta kuoli?

tolppis

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 321
  • Viinissä totuus
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #16 : 17.12.2003 klo 15:00:21 »
Minähän en tiedä piirtämisestä mitään mutta Aragonesilla on mainio osuus Dark Horsen julkaisemassa sarjakuvanovellikirjassa Autobiographics (olikohan se noin) "The day I met Nixon". Hauska mutta samalla ihan toden oloinen, piirros taattua Aragones-tyyliä. Muutenkin voin vain suositella tätä pikkukirjasta, hienoa mv-kuvitusta ja hauskoja, traagisia ja joskus vain käsittämättömiä tarinoita.

T.Kokkila

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 107
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #17 : 19.12.2003 klo 15:15:05 »
En tiennytkään, että Timo Kokkilakin on kvaakissa. Kuinka Peräsmies lopulta kuoli?

Vierailen kyllä Kvaakissa silloin tällöin, ja mainio paikkahan tämä onkin.

Peräsmies kuoli viimeisessä Pahkasian numerossa rattijuopon yliajamana. Yleisestä supersankariperinteestä poiketen Peräsmies ei ole herännyt henkiin, mutta poika sentään jatkaa huonon maun (ja hajun) levittämistä.

Mitä Aragonesiin tulee, miehellä on kotisivukin (www.sergioaragones.com) jossa kysymysosiossa joku tiedusteli kynäasiaa. Sergio piirtää mustekynällä (Pelikan fountain pen), paitsi Madin marginaalikuvat, jotka hän tekee tussipiirtimellä, eli rapidographilla. Tämä siksi, että niitä pienennetään niin paljon, että viivan täytyy olla hyvin selkeää. Luonnostelusta ei puhuttu, mutta tuo viittaa toki siihen että marginaalien alkuperäiskoko on julkaisukokoa isompi.

Esa

  • Jäsen
  • Viestejä: 712
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #18 : 19.12.2003 klo 22:25:30 »
Mitä Aragonesiin tulee, miehellä on kotisivukin (www.sergioaragones.com) jossa kysymysosiossa joku tiedusteli kynäasiaa. Sergio piirtää mustekynällä (Pelikan fountain pen), paitsi Madin marginaalikuvat, jotka hän tekee tussipiirtimellä, eli rapidographilla. Tämä siksi, että niitä pienennetään niin paljon, että viivan täytyy olla hyvin selkeää. Luonnostelusta ei puhuttu, mutta tuo viittaa toki siihen että marginaalien alkuperäiskoko on julkaisukokoa isompi.

Huh, kyllä aika pienellä täytyy sitten piirtää!! Mutta onhan ne Sergion ukkelit aika yksinkertaisia.

T.Kokkila

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 107
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #19 : 19.12.2003 klo 23:13:33 »
Huh, kyllä aika pienellä täytyy sitten piirtää!! Mutta onhan ne Sergion ukkelit aika yksinkertaisia.

Käsititköhän asian nyt oikein päin? Siis Hra Sergio piirtää kuvat isompaan kokoon, ja lehteen niitä pienennetään.

Esa

  • Jäsen
  • Viestejä: 712
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #20 : 20.12.2003 klo 20:53:10 »
Huh, kyllä aika pienellä täytyy sitten piirtää!! Mutta onhan ne Sergion ukkelit aika yksinkertaisia.

Käsititköhän asian nyt oikein päin? Siis Hra Sergio piirtää kuvat isompaan kokoon, ja lehteen niitä pienennetään.

Ai joo! Aattelin, että se piirtää ne julkaisukokoa pienemmäksi! :)

Jyrki Vainio

  • Mielikuvittelija
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 612
  • Kvaak!
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #21 : 03.02.2005 klo 02:11:25 »
Voin itse nähneenä sanoa, että tämä Sergion Pelikan Fountain Pen on aika paljon niinkuin Rotringin kalligrafiakynät, joita Suomestakin saa - sillä erotuksella, että terä joustaa jonkun verran, joten viivaan saa pikkuisen eloakin. (Rotringin kalligrafiakynähän on sitten taas se, jolla Don Rosa piirtää!) Mistäpä löytyisi Suomesta tämmöinen joustava täytekynä? Taipumatonta terästä ovat terät täällä meillä! Ameriikassa noita joskus katsoin, mutta neljän, viiden kympin hintaisina tuntuivat silloin liian kalliilta kokemattomalle.

Mitä tulee luonnostelemattomaan piirtämiseen, niin kun mainittiin tuo John Byrne, niin eipä näytä paljoa luonnostelevan mies yleensäkään: olen joitan herran originaaleja nähnyt (löytyypi minunkin kokoelmastani muutama) ja niissä lyijykynärantut ovat melkein kaikki tallella: hahmot on hyvin karkeasti leiskattu, pään muoto tuohon, jne. Niistä hullun tarkoista taustayksityiskohdista on piirretty muutama tukiviiva ja perspektiiviä varten ruudukko ja sitten on vain ruvettu suoraan sutimaan. Siveltimellä ja viivoittimella. Kipeä yhdistelmä!

Samaan tapaan, hyvin summittaisesti luonnostellen piirsi kuulemma myös Morris. Ja mitä tulee tuohon kuulakärkikynään, niin Vittorio Leonardo kertoi, että jossain vaiheessa Morris kokeili piirtää koko sarjan kuulakärkikynällä ja taustoissa sitä käytettiin enemmänkin. "Kulkee hyvin", sanoi hän tästä työvälineestä.
Leonardon puolestaan näin Angoulemessa piirtävän faneille Lucky Luken ja Jolly Jumperin kuvia niin ikään luonnostelematta. Suoraan musteella ja siveltimellä! Aivan kammottavia ovat nämä Leonardon Rantanplan-vitsit, mutta tuollaista piirtämisvarmuutta täytyy sentään kunnioittaa!

Veli Loponen

  • Isoveli
  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 11 043
  • <><
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #22 : 03.02.2005 klo 10:54:10 »
Byrnen "salaisuus" on se, että hänellä on sivu jo mielessä selvänä kuvana, kun hän alkaa piirtää. Itse on sanonut, että piirtäminen on lähinnä vain sen kuvan kopioimista. Walt Simonson oli tätä hämmästellyt jo 70-luvulla.
Kuulemma tykkää myös järkyttää faneja festareilla yms. katsomalla ihan muualle, kun piirtää.
Perry Rhodan ei polta tupakkaa!
http://www.veliloponen.com/sarjakuva

Asko AA

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 677
  • "I Lost My Heart In A Drive-In Movie"
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #23 : 03.02.2005 klo 13:19:12 »
Huh!

Huojentava tuo korjaus Sergio-sedän "kuulakärkikynästä", sillä itsekin käytän mieluiten fountain peniä kirjottamiseen. Ball-pointti on niin kova ja tahmea että se pilaa niin käsialan kuin varmasti myös piirrosjäljen. Tekstaukseen sitten Rapidographia – niin kauan kuin tussipatruunareserviä voi täydennellä.

Mitä Sergio-sedän marginaalitaiteeseen tulee, viime vuosina MAD on julkaissut niitä pikkukuvia alkuperäisessä koossaan Speziaalien "MAD Marginals" -koosteina, joita on ujutettu myös Suomen MADiin. Piirroskoko on silmämääräisesti noin 250-300% eli sivujen laitakartuunit on pienennetty ainakin kolmannekseen alkuperäisestä.
Asko A. Alanen
Sarjakuvatoimittaja
Sarjakuvaneuvos
Akolinna, Tampereen Tammela

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 556
  • Kuka mitä häh?
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #24 : 03.02.2005 klo 16:51:33 »
Byrne Kuulemma tykkää myös järkyttää faneja festareilla yms. katsomalla ihan muualle, kun piirtää.

Sen kyllä huomaa. Timppa Mäkelän ja Robert Crumbin piirtämistä on ilo katsella, miten kuva "kehittyy" valkoiselle paperille vähitellen, alkaen tietystä pisteestä ja laajentuen kunnes kuvan "reunat" (eivät paperin) tulevat vastaan.

“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

Monty

  • Jäsen
  • Viestejä: 25
  • Huaa!!!
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #25 : 04.02.2005 klo 17:05:08 »
Urho Epäonnensoturien, Don Martin-lehden ja MAD-lehden lisäksi Aragonésin töitä löytyy Suomesta myös ainakin yhdestä Star Wars-lehdestä. Kyseessä on Star Wars-lehden 6/2002-numero, josta löytyy Varaosia-niminen Aragonésin sarjakuva.
« Viimeksi muokattu: 05.02.2005 klo 08:32:34 kirjoittanut Monty »
"Elä jokainen päiväsi niin kuin se olisi viimeisesi, sillä jonakin päivänä huomaat olleesi oikeassa."

Hege

  • väsähtänyt
  • Jäsen
  • Viestejä: 940
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #26 : 04.02.2005 klo 20:48:24 »
Byrnen "salaisuus" on se, että hänellä on sivu jo mielessä selvänä kuvana, kun hän alkaa piirtää. Itse on sanonut, että piirtäminen on lähinnä vain sen kuvan kopioimista. Walt Simonson oli tätä hämmästellyt jo 70-luvulla.
Kuulemma tykkää myös järkyttää faneja festareilla yms. katsomalla ihan muualle, kun piirtää.

Viestissä olikin näppärä sivalluksen paikka jätetty auki ja VesaK siihen tuikkasi. :)
 
Omissa piirroksissani parhaaseen tulokseen olen päässyt juuri noin, eli ajattelemalla kuvan valmiiksi. Haittapuolena on se, että jos kuvaa ei mieleen muodostu niin paperi jää tyhjäksi. Tuo muualle katsominen piirtämisen aikana ei ole mitenkään ihmeellistä. Tätähän tapahtuu jatkuvasti kun piirretään esim. elävää mallia, silmä - selkäranka-käsi koordinaatiota se vain vaatii. Jos mieleensä pystyy muodostamaan todella selkeän kuvan piiroksesta ei tuollainen temppuilu ole kovinkaan hankalaa. Varsinkin jos kyse on jostain Con-sutaisusta, jotkut näyttävät siltä ettei kynä ole pysähtynyt eikä noussut paperilta kertaakaan piirroksen aikana.

Suoraan tussilla sutiminen on kyllä piirtämisen bushido.Vaatii tottumattomalta suurta keskittymistä, jokainen veto voi koitua turmioksi. Nuori tekijä tuhrii ja säheltää, vanhempi tekijä tekee harkittuja vetoja oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja tadaa. Kuva on valmis ja viereltä seuraajien leukaluita voi poimia lattialta.
But pride -  where there is a real superiority of mind, pride will be always under good regulation.

M. K. Saarelainen

  • Jäsen
  • Viestejä: 105
  • Kahvia? Missä!
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #27 : 08.02.2005 klo 15:03:57 »
Pantomiimia nuoruudessaan opiskelleen Aragonesin hovitussaaja (ainakin Groossa) on Stan Sakai, joka tunnetaan myös Usagi Yojimbo -kanisamuraiseikkailujen tekijänä.

Stan Sakai ei tussannut Groota. Hän toimi tekstaajana.

Tuukka

  • Vaivainen
  • Jäsen
  • Viestejä: 813
  • Words of wisdom ->
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #28 : 10.02.2005 klo 20:13:57 »
Stan Sakai ei tussannut Groota. Hän toimi tekstaajana.
Tuota olin itsekin korjaamassa :P

Tuo kuvan näkeminen päänsä sisällä on aika pakollista uutta piirrosta aloittaessa. Uusia varjostustekniikoita olen oppinut (oottehan huomanneet, ettei enää ole staattista ristiviivaa ;)) usein visualisoimalla piirroksen valmiin ulkoasun ennen ensimmäistäkään viivaa.
Jos kuvasta on selkeä käsitys ennen piirtämistä, se onnistuu lähes varmasti. Olen usein käynyt väsäämään kuvaa, jonka takana ei ollut oikeaa ideaa.
Tulos? Hirvittävää ulostetta  :-X
<- Klikkaa, tsekkaa ja kommentoi :)

Jyrki Vainio

  • Mielikuvittelija
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 612
  • Kvaak!
Vs: Sergio Aragonés
« Vastaus #29 : 11.08.2009 klo 16:30:50 »
Kun herra Aragones (vai pitäisikö MAD-lehden tapaan tuttavallisesti sanoa Sergio-setä) on nyt saapumassa vieraaksi Helsingin sarjakuvafestareille, koitin tässä vähän etsiskellä, missä muodossa hänen tuotantoaan on meillä saatavilla.

Ilmeisesti ainoa kokonainen soolojulkaisu, jota häneltä on Suomessa tullut, on MAD-pokkari "Sergio Aragones ampuu kovilla" (1987). Vaikka hänen juttujaan on varmaan jokaisessa meillä tulleessa MAD-lehdessä ja albumissa, kokonaan omaa albumia häneltä ei tainnut missään vaiheessa tulla?
Lähimpänä on albumi MAD mania (1988), jossa on neljän piirtäjän töitä, Aragonesin ohella mukana ovat Dave Berg, Al Jaffee ja Antonio Prohias. Tässä albumissa huomionarvoista on kansi, Aragonesin käsin tekemä "mosaiikkikuva", jossa pienten piirrosten tummat alueet yhdessä muodostavat Alfred E. Neumanin kasvot.
Mukana on myös yksi aukeamallinen Aragonesin yhdestä nerokkaimmista jutuista, "Varjot kertovat" sarjasta.

Englanniksikaan en tiedä, että Aragonesin MAD-jutuista olisi varsinaista omaa soolo-kokoelmaa? (Monia MAD-pokkareita kylläkin, mutta ne eivät kaiketikaan kokoa varsinaisia lehdessä julkaistuja juttuja, vaan sisältävät varta vasten niihin tehtyä uutta materiaalia).
MAD-tyylisiä yhden sivun sanattomia vitsisarjoja on tullut myös Dark Horselta kahtena kirjaksi koottuna minisarjana, Louder Than Words (1998) ja Actions Speak (2002).
90-luvulla tuli myös kaksi Eurooppa-formaattista värillistä albumia, joista toisessa koottiin MADistäkin tuttuja astronautin ja apinan juttuja (Buzz & Bell, Space Cadets, 1991; suomeksi Apina ja Armstrong?), toisessa palomiesjuttuja (Smokehouse Five).
Ensinmainitun jenkkipainoksessa muuten sanotaan, että ko. albumi olisi julkaistu myös Suomessa, mutta eipä tainnut koskaan toteutua?

Lehtinä tuli sitten tietysti Urho Epäonnensoturia muutama numero. Ja Don Martin -lehdessä lienee ollut myös Aragonesin juttuja mukana.

Jenkki-lehdistä minä nostaisin esille kuriositeettina vuoden 1999 sarjan Fanboy, joka kertoo sarjakuvakaupassa työskentelevästä fanipojasta. Sarjasta tekee erikoisen se, että Aragones on toteuttanut piirrokset yhteistyössä monen supersankaripiirtäjän kanssa. Kun fanipoika siirtyy unelmoimaan seikkailuista sarjakuvien maailmassa, on nämä jaksot piirretty eri tyyleillä. (Jos olet koskaan pohtinut, miltä mahtaisi näyttää esim. Sergio Aragonesin ja Bill Sienkiewiczin yhteistyö, tämä sarja antaa siihen vastauksen). Ansiokkain on tämän kuuden lehden minisarjan vitosnumero, jonka teemana on Batman. Siinä on kronologisesti tehty yksi aukeama 40-, 50-, 60-, 70-, 80- ja 90-lukujen Batmanin tyyleillä. Piirtäjinä Dick Sprang, Jim Mooney, Joe Giella, Neal Adams, Frank Miller ja Bruce Timm. (Miller piirtää Yön Ritari -tyyliään tässä paljon paremmin kuin konsanaan varsinaisessa Dark Knight Strikes Againissa).
En tiedä onko tätä lehtisarjaa koottu kirjaksi.

Muut ovat puolestaan maininneet minisarjoja, joissa Aragones käy läpi DC:n ja Marvelin supersankareita omalla tyylillään.

Mitä muuta tulee mieleen?
« Viimeksi muokattu: 11.08.2009 klo 22:15:15 kirjoittanut Jyrki Vainio »