Wacom Cintiq 21UX ja Intuos 3 / Wacom Graphire 3 (sekä yleisempää vertailua piirtolaudan ja piirtonäytön välillä)Itselläni ei ole pitkää käytännön kokemusta Intuosista lukuunottamatta lyhyttä testijaksoa 5 vuotta sitten. Käytän tällä hetkellä Wacom Graphire 3:a (A6), joka ajaa monessa suhteessa saman asian kuin Intuos 3. Joku voisi sanoa, että eroa on kuin yöllä ja päivällä, mutta yhtä kaikki, lauta mikä lauta.
Cintiq taas oli koekäytössä muutaman päivän (kts. aiempi viestini).
TABLETIN NÄYTTEENOTTOTAAJUUS (report rate):
Laudan ja näytön tablettien välillä on merkittävä ero maksimaalisessa näytteenottotaajuudessa, laudassa arvo on 200, näytössä 144. Joku tekniikan ihmelapsi voisi selvittää, miten tämä vaikuttaa piirtämiseen. Maalaisjärjellä pääteltynä: rauhallinen piirtäjä ei huomaa eroa, mutta agressiivinen voi joutua hidastamaan. En ymmärrä, miksi Cintiqiin ei ole voitu laittaa suurempaa näytteenottotaajuutta. Toivottavasti seuraavan sukupolven Cintiqissä tämä ongelma korjataan.
Cintiqin esitteessä
http://www.wacom-europe.com/_bib_user/dealer/facts_cin_en.pdf on muuten väärä tabletin maksimaalinen näytteenottotaajuus 200 points per sec. Varmistin maahantuojalta, oikea report rate on 144 points/sec, mikä on myös painettu näytön mukana tulevaan ohjekirjaan.
Intuos3 A4:n maksimaalinen näytteenottotaajuus taas on oikeasti 200 points per second:
http://www.wacom-europe.com/uk/products/intuos/intuos3_a4.asp#specificationsNÄYTÖN VASTEAIKA (LCD response rate):
Näytön vasteaika "response rate" on niinkin suuri (siis huono) kuin 50 ms. Vertaa esim. SyncMaster 213T 21" TFT, jonka vasteaika on vain 25 ms. Cintiqin näyttöä ei siis voi välttämättä suositella pelikäyttöön tai 3D-suunnitteluun. Vasteajan suuruus vaikuttaa myös piirtämiseen, varsinkin jos tekee nopeaa viivoitusta. Taas joku teknikko voisi selittää, miten vasteaika vaikuttaa piirtämiseen. Toivottavasti tämä ongelma korjataan seuraavassa sukupolvessa.
TABLETIN LINJATIHEYS (tablet resolution):
Cintiqin ja Intuosin tabletin resoluutio on molemmissa sama: 5,080 lpi. 21 tuuman Cintiqissä tabletin aktiivinen alue on 43,2 cm x 32,4 cm, joten aktiivisella alueella on 86400 x 64800 linjaa. Näytön aktiivisen alueen koko on isompi kuin A3 (= 42 cm x 29,7 cm). Eli kun ostaa Cintiq 21UX:n, saa samalla sekä A3+ tabletin ja 21-tuumaisen LCD-näytön. Yhdistelmä ei ole ollenkaan hassumpi ammattityöskentelyssä.
TABLETIN TARKKUUS, TÄSMÄLLISYYS (tablet accuracy):
Cintig 21UX: +/- 0.5 mm, +/- 1 mm at corners
Intuos3 A4: +/- 0.25mm
Tämän akkuratiivisuuden heikkouden huomaa Cintiqissä kiusallisesti oikeastaan vain reunoissa. Kun kynää pitää paikallaan noin 3 mm:n korkeudella näytön reunoissa, kursori väpättää eli hakee paikkaansa kuin mikäkin. Kun sen laskee alas piirtoasentoon, väpätys lakkaa melkein kokonaan. Vertaus valohiireen tai Intuosiin: ei pienintäkään väpätystä. Piirtämisessä accuracyn puute ei haittaa, koska kuvaruudun laidoissa on yleensä vain valikoita, palkkeja ja painikkeita. Ongelmaksi tulee kuvakkeisiin osuminen, koska ne ovat 1600x1200-näytöllä aika pieniä.
JOHTOPÄÄTÖS:
Jos et tarvitse tällä hetkellä ehdottomasti piirtonäyttöä, kannattaa odottaa seuraavaa sukupolvea, jossa ehkä on korjattu nykyversion puutteet. Merkittävimmät heikkoudet ovat tabletin näytteenottotaajuus (report rate) ja näytön vasteaika (response rate) sekä jossain määrin myös tarkkuus (accuracy). Näytön peittää parimillinen muovi, joten piirtäminen ei ihan vastaa paperille piirtämistä, mutta tähän tottuu muutamassa minuutissa.
Sekä piirtonäytöllä että laudalla joutuu valitettavasti zoomailemaan jatkuvasti. Pitäisi olla pari metriä leveä piirtonäyttö, jotta voisi piirtää zoomailematta. Tällöin tosin joutuisi työskentelemään seisten ja piirtäminen muistuttaisi enemmän urheilusuoritusta kuin pitsinnypläämistä. Tietokonetyöskentelyssä zoomailu tuo merkittävän edun verrattuna käsinpiirtämiseen: voi piirtää pieniä yksityiskohtia tarkasti ilman silmien rasittumista.
Halvin ratkaisu on Wacom Intuos3 (A6, A5 tai A4) ja hyvä 19-21 tuumainen TFT tai CRT. Sillä saa tarkkuutta, nopeutta, varmatoimisuutta. On kuitenkin huomattava, että Intuosilla on käytännössä mahdoton piirtää vierekkäistä, samansuuntaista viivoitusta (joko viivoittemella tai vapaalla kädellä), koska piirtolaudalta ei näe missä edellinen viiva on ja mihin suuntaan se menee. Jos onnistut tussaamaan hyvännäköisen vesisateen Intuosilla, niin näkisin mielelläni. Jos onnistut tekemään sen viivoittimella, et todennäköisesti tarvitse Cintiqiä. Viivoitin ja mallineet täytyy siis unohtaa Intuosilla työskenneltäessä. Yksi merkittävimmistä ongelmista piirtolaudoissa on ettei niitä voi käännellä kuten paperia. Painter-ohjelma tarjoaa tähän canvasin pyöritystoiminnon, mutta se ei ihan vastaa paperin pyöritystä. Vuoden käytön jälkeen en ole tottunut lautaan, on tuskallista, kun väline ei tottele täydellisesti.
Cintiqiä puoltaa sen näppäryys ja parempi vastaavuus kynä-paperi-työskentelytapaan. Sillä on helpompi tehdä viivoituksia ja viiva tulee lähes aina siihen mihin on sen tarkoittanutkin. Ei tosin yleensä aivan heti, mutta joidenkin millisekuntien päästä kuitenkin. Tehokas näytönohjain, nopea prosessori ja runsaasti muistia nopeuttavat sekä Cintiq- että tablettyöskentelyä. Tämä ei riittänyt Cintiqille ja Photoshop 7:lle: 2x800MHz PIII, 512 Mt 800 Mhz RDRAM, 16 Mt Matrox Millennium G450. Koska koko näytön peittää tasainen muovi (ei ole kohoreunoja tai mitään mihin viivoitin tökkäisi), voi huoletta käyttää viivoitinta ja mallineita kuten paperillekin piirrettäessä. Näyttöä voi pyörittää ja kallistaa, joten on helppo löytää aina luontevin piirustusasento. Pyörittäminen tosin onnistuu vain jos näyttö on kallistettuna lähes vaaka-asentoon. Pystyasennossa pyörittäminen onnistuu, jos näyttö on aivan pöydän etureunassa. Cintiqin mukana toimitettava teline on liian lyhyt, jotta näyttöä voisi pyörittää missä tahansa kallistuskulmassa ilman törmäystä pöytälevyyn. Näytön pyörittäminen ja kallistelu on yllättävän kevyttä vaikka näyttö painaa telineineen 10,2 kg. Syliin sitä ei mielellään ota, vaikka Wacomin sivuilla tällainenkin kuva on. Kokeilin sitä, mutta koko ajan sai pelätä että milloin se tippuu tai osuu johonkin ja sylissä näytön paino ja iso koko tuntuvat. Ai niin, suosittelen ottamaan särkymisvakuutuksen näytölle, on nimittäin mahdollista, että näyttöä kallistellessa, pyöritellessä ja siirrellessä näppäimistön tieltä, se putoa maahan. Tämän hintaista näyttöä ei ole mukava ostaa useita kertoja vuodessa.
Kannattaa huomata, että Cintiqin LCD on kuin mikä tahansa LCD, eli kun painaa lujaa, näkee nesteen liikkuvan näytön sisällä. Muutaman päivän koekäytön aikana näyttöön ei kuitenkaan tullut mitään haavereita, vaikka piirtelin välillä reippaastikin.
Oli valintasi lauta tai näyttö (ei kai kukaan käytä enää hiirtä), tietokoneavusteinen piirtäminen tuo kuitenkin aivan uuden ulottuvuuden piirtämiseen. Hahmojen ja niiden osien suurentelu ja pienentely ja sijainnin muuttaminen on koneella monesti nopeampaa ja helpompaa kuin paperilla. Tussipiirroksen korjailu on helppoa ja täsmällistä. Ja paineentunnistus on maaginen juttu: kun painat lujempaa, viiva paksunee, ja vaikka pyörittelet kuinka villisti, ei tarvitse pelätä että paperin pinta rikkoutuu, muste loppuu tai muste roiskahtaa minne sattuu - mikä on vaarana siveltimellä ja varsinkin hiusterällä.
Lopuksi pakollisia kuvanäytteitä eri tekniikoilla tehtynä: järjestyksessä ylhäältä alaspäin Graphire 3 A6 -piirtolauta (hinta n. 100 e), Cintiq 21UX -piirtonäyttö (hinta n. 3100 e), Raphael Kaerell 2 -keinokuitusivellin (n. 3 e).
Alla. Tässä Graphire 3:lla tussattu kuva. Hankalaa tussata yhdensuuntaisia vierekkäisiä viivoja, siksi joutuu tietoisesti välttämään pitkien vetojen tekemistä. Tuskallista työskennellä.
Alla. Cintiqillä tussattu kuva. Täydellisen hallinnan tunne viivaan. Yhdensuuntaiset pitkähkötkin vedot onnistuvat, tosin tässä ei kovin hyvin. Pystyy tussaamaan rennosti, kuten nuo ajatuskulpan pallukat. Nautinnollista piirtää.
Alla. Tässä ihan perinteisellä keinokuitusiveltimellä tussattu kuva. Joutuu jännittämään koko ajan meneekö pieleen, mutta näin reippaan vuoden päästä lopputulos näyttää ihan näppärältä. Eläväisempää viivaa kuin koneella.
Kuvat Copyright Timo Kähkönen.
Ja lisää niitä "tuskallisia" Graphire-tussauksia osoitteessa
http://www.paikallisuutisia.com/?T=stripit&lang=fi .
