Entinen kirjailijaliiton puheenjohtaja, entinen Parnasson päätoimittaja, entinen Otavan kirjailija, entinen mies Jarkko Laine kirjoitti näin 8.3.2002 Turun Sanomiin, luonnollisesti lukematta Heikki Jokisen teosta lainkaan. Jos vain artikkelin arkistoistani löydän niin perästä kuuluu myös Seppo Heikinheimon sarjakuva-dissaus.
"Kiitos, ei kaikkia korsia kekoon
Kimmo Rantanen puuttuu Vastarantanen -pa (TS 7.3.) sarjakuvien uhanalaiseen asemaan. Rantanen on lukenut Heikki Jokisen tekemän selvityksen Tuolien välistä omalle pallille - sarjakuva valtion taidehallinnossa (Helsinki 2002) ja haluaa levittää sen hyvää sanomaa: Sarjakuva pitää huomioida taidehallinnossa itsenäisenä taiteenlajina.
Taidehallinnossa? Taiteenlajina?
Tekee mieli lainata Rudyard Kiplingiä: "Onhan se kivaa, mutta onko se taidetta?" Turun Sanomien lukijoille testi: Viivi ja Wagner, Ellit, Modesty Blaise, Kalle Kehveli, Touhulan perhe. Moni teistä minun laillani katsahtaa ne aamulla, mutta moniko teistä on tullut ajatelleeksi, että samalla täyttää päivän taidenautintokiintiön? Minä en ainakaan. Heikki Jokinen pitää selvityksessään sarjakuvaa kirjallisuutena, koska "se on paperille painettua ja ilmestyy suurelta osin sellaisissa muodoissa joita olemme tottuneet kutsumaan kirjoiksi".
Jokisen määritelmän mukaan kirjallisuutta ovat myös IKEA:n ja Kodin Anttilan myyntiluettelot, Lounais-Suomen puhelinluettelo ja maalikaupan tapettimallikirja. Onneksi Kjisik lopetti housukankaat, muuten vaadittaisiin kirjastoapurahoja myös pantalongeille.
Minä tykkään sarjakuvista, minulle on tullut Aku Ankka vuodesta 1952 asti. Mutta taiteena en ole sarjakuvia pitänyt koskaan. Minulle taide alkaa, jos ei Kauko Lehtisen korkeudelta, niin Pertti Kolehmaisen kumminkin.
Juban töitä voi olla esillä Wäinö Aaltosen museossa, mutta vain osoituksena siitä että näinkin kuva voi manifestoitua, muuttua profaanin aikamme ikoniksi.
Jees käyttögrafiikkaa, sanoi sotamies Ryhmy. Mutta jos aikuinen ihminen alkaa rintaäänellä kiittää sarjakuvia kuva- tai sanataiteeksi, minä kuulen estetiikasta harrastuneen peräkamarin aikamiespojan äänen. Kuulen rintasokerin lohkeilevan.
Kimmo Rantanen jättää kertomatta, että Jokinen teki opetusministeriön julkaiseman selvityksensä valtion muotoilutoimikunnan toimeksiannosta.
Lue:sarjakuva on etsinyt itselleen valtion apurahoitusta muualtakin kuin kirjallisuuden puolelta.
Taideteollisuus hylkäsi keostaan Jokisen kantaman korren, minä teen saman nyt kirjailijoitten puolesta.
JARKKO LAINE
Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja"
