Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Artikkelit ja henkilökuvat: 1952 / 100 – Seikkailuja erämaassa (13.03.2018 klo 11:48:55)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
16.12.2019, klo 15:10:20

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
478735 viestiä 10406 aihetta kirjoittanut 3832 jäsentä. Uusin jäsen: JakkeJäyhä
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvantekijöiden keskustelut
| |-+  Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen
| | |-+  unwf: suunnittelu käsis
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: unwf: suunnittelu käsis  (Luettu 3590 kertaa)
chameleon-unwf
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 12


Hmmm.. Missä mennään..


« : 23.11.2005, klo 22:42:24 »


Tässä on muutamia käsikirjotuksia taino siihen suuntaan jota suunniitelen mun sarjistani tässä on muita lyhyitä kertomuksia..olisi mukavaa jos sais pikku apua ja mielipidettä näistä

Herätys uuteen maailmaan

Maailmanlaajuisen katastrofin jälkeen alettiin jälleen rakennus.
Mutta ensin eloonjääneiden piti päästä kuolleista eroon, joita oli pitkin maita, siellä sun täällä.
Muutamia kuukausia myöhemmin alko tulla uusia ongelmia.Hauta paikat alkoivat täyttyä
ruumiilta, suuri osa kuolleita haudattiin mereen mutta, mereen haudatut ruumiit
alkoivat vuotaa verta oudon syistä. Koko meri lainehti verellä.
Ei edes ruumiitten polttaminen auttanut.
Eloonjääneet eivät halunneet mennä New Yorkiin joten koko kaupunki piti polttaa maan
tasalle kuten kaikki muut kaupungit joihin ei voitu mennä tautien takia.
Rankka sateella kuulee outoa huminaa ja ääntä, kuin olisi kuolleet ihmiset haudoissaan
huokaneet tuskissaan ja levottomina..kuin raivo ja viha olisi noussut sateisen yö tuulen ylle.
Eloon jääneet kutsuivat meteoria "silence quest from hell".
Jälleen muutamat kaksikymmentä vuotta myöhemmin ihmiset asuivat maan alla, valtavissa
maanalaisissa kaupungeissa ja niitä kaupunkeja oli yhteensä maailmassa vain seitsemän.
Luku ihmismäärää kaupungeissa ei tiedetä mutta maailmassa oli kaksi miljardia
satakaksikymmentä eloon jäänyttä.
Seitsemännen kaupunkien nimet oli See night-01c, See night-02c,
See Night-03c,See Night-04c, See Night-05c, See Night-06c ja See Night-07c.
Mutta ihmiskuntaa odotti uusi käänne..yks kaks ihmisiä alko oudon syistä nukuttamaan.
Muuta keinoa ei tiedemiehetkään keksineet kun laittaa nukkuvat ihmiset kryo-säiliöihin ja
odottamaan että he löytäisivät jonkinlaisen syyn siihen.
Kymmenen kuukautta myöhemmin noin miljardi ihmistä oli jo nukkumassa
kryo-säiliöissä. Mutta se vain paheni ja ei aikaankaa kun puoli vuotta oli hiipunut, koko
ihmiskunta oli oudon syvässä unessa joka ikinen.

Vuodet vierivät ja vierivät. Meni noin kymmenen tuhatta vuotta ja ihmiskunta nukkui edelleen
kryo-säiliöissä kuin ikuisessa unessaan.
Oli yhteensä mennyt kaksisataatuhatta vuotta ja vihdoin yksi kryo-säiliöistä avautui
automaattisesti ja ulos kömpi alaston naispuolinen ihminen unisena ja äkäisenä haukotellen
henkeään kuin yleensä. Nainen katsoi ympärlleen ja alko tai no yritti kävellä mutta,
heti samassa hän kaatui ritilä lattiaan ja kiroili " Perkele..Vittu ..se sattu".
Nainen nousi hitaasti ylös ja tarrasi lähimpään putkeen ja repäisi itsensä ylös lattiasta.
Nainen huomasi että kaikki olivat vielä kryo-säiliöissä ja nainen alkoi ettii ohjauskeskus
paneelia että, voisi avata muut kryo-säiliötkin ja hän löysi sen muutamien
kompuroimisien jälkeen.
Nainen kun pääsi ohjauspaneelin luo ja paineltuaan paneelia..hän huomasi oikean
kuvan nurkassa oli aika-päiväys-lukitus (joka tarkoitti ajan kulkua,
kuinka kauan on kukin nukkunut.)
Hän painoi nappia vapisevillaan sormillaan, pidellen toista kättä
rintojen edessä, kylmyyden takia. Hän huomasi oudon numero listan ilmestyvän tietokoneen
ruutuun:


Ja lista jatkuu ja jatkuu..

Hän alkoi oitis etsiä omaa nimeään koneelta ja painoi listan [Finlands kryo-tank]
-linkkiä ja kirjottaen hakuun oman nimensä. Tuli taas numeroita ja sen jälkeen taas iso
lista nimiä jotka olivat kryo-säiliöissä. Hän näki oman nimensä listassa ja huomasi oudot
numerot niissä ja nainen tajusi heti sen mitä ne tarkoittivat. Hän oli nukkunut syvä unessa
tuhatyhdeksansataakahdeksankymmentätuhatta vuotta.

_______________________________________ ___________________________________


Ja lista jatkui taas samalla ...

Nainen avasi suunsa kauhistuneena ja hänen silmistään alkoi vuotaa kyyneliä.
Hän laittoi kätensä suunsa eteen ja tipahti polvilleen itkien.
Hän painoi vahingossa huomaamatta [all awakening]- nappia. Hän itki ja itki, ei edes
kuullut tai huomannut että muut kryo-säiliöt avautuivat ja ihmisiä alko kömpiä ulos
kryo-säiliöistään haukkotellen henkeään.
Ei aikaankaa kun kaikki ihmiset olivat hereillä ja kävelemässä jaloilleen ihmetellen miten he
voivat nukkuu yhteensä kaksisataatuhatta vuotta.
Yksi heränneistä tuli naisen luo, se oli pikku-tyttö. Pikku-tyttö katseli surullisin silmin
polvillaan istuvaa ja itkevää naista. "Älä itke.Kaikki käy parempaan suuntaan" tyttö alkoi
hymyillä ja nainen katsoi pikku-tyttöä kohti.Sotkusten hiuksien välistä näkyivät kasvot
kyyneleineen ja nainen alko hymyillä pikku-tytölle.
Tyttö katseli kun nainen pyyhki räät ja kyyneleensä pois kasvoiltaan päljaaseen käteensä
ja tyttö vastasi " minkälainen olosi on?".
Nainen yritti nousta, pidellen ohjauspaneeli pöydästä kiinni ja repi itsensä väkisin ylös
" Sekava...kiitos kysymästä,kultaseni".
Pikku-tyttö hymyili kun sai naisen hymyilemään " Mikä sinun nimesi on?
Minun nimeni on Sara O'nell".
"Nea Carter" vastasi nainen.Tyttö hymyili kuin enkeli kirkkaalla taivaalla "Sinä olet se
Ensimmäinen suomalais-avaruuspilotti joka lensi ensimmäisellä avaruushävittäjällä
F2000LX-36-L:lla!Oot mun suosikki lentäjäni!" tyttö pommpi innoissaan taputtellen käsiään
kovaan yhteen.
Nainen hymyili onnessaan kun näki pikku-tytön pomppivan innoissaan tällaisessa tilanteessa.
"hmm..mennää auttamaan muita ja etsimään jotain päälle pantavaa. Ei kannata varmaan
kävellä joka paikassa alasti, vai mitä.. aika noloa olisi" hymyili nainen ja ojensi kätensä
pikku-tytöä kohti.Pikku-tyttö ojensi oman kätensä, ottaen tukevan otteen
naisen kädestä kiinni ja sanoi" niin tosi noloo..etenkin pikku-tyttöä kohtaan
joka on alasti..pervoo"molemmat nauroivat ja tallustivat ontuen muita kohti pidellen
toisistaan kädestä kiinni.

On mennyt kaksi kuukautta ja kymmenen päivää See night-03c heräämisestä.
SN-03:n CNWJ-johto (See Night-03:n Chameleon Night Wind-jaos) päätti pitkän ja raskaan
väittelyn jälkeen, pintaa menemisestä ja että tehtäisi eri CNW- tiimit tiedustelemaan ylös
pinnalle ja katsottaisiin mikä olisi tilanne maan päällä että voiko asettua takaisin pinnalle.
Ei aikaankaan kun CNW-Tiimi saatiin kasattua.Pinnalle menivät neljä tiimiä ja kaikki
koostuu eri maitten tiimeihin eli siis;
CNW-01FH (Chameleon Night Wind-01 Finland Helsinki)
CNW-02SS (Chameleon Night Wind-02 Sweden Stockholm)
CNW-03NO (Chameleon Night Wind-03 Norway Oslo) ja
CNW-04EL (Chameleon Night Wind-04 England London).

"Nea Carter!" jaosjohtaja huusi alhaalla käytävän päässä jollekkin sotilaalle.
Hei,Nea! Sinua huudettiin tonne alas! Pomolla on jotain asiaa!".Nea katseli ystäväänsä
joka laittoi uutta sotilas pukuaan päälleensä
Nea oli jo laittanut oman pukunsa jo päälle.Se oli armijan uusi puku
joka muuttui luonnon olosuhteissa kuin kameleontti ja se kestää suoraa
700metrin 60 millisen aseen ammunnan.
Puku myös parantaa ihmisestä haavoja ja luodin reikiä jos luoti pääsee sen läpi.
Se korjataa myös muurtumia tai poikki meneviä luita.
(CNW-BN85c(costume)= Chameleon Night Wind-BioNaNo85(puku).
"Okeyh.Minä menen. Toivottavasti ei oo haukkuja kuten aina on just mulle
"Nean ystävä Mike naurahti samalla kun veti vetoketjuaan kiinni CNW-BN85c:stä.

Nea käveli käytävää pitkin jaos johtajan luo koputtaen oveen "Herra Luutnantti. Nea Carter
käskystä paikalla!"
Luutnantti kasaili papereitaan pinoon lokerikkoihin joita oli hänen pöydällään
"Hyvä. Sulje ovi samantien tässä ja käy istumaan".
Nea käveli ovea kohti ja laittoi oven kiinni ja käänty sanomatta sanaakaan istumaan
Luutnantin viittomaan tuoliin.
Luutnantti nousi tuolistaan ja käveli ikkunan luo kuin ikään vanhoissa elokuvissa,
salainen juttu tuokio.
Luutnantti otti taskustaan rasian ja avasi sen ja rasiasta näkyi viisi ruskeaa sikaria
kuubalaista vieläkin.." Näitä sikareita ei enään valmisteta..hmm..koko maa on matalana
kuin kraateri kivineen" Luutnantti laittoi sikarin suuhunsa. Otti taskustaan sytyttimen ja sytytti
sen palamaan. Veti samalla kunnon imut ja puhalsi sen jäleen suustaan harmaata savua ja
Nea alko yskittämään.
"Otatteko tekin? Nämä kuubalaiset ovat erinomaiset" Luutnantti ojensi rasian avattuna Neaa
kohti mutta "Ei kiitos. En polta" Nea avasi suunsa kuin yrittäisi vetää syvää henkeään
saadakseen raitista ilmaa."Oikein sinulle. Ainakin osaat olla polttamatta.Tupakoiminen on
ruma tapa heheh".Nauroi Luutnantti ja käveli työpöytänsä luo ja avasi ylimmän lokerikon,
samalla laittaen sikarirasian taskuunsa.
Otti sieltä lokerikostaan vihreän-kansion ja ojensi sen Nealle. Nea otti vihreän-kansion käteensä
ja avasi sen uteliaana ja katsoi samalla Luutnanttia kohti.
"CNW-04EL oli ylhäällä ensimmäisenä ja he näkivät koko maailman todella paljon
muuttuneen, kuin koko ekosysteemi kuudenkymmenen miljoonan vuoden takaa.
Samalla he näkivät tuntemattoman esineen neljän kilometrin päässä See night-03c :sta.
Kukaan ei oo vielä päässyt sinne asti mutta.."Luutnantti veti oikean syvän imun sikaristaan ja
päästi harmaata savua suustaan nauttien sikarin maun suussaan.

"Mutta mitä, herra Luutnantti?" kysyi Nea ja selaili kansiossa olevia papereita joissa oli
klemmarilla valokuvia joka paperin kulmassa.
Nea luki yhtä raporttia kiinnostuneena " NASA näki tämän valokuvassa muistuttavan ufon
meteorin ylä puolella meteori suihkussa.(meteorista lähteneet palaset sinkoavat taakseen
kuin rankka sateessa kovassa vauhdissa)"Luutnantti katsoi ikkunasta ulos ja otti sikarinsa
pois suustaan "Niin. Jos se on sama, niin se on varmaan täällä jossain maan päällä.
Se ei voi olla kaukana SQFH-meteorin törmäys paikasta (Silence QuestFrom Hell).
"Nea sulki vihreän-kansion "Eli mikä on tehtävän tarkoitus?" Luutnantti käveli työpöytänsä
eteen ja nojasi pöytäänsä ja katsoi Neaa ja laittoi sikarinsa tuhkakupin reunalle olevaan
uumaiseen rakoon. "Tehtävä on varmistaa onko muukalainen vihollinen ja minkälaisesta
teknologiasta on kyse ja samalla pitää katsoa etteivät englantilaiset yritä piillottaa sitä
itelleensä.
Mun mielestä ihmiskunta on nyt kypsä näkemään toisen maailman
ihmeet". Nea nousi tuolistaan ja käveli ovelle päin kääntyen Luutnanttia kohti
"Elikkä voisi sanoa tätä tiedusteluksi?" Luutnantti katsoi Neaa" Niin,
tiedustelua.Mutta tilanteen vaatiessä tiedät mitä pitää tehdä. Mutta sinun tehtävä on ottaa
selvää ryhmästäsi tietämättä". Nea katsoi Luutnanttia ja ojensi vihreän-kansion takaisin
Luutnantille. "Selvä, herra Luutnatti". Luutnantti otti vihreän-kansion takaisin ja laittoi sen
pöydälleensä "Muista Nea, ei sanaakaan tästä keskustelusta,
ennen kuin saamme tietää mitä meitä on vastassa.Minä luotan sinuun."Nea nyökkäsi kuin
ymmärtäisi tilanteen "Selvä herra Luutnantti".

Luutnantti nousi seisomaan jaloilleensa "Voitte poistua". Nea ei sanonut sanaankaan mitään
ojentautui ja näytti sotilaallista tervehdystä Luutnantille,
kääntyi vasemmalle avaten oven ja poistuen ovesta ulos sulkien sen perässään.
Luutnantti kääntyi pöytäänsä kohti ja otti sikarinsa tuhkakupistaan
ja laittoi sen suuhunsa ajatuksissaan.

Nea käveli mietteliäänä käytävän reunalla ei edes huomannut omaa ystäväänsä joka huuteli
hänen selkänsä takaanta käytävän päästä "Nea! Meidän on oltava kello 10.00 valmiina!".
Nea käänsi katseensa ystäväänsä kohti " Missä kaikkien on oltava siihe mennessä, Nell?"
Nell katseli Nea hymyillen "Pinnalla. He saivat muurit ja tornit valmiiksi See night-03c:n sisään-ulos-
käynnin suojaamiseksi" Nea mietti taas ja vastasi "juuh, ookkidookki, Nähdään
pinnalla, Nell!". Nell hymyili ja vilkuttaen Nealle kuin pikku-lapsi tikkari suussa leikkikentällä
ja jatko omaan matkaansa pois päin.
Nea katseli pois menevää ystäväänsä miettien "(* on vaikeaa salata tätä ystävältä.
Yleensä oon aina luottanut Nell:n.<huokaus>*)".
Nea käänty omaa tietä ruokalan suuntaan syömään kunnolla, ennen kuin on lähtö aika.
Yksitoista tuntia aikaa lähtöön ja Nean tiimi oli jo valmiina
ja he kaikki olivat jo syömässä. Nea asteli ruoka linjan luo hymyillen ja katsoen, mitä voisi
ottaa ruuaksi tänään. Nea katseli isoa taulukkoa, missä hän näki kaikki
ruoka valikoimat. Ei tarvinnut kun painaa nappia niin saa luukusta ulos sen ruuan minkä halusi.

"Nea, Nea Carter" Sanoi mies jolla oli myös CNW-BN85c yllään mutta kuului toiseen ryhmään.
Nea synkistyi kuin näkisi maailman idioottimaisen ihmisen edessään " Mitä haluut?
Eikö saa rauhassa edees ruokailla, itsekäs perseen nuolija?
Mies nauroi Nean vitsille. "Ja se ei ollut vitsi, Max Power" sanoi Nea ja valikoi magaroonit ja
jauhelihan ruuakseen ja otti samalla tuorre mehu purkin kylmiöstä. Laittoi ne tarjottimelleen
ja käveli muina miehinä Max Powerin ohi vastaamatta sille enää mitään.
Max Power katseli Nean takamustaan " ihana nainen".
Nea käveli kaverinsa luo pöydän eteen "Hei Nick. Voiko tähän istua?"
Nick katseli Nea kohti "juuh! Kävikö Power nappula taas käsiks vaih ?" naurahti Nick.
Nea istuutui samalla pöytään ja vastasi " omituinen paska kasa sanoisin kyllä. Mitä se luulee
saavansa?


(< kesken >) 08.05-26.10.2005 janne ripatti

_______________________________________ _______________________________________ ___

Night Wind -Sen minkä näkee...

..Sen minkä näkee, sen uskoo. Sen minkä uskoo, sen tuntee. Sen minkä tuntee, sen lopulta kadottaa.
Sotilas seisoi aavikon tasanteella katsoen taivaalle laskevaa aurinkoa. Aurinko hohti säteillen niin kirkkaasti verenpunaisena, että se valaisi häikästen sotilaan silmiin. Sotilas sulki silmänsä yrittäen ottaen rennosti auringon hohtavaa lämpöä kasvoillaan rukoillen ja toivoen, ettei auringon lasku olisi hänen viimeinen näkemänsä ja katoaisi iäksi horisontin taa. Samalla kun sotilas seisoi paikallaan katsoen laskevaa aurinkoa,
taakse ilmestyi iso panssarivaunu, telaketjut pyörivät renkaitten ympäri niin nopeasti että hiekka pöllyyntyi sotilaan kasvoihin ja pysähtyi sotilaan viereen mutta sotilas ei välittänyt pölyävästä hiekasta vaan katsoi laskevaa aurinkoa huokaillen. Panssarivaunun päältä avautui luukku ja ulos kömpi toinen sotilas ja huusi " On sen aika, Carl. Tulee ikävä aurinkoa vai?" Tasanteella oleva sotilas ei vastanut mitään vaan käänsi kasvonsa panssarivaunulle päin ja otti samantien kiikarinsa esille ja katsoi kauas olevaan kallion tasanteelle ja säikähti huutaen "HE TULEVAT! ASEMIIN". Pölyn takaanta ilmestyneet sotilaat valmistautuivat taistelu asemiinsa ja
sotilas joka seisoi edelleen tasaanteella katsoi kaukana olevaa vihollista ja rukoili ääneen "Isä, anna meille anteeksi". Samalla hänen ylä puolellaan avaruushävittäjät lensivät kohti vihollista pommittaen EX-Napalmia. Mutta vihollinen eteni koko ajan eteen päin kohti tasanteelle, taistelu asemassa olevaa armijaa vastaan. Pommien räjähdykset kaikuivat aavikon tasanteita pitkin. Tuskan huudot kuuluivat räjähdysten läpi. Isot koneet astelivat maan kamaralla kohti tuntematonta vihollista vastaan tulittaen sarja tulituksia mutta vihollinen eteni koko ajan eteen päin jättäen kuolleita taakseensa. Tasanteella ollut sotilas makasi montussa toinen jalka silppuna veret hänen ympärillään ja mahassa iso reikä josta valui elimet ulos mutta hän oli edelleen elossa ja tuskissaan hän katsoi ympärilleen kun pommit räjähtelivät hänen edessään.
Jostain syystä hän tiesi, että auringon lasku oli hänen näkemänsä viimeinen.Samalla hänen eteensä ilmestyi oudon näköinen haarniskaan pukeutunut sotilas jolla kypärän silmä aukosta valaisi verenpunainen valo. Molemmat katsoivat toisiaan sanomatta sanaankaan.Kuopassa oleva makaava sotilas ei pelännyt jostain syystä mitään, hän katsoi vain tuntematonta sotilasta verenpunaisiin hohtaviin silmiin ja kuoli. Tuntematon sotilas katsoi kuopassa makavaa sotilasta ihmeissään ja vastasi ääneen "Tämä ihminen ei pelännyt edes kuolemaa" ja samalla tämän tuntemattoman sotilaan rinta räjähti, keuhkot,suolet ja lihat lentelivat verisenä, tehden ison reijän haarniskaan ja rintaan. Veri valuen tuntematon sotilas kääntyi taakse päin ja näki ihmisnaisen pitelemässä asettaan kädessä ja tämä nainen vastasi "Painu helvettiin josta olet tullut" ja nainen ampui samantien tuntemattomalta sotilaalta pään niin,että se räjähti ja veret lentelivät ympäriinsä.
Tuntemattoman sotilaan loput ruumiista tippui toiseen kuoppaan.
Nainen asteli lähelle kuopan viereen jossa kuollut sotilas makasi. Nainen katsoi kuollutta sotilasta pelkäämättä räjähdyksiä takaanta ja nainen sanoi ääneen " Voi,Carl...hmmmh" huokaili nainen joka tunsi kuopassa makaavan sotilaan ja istuutui kuopan reunalle edelleen pelkäämättä mitään että hän kuolisi räjähdyksiin ja tulituksiin. Naisen viereen asteli toinen sotilas joka pisti kätensä naisen olkapäälle ja sanoi " Älä sure..hänellä ei ole enään tuskaa...mutta meidän on pakko pitää asemamme pystyssä." Nainen ei vastannut mitään vaan istui vain kuopan reunalla ja katseli ystäväänsä joka makasi kuolleena kuopassa.
« Viimeksi muokattu: 24.11.2005, klo 13:18:56 kirjoittanut chameleon-unwf » tallennettu

Just how far back do I need to go?
Tell me.
It´s all so vivid that it hurts
the  truth is, nothing can be shared, so I never looked back....................... Tatoeba dokomade modorebaii ? Oshiete. Subete wa itami wo tomonau hodo azayaka hontog wa wakeaeru mono hante nai kara, ...furikaeranaka
chameleon-unwf
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 12


Hmmm.. Missä mennään..


« Vastaus #1 : 23.11.2005, klo 23:09:44 »

_______________________________________ __________________________________
[TIME Magazine-2007]

On 25.06-2007. Ihmiskunnnan uusi hallitus CNW on määränyt suuren hätätilan
koko maailmalle meteori uhan takia.
CNW-Hallitus yhtiö paljastaa rakentaneensa ihmiskunnan suurimmat avaruusalukset
joita on yhteensä kymmenen kappaletta. Ja niiden tehtävä on tuhota meteori uhka.

Mutta muutama kuukausi ennen CNW:n ilmoitusta tapahtui tuhoisa räjähdys.
Neljäkymmentäkuusi CNW:n lentotukia-alusta on tuhoutunut oudossa vihreässä ydin-
pommia muistuttavassa räjähdyksessä.Räjähdyksessä kuoli noin 1700 miestä ja naista.
Noin 170 kilometriä aluetta on tuhoutunut. Tuho arviointi on mittaamaton.
Räjähdyksen syytä ei tiedetä.
_______________________________________ ___________________________________

Maapallon kiertoradalla.
Nainen katseli avaruusaluksen paksusta ikkunasta ulos mustaan tyhjyyteen ja
hymyili "Kaunista..Niin ihanan kaunista..hmmh". Samaan käytävään asteli mies
joka näemmä tunsi tämän naisen. "Hei, Nea!" ja morsesti kättäänsä heilutellen.
Nainen katsoi miestä sen näköisenä että "ei helvetti". Mies asteli naisen
viereen ja uteli "Mitens neiti tänne on joutunut?" Nainen katseli kuin piru
olisi irti . "Mieti sitä, Runkkari". ja nainen asteli vasemmalle taakseensa
ja sulkien ilma luukun mennessään. Mies katseli ihmetellen " hmmh..Ei käytös tapoja".

Ei aikaankaan kuin lähtö käsky annettiin ja kaikki asteli omille istuma paikoilleensa.

"LÄHTÖÖN!SEKUNTTIA!!" kun viimeinen miehistöstä oli omilla paikoillaan..
"hmm..me ollaan sankareita heh" Hihitti yksi mies navikointi laitteitten vieressä.
Samalla tämän laivan kapteeti möläytti " niin..kai..sit jos ollaan elossa" ja hymyili.
Navikointi laitteiden vieressä oleva mies väänsi naamaansa vitsin päätteeksi.

10..9..8..7..6..5..4..3..2..1..0..0 Ja valtavat tuli pilvet nostivat valtavat avaruus-
alukset yksi toisensa jäleen ylös taivaisiin kuin isot pyrstö tähdet.
"JIHAAAAAAAAAA, COWBOYS ja COWGIRLS!!ULKOAVARUUS KUTSUU!!". Huusi kapteeni ensimmäisellä
oikealla etupenkissä pidellen penkistä kiinni vauhdin antamaan paineen takia.

Ei aikaankaan kun kaikki kymmenen avaruusalusta on matkalla kohti suurta meteoria.

Nea Carter katseli navikointi laitteen näyttöä ja ihmetteli "Kapteeni! Tää ei voi olla oikein.
Täsä laitteessa voi olla joku vika!" Kapteeni asteli Nean luo ihmetellen Nean sanomisia " Miten
nii joku vika. Nehän tarkistettiin ennen lähtöä ja ei ollut mitään vikaa niissä."
Nea näytti navikointi laitteen näyttöä "Katso itse" Kapteeni asteli Nean viereen ja
istuutui viereiseen penkkiin ja otti navikointi kuulokkeet käteensä ja laittoi saman-
tien ne päähänsä. "Mitä pitäs nähdä?" Kysyi kapteeni. Nea alkoi selittää ihmeissään kapteenille
"Me tiedämme missä meteori on vai mitä?? Se on noin Nytte noin kahdensadantuhannen miljoonan
kilometrin päässä meistä vai mitä?" Kapteeni ihmetteli " mnjoo? Mitä ajat takaa?"
Nea selitti " kato näyttöä mitä eroa huomaat lukemissa ja näytössä meteorin sijainnin?"
Kapteeni katseli näyttöä ihmetellen...ja ei aikaankaan kun hän huomasi mitä Nea tarkoitti.
Ja kapteeni alkoi huutaa "HIDASTAKAA MOOTTORIEN NOPEUTTA 9 SOLMUUN!!" Komento sillalla oleva
miehistö ihmettelivät kapteenin käskyä ja muutama sit kysyi "Kapteeni? Mikä on vialla?!"
Jos emme nyt hidasta sit muutaman parin tunnin kuluttua emmepysty hidastaa enää laivoja ja
me törmäämme suoraan tohon isoon meteoriin" ja kapeeni osoitti sormellaan meteoria joka
oli tulossa heitä kohti muutaman parin tunnin matkan päästä.

Ei aikaankaan kun suunnitelman alkua, ulkoavaruuteen lähetettiin 21 pien hävittäjä
Finzero A35x Konetta suojelemaan isoja avaruus aluksia peniltä meteoreilta.
Jokaisessa hävittäjissä on Nano plasma-ohjuksia aina kun niillä ampuu niitä tulee
loputtomasti lisää ja niillä voi tuhota meteorin leikiten.

Nea Carter oli yksi niistä Finzero A35X piloteista ja hänkin oli valmistautumassa lentoon.
Hän asettautui koneenseensa istumaan ja laittoi vyöt kiinni ja kypärän päähänsä,
ja samalla Koneen lasikupoli sulkeutui perässä kiinni että punainen valo ilmaantui
sivuille sulkeutumisen ja lukon päälle merkiksi.
"Dodiih baby, Aika lentää" sanoi Nea ja hänen portti huoneen ovet aluksen sisä osiin
sulkeutuivat ja hänen edessään avautui ulos päin oleva ovi avautui. Nean alus liikkui hitaasti
kohti avaruutta emäaluksen ulkopuolelle ja telineet laski Nean koneen irti ja Kone leijui
avaruuden mustissa maisemissa.
Nea hymyili katsellen sivulleensa ulos lasi kupolista ja tarttuen ohjain puikkoihinsa,
käynnistäen koneensa.

Noin kymmenen minuuttia myöhemmin alkoi tapahtua jotakin. Nea lenteli oman emoaluksen vieressä
meteori vahdissa, kun hän huomasi jotain saturnuksen renkaan vieressä, jotain kiiltavaa ja isoa.
Nea ilmoittia oitis oman aluksen valvomolle"NC-841806 pyytää lupaa ottaa selvää mitä saturnuksen
renkaan vieressä on!?" Ja takaisin ilmaantui myöntymis ilmoitus ja Nea käänsi ohjainpuikot
kohta saturnuksen vasenta puolta kiertääkseen kiiltävän esineen taakse.
Ja ei aikaankaan taas kun Nea pääsi Saturnuksen ja kiiltävän esineen taakse, Nea huomasi
että se oli avaruusalus jossa oli paljon pitkiä piikkejä kuin jättiläismustekala.
Nea päätti lähestyä kiiltävää esinettä kohti, mutta lähelle päästyään se alkoi tulittaa outoa
vihreää tulta ja se näytti olevan aika tuhoisa tuli.
Nea varoitti Yksiköitään vaarasta ja hekin huomasivat muukalaisen tulituksen.

Mutta ennen minuuttiakaan oli mennyt muitakin saman näköisia avaruusaluksia ilmaantui näkyville
jostain vihreästä reijästä kuin se olisi jonkinlainen vesi pyörre. Ja siinä samassa Kaikki
muutkin muukalaiset alkoivat ampua ihmisiä kohti. Ja siitä se sit helvetti alkoi.
Kuin tulikärpästen lento yön mustassa maailmassa ja räjähdyksien kera. Selux-99 oli
lähellä meteoria ja ilmoitti että se jätkää tehtäväänsä porata meteoriin ydin-räjähteitä
ja rukoili että muut suojaisivat heitä.
Kaikki ihmisten hävittäjät alkoivat suojata Selux-99:ä muukalaisilta. Kaikki ihmisten
alukset suojasivat ja ampuivat plasma ohjuksia muukalaisia kohti ja näköjään muukalaistenkin
alukset hajosivat tulisiin plasmoihin leikiten kuin ihmistenkin.

Yksi ihmisten isoista aluksista läheni muukalaisten isoa alusta kohti ja törmäsi muukalaisiin että
muukalaisen avaruus aluksetkin räjähtelivät vieressä ja molemmat isot alukset räjähtivät vieden
kaiken muun vieressä olevan mukaan kuin iso ydin-ketjureakstio.

Kaunista jos itse sanoisin. Ihmiset taistelivat tietämättä ketä vastaan he taistelivat, kuin suurta kauhu fantasiaa.
Selux-99 ilmoitti poraneensa keskelle meteoriin reijän sopivaan kohtaan että saisi räjähdyksen
voimalla sen halki ja leviämään kahtia. Mutta he ilmoittivat huonot uutiset ettei he pääse enää irti ja
että muiden pitää mennä kauas heistä. Selux-99 määräsi muitten ihmisien menevän pois kauas räjähdys
paikasta ja että he sanoisivat maailmalle että he tekivät sen ihmiskunnan puolesta. Ei aikaankaan
tai väittelyäkään he kaikki tottelivat ja lähtivät kohto maata. Mutta muukalaiset seurasivat ihmisia ja
ampuivat ihmisten aluksia alas tyhjyyteen ja ihmiset ampuivat plasma-ohjuksia muukalaisia kohti kuin sarjatulitus
ja tuhosivat muukalaisia mennessään. Kun kaikki muut ihmiset olivat jo kaukana Selux-99 laukaisi räjähdyksen ja
valtavan suuri tuli pallo laajeni laajenemistaan ja veivät muukalais-armeijan mukanaan, vaikka kuinka he
yrittivätpaeta he vain rähjähtivät pakosta kuumuuteen ja paine aaltoon.
Räjähdys oli niin kova ja suuri että se halkaisi ison meteorin kahtia ja paine työnsi meteorin sivuille pois maata
kohti mutta meteorin palaset sinkotuivat kuihin ja marssia kohti tehden pahaa tuhoa ja reikiä niihin kuin juustoon.

Mutta jokin meni vikaan. Ison meteorin sisältä ilmaantui kahdenkymmenen kilometrin kokoinen vihreä meteori ja se
lähestyi kohti maata. Kaikki ihmiset olivat halukkaita suojelemaan omaa kotia että he menivät tulittaen sitä päin
saadakseen vihreän meteorin pysähtymään mutta turhaan, vihreä meteori vain läheni maapalloa kohti.
Kaikki emo aluksetkin menivät kuin hait vihreää meteoria päin tulittaen ja isot alukset saivat vain vähän
sitä hiljenemään mutta turhaan. Neakin alkoi uhrata itensä pelastaakseen maan mutta ennen kuin hän sai vauhtia, iso
metallin pala lensi häntä kohti ja läpäisi ikkunan. Metallin pala jäi ikkunan läpi kiinni ja lävistäen Nean
olkapään penkkiin kiinni ja Nean alus sinkoili pitkin synkän mustaa avaruutta kohti maata.

Muutamien tuntien kulutua Nea heräsi ihmetellen missä han oli ja hän ei nähnyt oikein kunnolla kun häntä heikotti.
Ykskaks hän huomasin oudon tumman hahmom muotoutuvan hänen eteensä ja hahmolla oli isot korvat kuin jäniksellä.
Ja tämä tumma varjo ojensi Nean eteen ison porkkanan, Nea otti porkkanan käteensä ihmetellen ja samalla häneltä meni taju.
Tunnit vierivät päivät menivät ja kuukaudet menivät menojaan. Nea heräsi säikähtäen missä hän on ja huomasi että
hän makasi jossain maan alla tai siis maan alaisessa talossa jossa oli peniä tuolia ja pöytiä. Ja hänen vierellään
oli kori jossa oli paljon porkkanoita. Nea konttasi ulos ovesta ja ja nousi ylös ulos seisomaan. Nea ihmetteli missä
se tumma olento oli joka pelasti ja..korjas hänen haavansa.. Nea katseli ympärilleen ja kuuli jonkin olennon ulinaa
kuin joku itkisi tuskissaan. Nea juoksi ääntä kohti ja saapui kahden ison puun väliin ja huomasi pikkuruisen ja
valkoisen pupun joka muistutti pehmo lelua mutta se ei ollut pehmo lelu. Pupun jalka o li juuttunut ketunrautaan ja
Nea antoi heti auttavaa kättä ja poisti ketunraudan tämän jalasta. Ja Nea repi hänen paidan hihan irti ja kietoi sen
valkoisen pupun jalkaan kiinni varovasti haavan päälle. Nea käänsi sen jälkeen katseensa kohti pupua ja näki pupun
söpöt kasvot jotka olivat kyyneleitä täynnä. Mutta se muuttui hymyksi ja pupu ojensi ison porkkanan Nealle.
Nea hymyili ja otti porkkanan vastaan ja haukkasi siitä palan. Valkoinen pupu hymyili ja taputti ihanan söpöisia
tassuja yhteen, Nea hymyili pupulle kun se ei tuntenut enää tuskaa ketunraudasta.
Nea Nosti varovasti pupun syliinsä ja hellisitä lisää ja käveli sen kotia kohti.
Nea katseli pupua " sä oot todella söpöin sankari jonka oonkoskaan tavanut.Kiitos"
Pupu katseli neaa ja hymyili taputtaen tassuja yhteen ja se vastasi iloisin äänin " sankari..sankari"
Nea naurahti ja sanoin " Niin sankari".Samalla Nea kysyi pupun nimeä ja pupu vastasi tassjua taputellen"JOY JOy".
Nea hymyili "Minä olen Nea"..pupu taputteli tassujaan taas "Nea Nea..sankari ..sankari" Nea nauroi hymyillen
"niin oot sinäkin..niin oot sinäkin".
Nea vei pikku-veijarin omaan koloonsa ja ryömi mukaan sisälle laittaen pyöreän puu oven kiinni perässäänsä.
Ja jäi hoitamaan vuorostaan Joy-pupun haavoja.
Sisällä Joy-pupu kysyi " Sinä osaa lentää?" ja taputteli pikkuisia pehmoisia tassujaan yhteen ilosta.
Nea vastasi ja peitteli pikku-ystävän karvaisella ja nahkaisella peitolla "Noo..osaan ohjata konetta ja käyttää sitä,
Mutta mulla itselläni ei oo siipiä..heh koneella minä lennän ?" ja Nea hymyili pupulille silittäen
Joy-pupun turkkia. Joy-Pupun turkki oli ihanan sileä, kuin paijasi pientä valkoista kissaa. Ennen kuin Joy-pupu
oli nukahtamassa se kysyi Nealta " Jäätkö miun viereeni ? En haluu olla enää yksin?" ja nosti peittoaan
ylemmäksi kaulaansa saakka. Nea katseli pikkuista "En jätä sua yksin.Minä jään sinun viereesi ja
odotan että paranet ja autan sua." Nea otti toisen samanlaisen peiton ja käpertyi Pikkuisen viereen" hyvää yötä".
"Hyvää yötä, kaveji" vastasi Joy-pupu ja käänsi päänsä Neaa kohti ja sulki silmänsä hymyillen.

Muutamien päivien päästä alkoi alkoi kova hiekka mursky ja kaikki lehti puut alkoivat tehdä kuolemaa..

Valkoisen pupun porkkana peltokin alkoi näyttää huonolta. Ja pupu suri sitä. Nea katseli pupua ja asettautui
viereen lohduttaen pupua "kyllä se siitä. kyllä me jotain keksitään". Joy- pupu käänsi surullisin katsein kohti Neaa
"Niin..kai..mut toi oli viimeinen sato..kaksi peltoa, yksi ruokaa ja yksi siemeniä" nyyhkytti Joy-pupu surullisena.
Samassa heidän takaanta alkoi kova tuulen puuska ja vasta tuuleen vieläkin..He ihmettelivät ja Nea nosti pupun
syliinsä katsoen eteensä tuulen puuskaa kohti. Ja he molemmat huomasivat ison helokopterin laskeutuvan maahan
näköjään he huomasivat joten kin heidät. Pupu pelästyi ja sanoi sitä " hiiviö ..hiiviö" Nea lohdutti sitä ja sanoin
" Ei se hirviö oo..se on kuljetus kone jota kutsutaan helikopteriksi. Sillä kuljetetaan ihmisiä sinne sun tänne.
Esim meidät turvaa tältä myrskyltä. Pupu katseli ja huomasi että toinen ihminen astui ulos hirviöstä ja tämä ihminen
huusi " Nea Carter?" Nea nosti kätensä ylös merkisi kovan tuulen takia. Nea ehdotti että Pupu tulisi hänen mukaan
turvaan tätä hiekka myrskyä ja Nea ehdotti että se saa ottaa kaikki omat tavaransa mukaan jos halusi tulla.
Nea ehdotti pupulle että se saa turvassa lisää porkkanoita. Valkoinen pupu alkoi pomppia " porkkanaa..porkkanaa"
ja lähti oitis pakkaamaan kamansa ja Nea meni auttamaan sitä ja puusi lentäjän odottamaan hiukan.
Ja ei aikaankaan kuin he olivat valmiina ja he molemmat astuivat helikopteriin. Helikopteri nosti heidät ilmaan ja
lensi kotitukikohtaan johti. Maanalaiseen kaupunkiin See Night 3c:hen.
tallennettu

Just how far back do I need to go?
Tell me.
It´s all so vivid that it hurts
the  truth is, nothing can be shared, so I never looked back....................... Tatoeba dokomade modorebaii ? Oshiete. Subete wa itami wo tomonau hodo azayaka hontog wa wakeaeru mono hante nai kara, ...furikaeranaka
chameleon-unwf
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 12


Hmmm.. Missä mennään..


« Vastaus #2 : 24.11.2005, klo 12:49:58 »

3500-ekr vuotta sitten antiikin tarunomaisessa Atlantiksen kaupungissa eli kansa joka hallitsi
maailmaa n: 2000-vuotta ekr, käyden sotaa täydellisyydestä.
Jotkut huhut väittävät että, tämä kansa oli tullut toisesta maailmasta hehkuvien vihreiden
kivien mukana tähän maailmaa ja valloittaakseen sen.
Mutta sitä ei ole koskaan todistettu tai todistajia ei vain löytynyt.
Ateenan kaupungissa eräs vanha nainen ennusti Atlantiksen lopun, jos Alantiksen kansa
häviäisi sodan, jumalan käsi tuhoaisi koko Atlantiksen saaren meren pohjan alle niin ettei
sitä koskaan löydetä.
Jostain syystä tämä ennusteen kertonut vanha nainen löytyi omasta kodista, istuen tuolillaan kovaan ääneen nauraen ja katsoen ikkunasta ulos merelle jossa verenpunainen aurinko laski
Atlantiksen meren taakse tuoden synkät mustat pilvet taivaalle ja siitä tuli ikuinen pimeys.
Ihmiset tulivat vanhan naisen taloon ja kerääntyivät hänen taakse ihmetellen vanhaa naista
joka istui tuolilla katsoen ikkunasta ulos.
Mutta vanha nainen nauroi vain ja kääntyi ihmisiä kohti, kasvot veressä, silmät kaivettu irti
ja veri joka valui silmä kuopista poskille jähmettyi ja painautui poskia vasten, tehden siihen
syvät arvet silmistä asti. Ja nainen nauroi vain ja sanoi;
"Teillä on vain yksi tilaisuus jonka annan teille. Teidän täytyy tuhota Atlantiksen armeija
ja kadottaa se ikuisesti manalaan saakka tai ihmiskunta tuhoutuu ja koko heidän maailmansa
myös. Ja uutta tilaisuutta ette saa enään koskaan" ja vanha nainen kuoli.
Niin kävi ennustus toteutui Ateenan kaupungin sotilaat taistelivat hengestään ja elämästään
Atlantiksen suurta armeijaa vastaan suuressa meritaistelussa ja Ateenan kaupungin sotilaat
voittivat viimehetkellä sodan. Juuri kun Ateenan kaupungin laivasto oli palaamassa takaisin
kaupunkiinsa, mutta kaukaa mereltä jossa taistelu käytiin kuului tuskan huutoja.
Merestä nousivat kuolleita Ateenan että myös Atlantiksen sotilaita ja he kaikki hyökkäsivät
Atlantiksen kaupunkiin tappaen kaiken joka tuli heidän eteensä samalla verinen taistelu
taistelu sai päätöksensä tehtyä kun taivaalta ilmestyi kirkas valo joka osui suoraan Atlantikseen. Kaupunki että koko saari tuhoutui ja vajosi veden alle vieden kaiken läheltä mukanaan meren pohjan alle iäksi.
2000 vuotta myöhemmin, Isä Brius joka asui Kreikassa Ateenan kaupungin ulkopuolella,
ennusti että, maailman loppu oli tulossa ja että Atlantiksen tuhosta selvisi ainoa eloon jäänyt nainen joka oli raskaana. Jos tämä lapsi syntisi ennustus toteutisi mutta milloin se tapahtisi "se" on ajan kysymys.
Satojen vuosien ajan, ajanjakson vartijat ovat tappaneet Atlantiksen jälkeläisijä 1500 jkr luvulle saakka ja suku sammui. Mutta jostain syystä ennustus oli vielä voimassa ja odotti oikeaa hetkeä. Kuten sanoin; on vain ajan kysymys;
Milloin?


tallennettu

Just how far back do I need to go?
Tell me.
It´s all so vivid that it hurts
the  truth is, nothing can be shared, so I never looked back....................... Tatoeba dokomade modorebaii ? Oshiete. Subete wa itami wo tomonau hodo azayaka hontog wa wakeaeru mono hante nai kara, ...furikaeranaka
chameleon-unwf
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 12


Hmmm.. Missä mennään..


« Vastaus #3 : 24.11.2005, klo 12:51:31 »

Vuonna 2001.11päivä , 9kk World Trade Center :n tuhon jälkeen uskottiin että maailman lopun lähtö laskenta oli alkanut. Muuan uskon lahko nimeltä: WW-lahko (ajanjakson vartijat) uskoivat että että maailman loppu oli alkanut että joitain lähi vuosina se ratkaiseva hetki koittaa ja tuhoaisi koko maan päältä elämän. Mutta muutamien huhujen kerrotaan että WW-lahko on yrittänyt tappaa joitakin ihmisiä ennustuksen takia mutta nämä huhut on pidetty salassa julkisuudelta.Vuonna 2006.11p.3kk tapahtui jotain odottamatonta tämä tupla WW-lahko yritti tehdä iskua iskua NASA: n uuteen tukikohtaa mutta räjähdys ei tuntunut edes järisyttävän maata, mutta 45 ihmistä loukkaantui ja sai pahoja vammoja mutta 23 ihmista sai surmansa kun ulkona maassa kasassa olevat metalli kehikot lensivät räjähdyksen aiheuttamana ihmisiä kohti ja verinen sotku oli aika moinen, suolia lihan palasia ja verta oli joka paikassa ja poliisi on aivan sekaisin tilanteesta ja sotkusta. Mutta taas 20 päivää myöhemmin New York:ssa tapahtui suurin mellakka jota ei ole koskaan nähty...tupla WW-lahkon aiheuttamana yllytti ihmisiä toimimaan tätä suurta uhkaa vastaan estääkseen maailman lopun.He selittivät ihmisille että “ jumalan käsi rankaisee meitä, vain Yön tuuli voi pelastaa koko ihmiskunnan ja että ihmisten on etsittävä lapsi joka tuo tämän uhan koko maailmalle ja että yhdysvaltain hallitus kiistää maailman lopun alun ja he haluavat sen tapahtuvan “SE” on meidän estettävä maksoi mitä maksoi”. Mielenosoituksessa kuoli 102 ja pahasti loukkaantuneita oli 2000 ihmista. Samalla kun tupla WW-lahkon edustaja yllytti ihmisiä uhmaamaan yhdysvaltain hallitusta ja YK:ta, paikalle pyydettiin uusi erikois yksikkö nimeltä CNW-jaos (Cameleon of the Night Wind) joka oli tehokas ja tappava ryhmittyvä joukko osasto. CNW- joukot ryhmittuivät rakennuksien katolle ja katujen, teiden ja puistojen varsille ja sun muuhu paikoille. Noin 7 tarkka-ampujaa ryhmittyivät paikoilleensa ja odottivat tappokäskyä kohteena tupla WW-edustaja Clark Summer ja hänen apurinsa jotka seisoivat ylpeänä selostellen innostuneelle väkijoukolle aseet kädessä autojen katolla ja noin 30 minuutin ja 23 sekunnin jälkeen iltapäivällä klo: 17.55
Clark Summer ja hänen apurinsa saivat tuntea helvetin CNW:n tulen ja veren maun suussaan ja lihassaan ihmiset juoksivat edestakaisin kuin mikäkin vauhkoontunut villieläin lauma
pelästyen tihkuvaa lyijy ja veri sadetta, sen jälkeen torilla ja kaduilla viileni kuoleman hiljainen tuulen puhallus, kutsuen “aikaa ja kuolemaa”. Tupla WW-edustajan apurit makasivat kuolleena autojen katolla ja asfaltilla paitsi Clark Summer joka oli vielä elossa mutta tuskissaan ja
makasi selällään auton katolla pää roikkuen tuulilasilla ja hoki " silent quest from hell... silent quest from hell...silent quest from hell..." ja hänen verensä valui tuulilasilta ilmanottoritilän läpi konepellin alle mutta verta tuli niin pajon että se valui ilmanottoritilän ohi konepeltiä pitkin keulalle ja lirutti alas suoraan CNW-yksikön johtajan Max Maweryn kengille ja tämä sai hermoraunion " Voi vittu!! Vitun vitun vittu, mun uudet kenkäni..veressä..voi perkelen perkele!! Arvaa lähteekö veri pois nahasta, Valder? " Joka asteli liina nenänsä edessä pidetellen hengitystä ja katsoi Clark Summeria
joka oli edelleen elossa mutta tuskissaan joka tuijotti suoraan CNW-yksikön johtajaa joka otti aseensa käteen, otti varmistimen pois päältä latasi sen ja tähtäsi aseen piippu kohti Clark Summeria ja ampui tätä ottaan ison reijän niin että Clark Summerin pää vain liikahti hieman laukauksen voimasta ja Max Mawery lisäsi vielä :” Me emme neuvottele terroristien kanssa emmekä myös jätä eloonkaan, kaikki terroristit ovat mulle samoja runkkareja kuten muutkin rikolliset. Samalla Mawery huomasi jotakin hänen kädessään, jonkin lainen pieni laite jossa oli pieniä kuvioita ja symboleja. Mawery otti sen käteensä ja katsoi sitä ihmeissään ja katsoi sen jälkeen Valderia kohti ja tämä nyökkäs päätään merkiksi “en tiedä”. Max Mawery puristeli sitä kädessään ja yht´äkkiä sen symbolit hohtivat vihreina valoina ja rupesivat vilkkumaan, eikä aikaankaan kun ihmiset New Yorkin ulko puolella näkivät valtavan räjähdyken kuin pieni ydinpommi joka repi katsojilta New Yorkin ulkopuolelta silmät päästä ja muuta ihmiset ympäri maailmaa näkivät toistuvan kauhun.
NASA: n Alchemist-projekti pidettiin salassa muilta ihmisiltä ja tämä avaruusasema oli valmis jo vuonna 2007. 17.päivänä ja 7kk. Kello oli 23.46 ja amerikkalais astronautit rakensivat viimeisiään
avaruusasemalla. Muuan astronautti Alex Forman leijuili aseman liepeillä pidellen hauskaa mitä nyt pystyi pitämään ja samalla katsoi syki mustaan pimeään avaruuteen jossa tähdet loistivat kirkkaasti.Ja samalla Alex huomasi jotain kaukana ulkoavaruudessa. Tirkistellen silmiään ja katsoi uudelleen ja huomasi jonkin liikkuvan kaukaa avaruudessa ja oli tulossa suoraan heitä kohti. Ja Alex ilmoitti muille kavereille, muut tietenkin sanoivat että ”sun silmät ne vain temppuilevat”. Alex tirkisteli silmiään, sulki silmänsä ja katsoi uudelleen ulkoavaruuden horisonttiin ja näki vihreän valon suurenevan. Alex otti avaruuskameransa käteen ja yritti sillä katsoa kauas, ottaen samalla kuvia oudosta valo ilmiöstä. Kello oli nyt toisessa päiväivässä 01.02 kun Alex katsoi uudelleen tällä kertaa aseman sisällä olevasta ikkunasta ja huomasi vihreän valo ilmiön suurentuvan omien silmien mukaisesti 30 sentin kokoiseksi ja se kasvoi koko ajan yhä lähemmäksi. Nyt Alex sanoi muille uudelleen siitä valo ilmiöstä ja käski heidän tulemaan heti ikkunalle katsomaan liikkuvaa valoa. Muut tulivat nauraen katsomaan Alexin valo ilmiötä..mutta kun he pääsivät ikkunalle heidän naama värkkinsä muuttuivat peruslukemiin eli hymy hyytyi kokonaan heidän kasvoiltaan, ei naurua vain avaruuden tappava hiljaisuuden humina kuului heidän korviinsa. Mutta valo ilmiö läheni lähenemistään heitä kohti ja nyt tapahtui se odottamaton hetki jota he eivät odottaneet. Helvetin iso vihreänä hohtava meteori tuli suoraan heitä kohti mutta pienemmät osat meteorista lentelivät nopesati sitä edellä aseman läpi niin että joka puolella räjähteli ja metallin paloja lentelivät räjähdykden voimasta edestakaisin meteorin. Pienet kivet läpäisivät metallin kuin neula paperia osuen astronautteihin niin että veri tirskui kuplina ympäriinsä, peittäen melkein koko ison 89 kertaa 89 metrisen moduulin ja lisää kiviä kiisi läpi rungon ja halkaisi muutamalta astronautilta kaula valtimon auki ja kiviä tunkeutui lisää läpi rungon, lävistäen hänen keuhkonsa ulos rinnasta ja sen jälkeen alkoi helvetinmoinen huuto kun alkoi lisää samankaltaista toistuvia kauhua ilmaantua. Ja muutamat astronautit leijuivat toiseen moduliin, sulki ilma luukut ja laskivat itsensä irti asemasta. Huokaillen helpotuksesta muutama heistä katsoi ikkunasta ulos ja huomasi ison meteorin tulevan heitä edelleen kohti.
Maassa NASA ja muut ihmiset huomasivat suuren räjähdys aallon raikuvan väreissään ilmakehän ulkopuolella niin tappavan kauniina kuin koskaan.
Vain hetki tuo oli viimeinen…ennen kuin NASA:lla oli valmiina toinen avaruussukkula pelastusta varten mutta taivas muuttui hetkessä valkoiseksi. Valo oli niin kirkas että, ne ihmiset jotka katsoivat valoa, niiden silmänsä alkoivat vuotaa verta, iho ja muut elimet ja lihat että luut sulivat palaen ja jotkut räjähtivät palasiksi niin että veret, elimet ja kaikki muut lentelivät ympärilleen. Hetkeä myöhemmin valtavan suuri paine aalto nosti maan ilmaan kuin hiekat ja kivet tiputettais alas kuoppaan mutta kuva kelauksena taakse päin. Kaikki talot ja rakennukset olivat kuin piparia joka murskaantuisi nyrkin iskulla palasiksi ja murusiksi. Kaikki puut ja muut metsät syttyivät hetkessä liekkeihin ja valta-meret syöksyivät kuin peto saaliinsa kimppuun vieden kaiken mukanaan ja sen jälkeen tuli tuli suuri kuoleman hiljaisuus joka repisi elävän olennon pään räjähtämään.
Pari vuotta myöhemmin suuressa maan alaisissa kaupungista Suomesta Helsingistä jotkut ihmiset uskaltautuivat astua ensimmäisenä pinnalle vaikka moni epäili että ilma oli vaarallista jota ei voinut hengittää ja eikä pinnalla voinut olla kukaan elossa mutta toisin kävi ilma oli oudon puhdasta näkyi vain metsää, kaupungin raunioita ja pakjon vettä. Mutta maa oli oudon lämmin vaikka meteorin osuma paikka oli toisella puolella maapalloa ja maasta kohosi outoa höyryä. On keskiviikon 18- päivä klo:01.29 noin 3miljardia 3456 ihmistä kuoli tuona aamu yönä. Noin 2 miljardia 120 eloon jäänyttä nimesivät meteoria “Silence Quest from Hell”. Järkytys, suru ja viha oli niin suuri että se painautui syvälle sieluun kuin veitsellä vedetty syvä verinen arpi sydämmeen,
pysyen siinä ikuisesti. Ja kuuluivat ne kysymykset:” Miksi?”
Ja mikä on Clark Summerin sanoma: “Yö tuuli pelastaa..?”
tallennettu

Just how far back do I need to go?
Tell me.
It´s all so vivid that it hurts
the  truth is, nothing can be shared, so I never looked back....................... Tatoeba dokomade modorebaii ? Oshiete. Subete wa itami wo tomonau hodo azayaka hontog wa wakeaeru mono hante nai kara, ...furikaeranaka
chameleon-unwf
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 12


Hmmm.. Missä mennään..


« Vastaus #4 : 24.11.2005, klo 16:40:34 »

Täisin innostua  Grin
tallennettu

Just how far back do I need to go?
Tell me.
It´s all so vivid that it hurts
the  truth is, nothing can be shared, so I never looked back....................... Tatoeba dokomade modorebaii ? Oshiete. Subete wa itami wo tomonau hodo azayaka hontog wa wakeaeru mono hante nai kara, ...furikaeranaka
Riekko
SURFIN' BIRD
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 130


Right, remove the supports!


« Vastaus #5 : 24.11.2005, klo 21:20:25 »

Piirrätkö itse käsikirjoituksesi sarjakuviksi asti? Olisi kiinnostavaa kuulla kuinka muokkaat proosamuotoisen tekstin varsinaiseen käsikirjoitusmuotoon?

Yleishuomiona vielä: Tekstit kannattaa mielestäni oikoluettaa etenkin jos haet ulkopuolista piirtäjää. Tällä hetkellä teksteissä vilisee sen verran kirjoitusvirheitä, että sitä on hieman raskas ja vaikea lukea.
tallennettu

Millainen maa on tämä, jossa niitä harvoja, joilla on vielä toivoa jäljellä kutsutaan epätoivoisiksi? - Stefano Benni, Elianto
Jukka Koivusaari
Galleriataiteilija
*
Poissa

Viestejä: 1 344



« Vastaus #6 : 25.11.2005, klo 00:30:25 »

Täisin innostua  Grin

 Niin taisit. Jos proosa sujuu tajunnanvirralla, niin mikäs siinä.
Mutta suhtaudu noihin teksteihin enemmän taustamateriaalina -Tai tuommoisesta suorasanaisesta tekstistä ainakin oman kokemukseni mukaan on melkoisen työlästä ruveta kuvakäsistä vääntämään.
Sarjakuvakäsikirjoituksen teko kannattaa yleensä aloittaa jonkinlaisesta kappalejaosta , jossa päätät miten kuvakerronta etenee. Jos itselle tekee kässäriä , melkein kannattaa tehdä se suoraan tikku-ukoilla ja nopeilla luonnoksilla. Kuvinahan se kuitenkin lopuksi toteutetaan. Nimittäin jos sulla on selvä käsitys siitä miten vaikka

"23 ihmista sai surmansa kun ulkona maassa kasassa olevat metalli kehikot lensivät räjähdyksen aiheuttamana ihmisiä kohti ja verinen sotku oli aika moinen, suolia lihan palasia ja verta oli joka paikassa ja poliisi on aivan sekaisin tilanteesta ja sotkusta. Mutta taas 20 päivää myöhemmin New York:ssa tapahtui suurin mellakka jota ei ole koskaan nähty..."

esitetään kuvina , niin kannatta saman tien tehdä nopeat pienikokoiset  luonnokset niistä kokonaisista sivuista . Näet ainakin, että pystytkö yleensä esittämään tuon sujuvasti kuvin. Tähänastisten näyttöjen perusteella on vaikea sanoa - nimittäin sulta on nähty kauhea pinkka hienoja yksittäiskuvia, mutten muista vielä kahta ruutua varsinaista sarjakuvaa.


Ja mikäli teet paperille painettavaa , on käytännössä melkein pakko aloitaa sivujaolla. Eli kylmästi päättää kuinka paksun lehden teet ja  vasta sitten murehtia sivuille täytettä.
tallennettu

Rami Selin
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 559


Uskon kaiken


« Vastaus #7 : 25.11.2005, klo 11:00:21 »

Raskasta luettavaa, sanon minä.

Itse olen tehnyt tämän hetkisen sarjakuvani käsikirjoituksen siten, että olen kirjoittanut aluksi tapahtumat erittäin häilyvästi. Sitten olen kyhännyt tarvittavat kohtaukset kasaan. Tämän perusteellä olen väsännyt sivuhahmotelmat ja tällä hetkellä luonnostelen sivuja.

Tuosta tekstistä (luin hieman alkua) tulee mieleen, että valmis tuotekin tulisi olemaan "pelkkää" tekstiä. Joudut tekemään saman työn kahdesti. Ensiksi kirjoitat siitä kirjan ja sitten piirrät sarjakuvan. Kukin räpeltää tyylillään, mutta helpompiakin tapoja ehkä on.
tallennettu
chameleon-unwf
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 12


Hmmm.. Missä mennään..


« Vastaus #8 : 27.11.2005, klo 22:47:58 »

Toi kirjotus onniinkuin mun sarjakuva suunnitelma miten mä sen toteuttaisin..niin sit kun kirjotansen mun päästä ylösetten unohda sitä niin se helpottaamua mitä mää kirjotantarinaksi piirtämiseen  Cheesy Grin
tallennettu

Just how far back do I need to go?
Tell me.
It´s all so vivid that it hurts
the  truth is, nothing can be shared, so I never looked back....................... Tatoeba dokomade modorebaii ? Oshiete. Subete wa itami wo tomonau hodo azayaka hontog wa wakeaeru mono hante nai kara, ...furikaeranaka
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: