Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Arvostelut: Karmea tarina (04.12.2019 klo 23:16:54)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
06.12.2019, klo 04:36:08

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
478432 viestiä 10403 aihetta kirjoittanut 3830 jäsentä. Uusin jäsen: Testi
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Kotimaiset sarjakuvat ja tekijät
| | |-+  Asmo Alho
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 [3] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Asmo Alho  (Luettu 21362 kertaa)
Rauta
Cheap plastic imitation of Orson Welles
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 523


Voi millaista höpinää!


« Vastaus #30 : 27.09.2012, klo 23:25:02 »

Töölön kirjastossa oli keskiviikkona Mika Waltari -seuran järjestämä Kieku ja Kaiku -teemailta.

- Kieku ja Kaiku alkoi Oma Koti -lehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1932. Lehdestä tehtiin näytenumero vuoden 1931 puolella ja ilmeisesti sarja oli mukana jo siinä. Näytenumeroa ei kuitenkaan löydy sen paremmin Kansalliskirjaston kuin Helsingin kaupunginkirjastonkaan kokoelmista, joten asiaa ei ole tarkistettu. (Peräänkuulutettiin, että jos joltain tämä lehti löytyy, olisi kulttuuriteko luovuttaa se Kansalliskirjaston kokoelmaan).
Sarja oli jo näytenumerossa vuonna 1931.
Tuossahan sellainen hyllyllä majailee, josko siitä kulttuurin vuoksi luopuisi...
« Viimeksi muokattu: 28.09.2012, klo 01:16:05 kirjoittanut Rauta » tallennettu

Jyrki Vainio
Mielikuvittelija
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 600


Kvaak!


« Vastaus #31 : 01.10.2012, klo 20:34:40 »

Perehdyin tuon kirjastoillan seurauksena aiheeseen vähän lisää.

Kotiliesi julkaisi siis 70-luvun lopussa Kieku ja Kaiku -kokoomakirjan, josta on otettu useita uusintapainoksia. (Esim. WSOY 1990, erilaisella kannella). Sen esipuheessa todetaan, että kirjaan on koottu sarjoja 60-70-luvuilta. (Ja myös ohjeena lukijoille todetaan: "(Tämä) on erinomainen virikekirja. Värikynillä siitä saa iloisen värikuvasarjan.")
Otava julkaisi 90-luvulla kaksi kovakantista kirjaa, jotka tulivat vuonna 2007 yhteisniteenä nimellä Kieku ja Kaiku ja Possu tulevat taas. (ks.Kvaakin arvostelu). Näihin on koottu sarjoja lähinnä 40- ja 50-luvuilta, mukana myös Kieku ja Kaiku -sarjakuvalehtiin varta vasten tehtyjä, maalattuja nelivärisiä sarjoja.
Näin ollen nämä julkaisut tukevat siis hyvin tosiaan: toisessa sarjan myöhempiä vuosikymmeniä, toisessa aikaisempia.

Vertailemalla kirjoja keskenään huomaa sarjassa selvän kehityskulun. Kuten monilla muilla piirtäjillä, kuten vaikkapa Barksilla, Asmo Alhollakin tussiviiva käy viimeisinä vuosina paljon aiempaa rujommaksi. Viivat ovat paksumpia ja epävarmempia. Mutta samaan aikaan taas sitten juttujen kerronta on parantunut: aiempina vuosina kerronta oli kuvakirjamaista, kuin hitaasti siirryttäisiin kohtauksesta toiseen, kuin satukirjan aukeamalta toiselle - loppuvuodet olivat jo paljon puhtaammin "sarjakuvamaisia" kerronnaltaan.
Sama pätee yllättäen myös teksteihin: vanhemmissa episodeissa jokainen riimipari on tehty samaan kaavaan, niin kuin tosiaan lukisi kuvakirjan aukeamia. Tarina etenee jotenkin aika jähmeästi. Viimeisten vuosien jutuissa myös kuvatekstit linkittyvät paljon paremmin toisiinsa, niin että ne eivät enää ole samaan tapaan toisistaan erillisiä, vaan ne muodostavat eheämmän tarinan. Vuorotellaan kuvaavan tekstin ja repliikkien välillä ja sidotaan kuvia toisiinsa käyttämällä riimien alussa linkittäviä sanoja kuten "vaan", "sillä", "sitten".
Sekä Alho että Waltari oppivat siis vuosien myötä työssään paremmiksi sarjakuvantekijöiksi.

Nyt huomioni kiinnittyy myös siihen, että jos vertaa vaikkapa Rymy-Eetuun, jossa riimit tuntuvat juttuihin aika irralliselta (koska sarjakuvat ilmestyivät alunperin sanattomina ja tekstit liitettiin niihin vasta jälkikäteen albumeissa), Kieussa ja Kaiussa ne linkittyvät paljon eheämmin yhteen kuvien kanssa: vaikka Alho piirsikin tarinan ensin valmiiksi ilman tekstejä, useimmat sivut eivät kuitenkaan toimi pelkkien kuvien varassa, läheskään kaikki jutut eivät ole ymmärrettäviä ilman tekstejä.

EDIT: linkki lisätty
« Viimeksi muokattu: 01.10.2012, klo 21:25:50 kirjoittanut Jyrki Vainio » tallennettu

Jyrki Vainio
Mielikuvittelija
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 600


Kvaak!


« Vastaus #32 : 01.10.2012, klo 21:18:19 »


Lisää faktatietoa Alhon perillisiltä:

- Finlandiatalossa esitetyn Kieku ja Kaiku -musikaalin sävelsi Jorma Panula.

- Alho toimitti Waltarille ilmeisesti valmiiksi piirretyt tussisivut. Alho teki niihin myös itse alustavia tekstimerkintöjä lyijykynällä (kuten Jack Kirby!). Ei luonnostellakseen riimejä, vaan kuvaillakseen, mitä tarinassa tapahtuu, jotta Waltari ymmärsi kuvat oikein. Eli siis todellakin: aivan kirjaimellisesti Alho kirjoitti juonet ja Waltari lisäsi sen päälle riimit.

- Alho harrasti paljon kävelemistä. Lapsetkin vietiin kävelylle sunnuntaisin. Ilmeisesti kävely oli myös hänen tapansa ideoida juttuja.

- Alho kunnioitti ammattiaan lehtipiirtäjänä. Hänellä oli lehtitalon puolesta joku virallinen titteli (ulkoasujohtaja tms.) mutta hymähteli, jos joku sitä hänestä käytti. "Ainoa titteli, jonka hän itselleen hyväksyi, oli taiteilija." Taiteilijana hän kuitenkin teki yksinomaan sitä, mistä hänet tunnetaan: sarjakuvia, pilakuvia, kuvituksia. Toisin kuin monet aikalaisensa, hän oli sinut ammattinsa kanssa, eikä esim. osoittanut halua mieluummin olla vaikkapa taidemaalari. Hän teki puhtaasti käyttökuvia, mutta rohkeni silti kutsuaan itseään taiteilijaksi.

- Ainoat piirrostyöt, joita kohtaan Alho osoitti tiettyä nyreyttä, olivat kuvat Arijoutsin Joulupippuri-lehtiin. Tämän huumori ei ollut Alhon mieleen, mutta hän teki niihin kuitenkin piirroksia, kun tilattiin.

- Oman aikansa tekijöistä Alho sanoi pitävänsä erityisesti Karin piirroksista, koska arvosti eniten selkeän ääriviivan käyttäjiä.

- Korjaus aikaisempaan viestiin: Suomen kuvalehden Matti Melkonen -sarjakuvassa esiintyi puhekuplia etenkin loppuvuosina 70-luvulla. Sarjasta on tehty albumi vuonna 1946.
tallennettu

Jyrki Vainio
Mielikuvittelija
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 600


Kvaak!


« Vastaus #33 : 08.01.2013, klo 01:21:48 »

Asmo Alhon muistokirjoitus Suomen Kuvalehdestä 45/1975, kirjoittajana Mika Waltari.

Kiinnitän huomiota erityisesti Waltarin avoimeen sarjakuvamyönteisyyteen: "Nykyisen nuorison monien myönteisten piirteiden joukossa on elävä innostus ja tutkimisen tarve sarjakuvia kohtaan. Ne hyväksytään jo taidehistoriassa ja miksei sosiologiassakin tieteellisen tutkimuksen kohteiksi. Ranskan Akatemian jäsen, elokuvahistorian suuri ohjaaja René Clair mainitsi Kieku ja Kaiku -sarjan jo 1950-luvulla italiankielisessä sarjakuvatutkimuksessaan. Tapasin hänet myöhemmin hänen Suomessa vieraillessaan. Nyt valitan etten puhunut hänen kanssaan sarjakuvista, kun meillä oli paljon muuta puhuttavaa ja aika lyhyt."


* asmoalho-obit1b.jpg (286.62 kilotavua, 599x810 - tarkasteltu 373 kertaa.)

* asmoalho-obit2b.jpg (336.63 kilotavua, 605x810 - tarkasteltu 312 kertaa.)
tallennettu

Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 143



« Vastaus #34 : 08.01.2013, klo 08:56:16 »

Olipa mielenkiintoinen artikkeli. Kiitos! Mielenkiintoinen oli myös tuo sensuuritieto pakinakuvituksesta "Urheileva hallitus".
tallennettu
Jyrki Vainio
Mielikuvittelija
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 600


Kvaak!


« Vastaus #35 : 23.09.2015, klo 12:25:02 »

Valokuva kirjasta Mika Waltari: Kirjailijan muistelmia (toim. Ritva Haavikko, WSOY 1980).

"Kieut ja Kaiut on voinut keksiä ja piirtää vain mies, jolla itsellään on lapsia, joka rakastaa lapsia ja tuntee itsensä onnelliseksi heidän maailmassaan. Painiskelkoot nerot ja hullut kulttuurin huipulla ja kuilujen pimeässä, mutta kulttuuri olisi hukassa, ellei sitä rakentamassa olisi mukana myös jokunen järkevä, sydämellinen ja hyvä ihminen, joka ei tahdo pahaa kenellekään. Sellainen on Asmo Alho."

Sitaatti on laajempi versio yllä olevassa artikkelissa olevasta pätkästä, jossa lainataan Asmo Alhon 50-vuotis-juttua. Voisi päätellä siis kuvan olevan samasta lähteestä.


* alho-waltari-valokuva-pieni.jpg (164.15 kilotavua, 700x564 - tarkasteltu 231 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: 23.09.2015, klo 12:29:17 kirjoittanut Jyrki Vainio » tallennettu

amasofi
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 126



« Vastaus #36 : 18.01.2017, klo 23:21:00 »

Kieku ja Kaiku tiedustelua.

Hankin hiljattain itselleni nuo kolme "helposti saatavaa" Kieku ja Kaiku (ja Possu) kokoomalaitosta. Niistä ei kuitenkaan löydy tarinaa siitä miten possu toivoo, että hän tulisi kipeäksi ja saisi sitten karkkia. Jo aikaa sitten kuollut isäni lasketteli minulle ja veljelleni juuri tuota Kiekun ja Kaikun ja Possun riimittelyä ja muistan siitä vain tällaisia kohtia:
- "Ulos kylmään possu läksi - tullaksensa kipeäksi"
- "Possu saikin mitä toivoi - kuume nousi oi-voi"
- "... nyt makeiset maistu ei"

Jos jollakin on tämä Kieku ja Kaiku olisi upeaa saada tähän kaikki sanat tai vielä upeampaa kuva tästä tarinasta kokonaisuudessaan.
tallennettu
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 36 610



« Vastaus #37 : 29.11.2019, klo 15:16:06 »

Muistan Matti Melkosen 70-luvun alusta lapsuudessani, meille tuli Suomen Kuvalehti. Nyt tsekkasin nettiarkistosta SK:ta vuodelta 1946 ja se oli ihan samanlainen.

1930-luvulla ei sitä vielä ollut,vaan Herra Kerhonen Veli Giovannin tekemänä, ja sekin oli aika samanlainen kuin Melkonen.
tallennettu

Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 36 610



« Vastaus #38 : 02.12.2019, klo 18:48:39 »

Mika Waltari kirjoitti Asmo Alhon muistokirjoituksen Suomen Kuvalehteen 45/1975.
tallennettu

Sivuja: 1 2 [3] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: