Sillage

[tertsi]

Mutta pitääkö sen olla tuollainen ruma bitmap-rasteri, josta tulee tuollaista piikkilankaa. Jos viiva on esim. samassa photaritiedostossa kuin värit, niin sehän rasteroituu ihan kauniisti (siis vain pehmenee hiukan). = Ei piikkilankaefektiä.

Vai kuinka?

[Reima Mäkinen]

Rasteroinnilta ei vain voi välttyä, jos haluaa tehdä sävykuvia ja olen käsittänyt, että Sillagessa myös piirrettyä viivaa väritetään toisinaan. Jos näin tehdään, niin silloin viivapiirroksen pitää olla samalla tasolla värin kanssa ja tuloksena on rasteri.

Kyllä siltä voi välttyä kun laittaa ainoastaan ne ruudut värillisten sekaan joissa on sitä "värillistä" viivaa. Tämä on tietenkin hieman vaivalloisempaa kuin läntätä kaikki samaan.

Mutta pitääkö sen olla tuollainen ruma bitmap-rasteri, josta tulee tuollaista piikkilankaa. Jos viiva on esim. samassa photaritiedostossa kuin värit, niin sehän rasteroituu ihan kauniisti (siis pehmenee hiukan). Ei piikkilaqnkaefektiä.

Piikkilankaefekti? Tässähän vaikuttaa myös originaalin tarkkuus. Jos musta viiva vedetään samalla tarkkuudella kuin värit (300dpi niinku tässä tapauksessa?) niin totta munassa rasteri jo näkyy rumasti. Varsinkin jos se rasteripiste osuu sopivasti mustan viivan ulkoreunalle.
Paljonhan näkee nykyään rasteroitua viivaa (ks. esim. Nyt-liite) koska painossa tarkkuudet on niin hyvät, että vain murto osa ihmisistä osaa kiinnittää siihen rasteriin huomiota. Joku 1200dpin tarkuus tuottaa jo tälläaista hienoa jälkeä. Niinpä 80-90% jäljestä/viivasta on tullut maan tapa. Hyvin harvoin törmää enää juttuihin joissa musta olisi jaksettu vetää koko ajan omana tiedostonaan niinkun ennen digiaikaa oli tapana. Onneksi sentään Egmontilla tekstaus on yleensä vektoreina eli silloin se rasteri (kuvissa) ei rassaa niin pahasti lukijan silmää (joka silmä siis pyrkii tarkentumaan mutta ei pysty).

[tertsi]

Piikkilankaefekti?

Noissa Lurkerin skannauksissa tuo viiva on tollasta törkeen näköistä.
Olen itse tehnyt kuvituksia, joissa rasteroitunut viiva ei näytä ollenkaan noin pahalta.

Johtuuko se vaan siis jostain rasteritiheydestä?
(pitääpä katella noita omia kuvituksiani uudelleen, uusin silmin, kunhan pääsen täältä kotiin)

edit:
Ei tästä taas tämän enempää - tällä  kertaa.

[Timo Ronkainen]

Bitmap-rasteria ei voi ollakaan, fyysinen mahdottomuus. Rasterin linjatiheydellä on joku vaikutus tuohon viivan rosoisuuteen, mutta myös sillä, onko siinä anti-aliasta eli pehmennystä. Antialiase tekee viivasta kyllä vähän sumumaista muhjua.
Viivaan voi laittaa väriä toki, mutta se pitää tehdä niin että päälle laitettavasta m-v 600-1200 dpi bitmap-kuvasta on viivat niiltä osin poistettu. Vaatii tekemistä ja säätöä. Ei mahdoton.

Timo

[tertsi]

kiitos, Timo!!    

"Anti-alias" oli se termi ja toiminto jota turhaan (aivan turhaan) hain!!
Sillagessa ei ole tuota pehmennystä viivassa  ja siksi se hiukan pomppaa herkkään silmääni (viivasta tulee tuollaista jäykän piikkilangan näköistä suttua).  Mutta tuo lienee tehty siis tarkoituksella. Makuasia?

Kiinnostaisi tietää, miten on asian laita noissa vieraan kehumissa ns. paremmin onnistuneissa tapauksissa. Integralissa ja TT:issä. Kuvaesimerkki olis kiva.

[Reima Mäkinen]

Sillagessa ei ole tuota pehmennystä viivassa  ja siksi se hiukan pomppaa herkkään

Tsop. Tarkkana termien kans. 

Painetussa sarjakuvassa ei esiinny antialiasointia (ks. esimerkkikuvan viiva äärimmäisenä oikealla.), koska antialiasointi tehdään näyttökuvissa kompakteilla väreillä (harmailla). Painotyössä on käytössä vain 4 väriä.

Painotöissä antialiasoinnin korvaa rasterointi, joka hajoittaa kompaktin pinnan (tässä tapauksessa mustan) niin että harmaa syntyy katsojan mielessä pienistä mustista pisteistä.

Siihen näyttääkö rasteri rumalta ja erottuvatko sen pisteet vaikuttaa taas mustan originaalin tarkkuus (tai käytetty rasterin linjatiheys). Jos tarkuus on huono, rasteripisteet erottuvat (esimerkkikuvan viiva äärimmäisenä vasemmalla).

Väreillä käytetään yleisesti huonompaa tarkkuutta kuin mustalla (300dpi vastaan 600-1200dpi). Jos mustaan käytetään tarkkuutta 300dpi, rasteripisteet erottuvat koska kontrasti mustan ja valkoisen välillä ottaa niin paljon silmään.

Suurella tarkkuudella (tai linjatiheydellä) painettu rasteri ei erotu nopealla silmäyksellä (esimerkkikuvan viiva toinen vasemmalta).

Kun rasteromaton viiva painetaan digioriginaalista jonka tarkkuus on huono, siinä näkyy vinoissa viivoissa ns. hammaslaitaa tai palikoitumista. Tämä on kuitenkin eri asia kuin rasteroinnin aiheuttama viivan muhjaantuminen.

Digiaika on tuonut sarjakuvantekijöille paljon uusia mahdollisuuksia, mutta samalla on ehkä joiltakin mennyt taju siitä ollaanko tekemässä ja painamassa maalausta vai väritettyä viivapiirrosta?! Kun vielä tuotantoketjukin on viilattu virtaviivaiseksi ei ole reproa eikä painoissa sen vertaa löysää aikaa tai/ja ammattitaitoa, että siellä näistä huolehdittaisiin. Lopputulos on sen mukaista.

[tertsi]

Tsop. Tarkkana termien kans. 

Yritän. Yritän.

[Jiksi]

Sillage 2 on aivan mainiota euroscifiä, tosin ensimmäisen osan selkeästi rullaava juoni, värimaailma ja mielikuvitukselliset viitteet raunioituine avaruusaluksineen kaikkineen kiihotti mielikuvitusta enemmän kuin tämän kaikkialta tunkevat avaruusoliot ja avaruusmaisemat.

Tietyllä tapaa minua olisi kiinnostanut vähemmän juoni ja enemmän se aspekti, että Navis on ihmisenä vieraiden rotujen keskuudessa täysin uniikki olento ja pettymyksestä noussut tunteenpurkaus olisi kantanut teemana pitemmällekin.

Jatkoa kuitenkin odotan kovasti, toivottavasti tämä julkaistaan kokonaisuudessaan, tietyllä tavoin tämä piristää vanhaa scifin ja sarjakuvan ystävää lähes samoin kuin Valerian-albumit aikanaan.

[Doctor Phantomizer]

Jatkoa kuitenkin odotan kovasti, toivottavasti tämä julkaistaan kokonaisuudessaan, tietyllä tavoin tämä piristää vanhaa scifin ja sarjakuvan ystävää lähes samoin kuin Valerian-albumit aikanaan.

Itse aika samoilla linjoilla. Olin jo pitkään kyllästynyt etelä-eurooppalaiseen sarjakuvaan, ja ajatellut sen omiin kaavoihinsa kangistuneena lapsille ja vanhuksille suunnattuina sarjakuvina. Sillage palautti kuitenkin uskon, että euroopalla on vielä paljon annettavaa sarjakuva rintamalle Brittien lisäksi. Ja herätti samalla vanhan, jo kuolleen kiinnostuksen henkiin. Saman teki myös Emile Bravon Kultakutri ja seitsemän kääpiökarhua. EuroSci-Fi on aina tuntunut etäiseltä myös, mutta nyt sekin on alkanut löytämään paikkansa kiinnostuksen kohteissani.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Pidin hyvin paljon myös Sillagen toisesta albumista, joka oli aika erityyppinen kuin ensimmäinen. Perusteluja en ennätä esittää nyt. Toivon hartaasti, että tätä upeaa hanketta ei haudata Egmontin supistuksissa!

Sillagen logon tuttuuden syy minulle taisi ratketa äskettäin, kun näin mainoksen MTV3:n sivustolla: Samsonite-laukkufirman logo on lähellä sitä. Sillagen logossa on toki siis vain kolme eikä neljä kaarta.

Sillagen (avaruusalusten yhteisön) dynaaminen logo on jotenkin tuttu. Olen nähnyt sen jossakin niin, että siinä on neljä kaareutuvaa elementtiä ympyrän ympärillä.

NHL-joukkue Carolina Hurricanesilla on vähän samanlainen, mutta siinä on vain kaksi kaarta. Jospa tarkoitit sitä? 

Ja muinaisella siivousfirmalla Servi Systemsillä. Niillä oli neljä pisaraa ympyrän ympärillä. En löytänyt esimerkkia vaikka oikein googletinkin.

Ikivanha triskele oli kylläkin se, mikä oli mielessäin. Kolme yhdistyvää spiraalia...
http://en.wikipedia.org/wiki/Triskelion#Gallery

Myöhäinen kiitos Hamilkarille, Tertsille ja Lurkerille ehdotuksista – minulla jäi tuolloin vastaamatta teille. Lätkäjoukkueen logon tsekkasin ja Servi Systemsiä en löytänyt.

[Lurker]

Toivon hartaasti, että tätä upeaa hanketta ei haudata Egmontin supistuksissa!

Samma här!

Sillage ei oikeastaan ole ihan suoranaista seikkailusarjakuvaa, vaan siinä näytetään otettavan aina joku teema, jota kerronnalla avataan. Isoin teema näyttää olevan yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välinen rajankäynti, jota scifissä voidaan käsitellä vähän erikoisemminkin.

[tolppis]

Luin taas (kuten tein sen Yön kotka vai mikä ihmeen haukka se nyt oli ei voi muistaa alpparienkin kanssa) Sillaget ykkösen ja kakkosen putkeen ja maistuivat molemmat varsin hyviltä vaikka hiukan oudoksuttikin kakkosalpparin alkusivujen ratkaisu "hypätä" Navin avaruusaluselämän alkuajat takaumalla. Outo ratkaisu mutta kokonaisuutena alppari toimi ja se naistenmies/naistenkeräilijä oli aika creepy hahmo. Toivottavasti sotkee pitkät raajansa myöhempiinkin stooreihin...jos Suomessa sellaisia siis julkaistaan...

[tolppis]

(se oli Huuhkaja  se alppari mitä muistelin...Yön Kotka on hiukan eri hemmo)

[Lurker]

Koskahan Egmont julkistaa albumisuunnitelmansa kuluvalle vuodelle?

Kolmas Sillage on ilmeisesti yksi sarjan parhaista, steampunkkia! Eipä silti, että kahdessa suomeksi jo ilmestyneessäkään mitään vikaa olisi ollut. Mutta mielellään tämä avaruustyttösen toilailua lukisi lisääkin...

http://www.amazon.fr/Sillage-3-Engrenages-Jean-David-Morvan/dp/2840554488

[J.Salo]

Koskahan Egmont julkistaa albumisuunnitelmansa kuluvalle vuodelle?

Blogissa tänään ilmoitettiin, että Sillage 3 on tulossa. Päivämäärää ei taidettu antaa, mutta veikkaan että syksyllä.