... tuskin Remes faktoja edes kaipasi, mutta tiedustelupalvelun hommissa olleen tyypin lesottamiset ovat uskottavampia kuin itse keksityt...
Viihdekirjallisuus on Remeksen ammatti. Hän ei pyri tekemään taidetta, dokumentista puhumattakaan, vaan on ammatinharjoittaja-yrittäjä. Hänen on minimoitava panos ja maksimoitava tuotos. Hänen ei siis kannata nähdä vaivaa ja haaskata rahaa menemällä Venäjälle haastatteluhommiin. Kirja pitää tulla vuodessa.
Hänelle lainaaminen on työskentelymetodi ja sellaisena paikallaan, ja on kiitettävää että hän tekee tutkimustyönsä edes lukemalla (mutta varmuuden vuoksi kannattaisi kieroilla ja todeta kirjan kiitoksissa että näitä on käytetty), kun jotkut suoltaa sumeilematta pliisun elämänkokemuksensa pohjalta hirveää sontaa. .
Taiteessa merkitsee vain teos, kaikki mikä on toimivaan tulokseen johtanut, on hyvää ja sopivaa.
Sitten taas viihde - se nyt on ihan sama miten sitä runnotaan. Mutta kun se on elinkeinotoimintaa, siellä tekijänoikeuksista tietysti yritetään pitää hysteerisesti kiinni, "ettei joku muu tienaa mun panoksella. Tää on mun mustikkamätäs".
Olet halauksen tarpeessa.
Ymmärrän mitä tahdot sanoa, mutta jätät huomiotta sen että vaikka Remes ja moni muu tekee alalla töitä(ei, en tarkoita etteivät taiteilijat tekisi töitä) ja rajauksesi on minusta aivan liian tiukka ja vihamielinen.
Taiteessa ja viihteessä ei ole eroja minulle. Viihde termiä käytetään luomaan konnotaatio siitä että se on kevyempää, helpompaa, vähempiarvoista ja sisällyksetöntä.
Tätä kantaa en voi jakaa.
Liian usein itse syyllistyn käyttämään termiä taidesarjakuva silloin kun viittaan
.
kun jotkut suoltaa sumeilematta pliisun elämänkokemuksensa pohjalta hirveää sontaa.
mutta se ei ole näinkään.
Taide on muutakin kuin mitä
minä hyväksyn taiteeksi.
Apinoinnin raja on epäselvä, pahimmillaan sen puolella kenellä on eniten rahaa lakimiehiin.
Kunnianosoituksen ja plagioinnin ero on hyvin pieni. Jokaisen tulisi luotaa omaan ääneensä ja tarkistaa lähteensä moneen otteeseen, mielellään niin että Clancy esimerkissä paitsi Clancyn kirjaa kävisi kirjastossa ja netissä, mahdolisesti soittaisi fysiikan laitokselle tai asevoimiin ja terveyskeskukseen säteilyturvalaitoksen lisäksi.
Toki voi keksiä kaiken päästäänkin.
Parodiat ja ivathan ovat aina saaneet vapaammat kädet, pilkatahan saa.
Aina ja kaikkea.
Väkivalta on kaiken ydin.
Lainausoikeutta tulee olla mutta kuten aina raha ratkaisee.
Taidekin saa lainata, versioida ja kopioida, mutta jos taiteilija ansaitsee taiteellaan on jollekin taholle maksettava, halusi sitä kutsua sitten reiluudeksi tai kateellisuudeksi.
Mutta linjoja ja viivoja, sanoja paperissa tai ruudulla, nuotteja ja säveliä on tietty määrä. Kuviot ja teemat toistuvat väkisinkin ajan kuluessa.
Pyörä keksitään yhä uudestaan mutta onneksi on jokaiselle omia vannemalleja ja kokoja.
Joillekin kelpaa vain tietyt pyörät ja se heille suotakoon.