Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Artikkelit ja henkilökuvat: 1949 / 100 - Rymy-Eetu, isäntämies (08.11.2017 klo 20:40:22)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
18.11.2017, klo 00:48:55

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
460233 viestiä 10202 aihetta kirjoittanut 7207 jäsentä. Uusin jäsen: Wattanut
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Eurooppalaiset sarjakuvat
| | |-+  Asterix
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 ... 109 110 111 112 113 [114] 115 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Asterix  (Luettu 278654 kertaa)
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 703


« Vastaus #1695 : 05.11.2017, klo 16:03:41 »

Meillä nämä emämaan julkaisut (ja tekijöiden kanasalaisuudet) tuppaavat menevän iloisesti sekaisin kun muistelee Ruutua ja Zoomia, joissa kaikki oli "yhtä iloista perhettä". Jatkaakseni typerää jankkaamista ja hiusten halkomista: mitäs mieltä olet(te), mullistiko Coscinny myös koko ranskankielisen sarjakuvan?


Minusta: Yhdessä Uderzon kanssa kyllä ja ennen muuta Asterixilla.

Pilote ja muut olivat sarjakuvakenttää laajentavia ja entisestään potkivat ovia sisään mahdollistaen niinkin erilaiset setit kuin mm. A suivren ja Metal hurlantin.

Mutta Asterixissa luotiin ns. Tex Willermaistä kulttuuria. Umberto Ecoa (hyvin vapaasti eikä sanatarkasti)ulkomuistista lainaten: italialaisessa kodissa saattaa ehkä olla Raamattu, mutta Tex Willer löytyy varmasti.

Asterix vakiintui, siitä tuli osa kansallista kulttuuria joka peijooni kelpasi naapurimaillekin. Siitä tuli yhteiseurooppalainen sarjakuva.

Totta kai senkin perimässä näkyy sarjakuvan globaalit piirteet, mitä on lainattu jenkeistä mitä aasiasta mutkien kautta.
Sen kaikenikäisyys valloitti sukupolvia, ei ehkä ennen näkemättömällä tavalla, mutta merkittävästi.
Se myös vältti Tintin syndrooman, Hergen yhteistoiminta valloituksen aikana kun oli ja on yhä arka kohta monelle, alkupään teosten aatteelisista valinnoista puhumattakaan.
tallennettu
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 464


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #1696 : 06.11.2017, klo 13:15:59 »

Vielä piti sanoa aikuislukijoista, että mahdollisesti se on juuri se kieli (ja metaforat), jotka siinä on vedonnut varsinkin sarjan kotimaassa. Osa verbaalihuumorista on lapsillekin ymmärrettävää, mutta kai skidit lukevat sitä kuitenkin ensisijaisesti humoristisena toimintana ja seikkailuna? Filmatisoinnit on, ainakin kaikki näkemäni olleet selvästi lapsille suunnattuja, ja aika epäonnistuneita. Ne ovat kuitenkin luomassa mielikuvaa lastensarjasta. Toisessa ketjussa puhuttiin juuri piirrostyylin luomasta vaikutelmasta, ja äkkiä katsoen Asterix putoaa siinäkin epämääräiseen pottunokka-huumoriosastoon muiden ällien ja tällien kanssa.
Nuorille taas Asterixissa on aika vähän sellaista mihin tarttua. Tai näin ainakin oli omalla kohdallani. Kun en lapsena päässyt sen makuun, piti odottaa kypsymistä ennen kuin opin arvostamaan.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
J Lehto
Giffe*r Gaffer
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 638



« Vastaus #1697 : 06.11.2017, klo 16:52:02 »

Filmatisoinnit on, ainakin kaikki näkemäni olleet selvästi lapsille suunnattuja, ja aika epäonnistuneita.

Ei kuitenkaan pidä paikkaansa sen ainoan kohdalla, johon
Goscinnny teki uniikin käsikirjoituksen eli "XII urotyötä". Joskin
huumorin aikuisempi puoli siinäkin on kätkettynä ikäänkuin
taaempaan kerrokseen, on se astetta hurtimpaa kuin albumeissa.
tallennettu
VesaK
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 284


Onpa tässä outo juttu.


« Vastaus #1698 : 06.11.2017, klo 17:13:59 »

Ei voi tietää, mitä olisi tapahtunut jos Goscinny olisi saanut elää. Mikäli hän olisi panostanut elokuvaan, niin varmaan ranskalaiset animaatio-elokuvat olisivat parantuneet, kenties myös muutkin alueen komediat, mutta vain sarjakuvakäsikirjoittajana G olisi pysynyt ylivertaisena. Ainakin vielä jonkin aikaa.
Ei pidä aliarvioida myöskään Gregiä, eikä Jean van Hammea, eikä Raoul Cauvinia kirjoittajina ja belgo-ranskalaisen sarjakuvan kehittäjinä. Charlier jo mainittiinkin.   

Vielä, mitä nyt tulee tähän uuteen Asterixiin, eräs ruotsalainen kriitikko huomasi albumin diskuteeraus-tyylistä, että Obelix on normaalia hoopompi replikoidessaan ja Asterix hyvin kärkäs oikaisemaan parhaan ystävänsä möläyksiä varsin vinoon sävyyn. Se on totta, ja kaavamaisena toistona keino menettää huvittavuutensa nopeasti.
Caesarkaan ei käyttäydy arvolleen sopivalla tavalla, vaan enemmänkin Rooman kauppalopona ja lapsellisena kiukuttelijana.   
tallennettu

“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama
SkTV
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 245


« Vastaus #1699 : 06.11.2017, klo 20:53:11 »

Minusta: Yhdessä Uderzon kanssa kyllä ja ennen muuta Asterixilla.


Mullisti ranskankielisen sarjakuvan Asterixilla ja Pilotella. Uderzon rooli ei ollut yhtä merkittävä, joku muukin hyvä piirtäjä olisi voinut olla hänen tilallaan ja lopputulos olisi ollut sama. Mielestäni. Mutta Goscinnyä ei olisi voinut korvata kukaan.

Minusta etenkin Asterixin parodia- ja historia-elementit tekivät siitä aikuiseen makuun vetoavan. Hassu ja vauhdikas seikkailu vetosi lapsiin.

Vaikka pidin ja pidän kovasti esim. Pikosta ja Fantasiosta, niin kyllähän Asterix haastaa lukijan älynystyrät ja yleissivistyneisyyden ihan uudella lailla. Asterix oli "jotain ihan muuta".

Piloten toinen päätoimittaja Charlier ei ollut G:n veroinen mullistaja. Hän teki suosittuja, mutta melko perinteisiä sarjakuvia. Vasta nyt viime vuosina on tullut monia Blueberry-vaikutteisia länkkäreitä, tosin Durango jo aikaisemmin, mutta en puhuisi mistään mullistuksesta kuitenkaan. 

Suhtaudun epäillen Goscinnyn mahdollisiin kykyihin elokuvantekijänä. Se että hän oli niin hyvä sarjakuvakäsikirjoittaja todistaa vain sen että hän oli hyvä sarjakuvakäsikirjoittaja. Mutta sitä mihin sfääreihin hän olisi elokuvantekijänä yltänyt, emme saa koskaan tietää.

tallennettu
Gothicus
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 663



« Vastaus #1700 : 07.11.2017, klo 09:37:03 »

Nuorille taas Asterixissa on aika vähän sellaista mihin tarttua. Tai näin ainakin oli omalla kohdallani. Kun en lapsena päässyt sen makuun, piti odottaa kypsymistä ennen kuin opin arvostamaan.
Rakastin Asterix-sarjakuvaa jo ennen kuin osasin edes lukea. Vanhempani saivat omat rautaisannoksensa Asterixista - samoin kuin Lucky Lukesta - koska joutuivat lukemaan minulle samoja albumeja ääneen kerta toisensa jälkeen.

Ainakin omalla kohdalla, seikkailujen lisäksi, juuri historiaelementti oli se mikä kiinnosti jo pikkupoikana. Legioonalaiset, gladiaattorit, muinainen egypti, vanhan Rooman rakennukset, miekat ja kilvet. Hatara ymmärrys siitä, että tarinoiden kehykset ja osa niiden henkilöistä perustuivat todelliseen historiaan tuntui maagiselta. Täysin sama tilanne siis myös Lucky Luken kohdalla josta pidin yhtä paljon.

Tintti tuli sarjakuvahahmona suosiossa vasta näiden kahden jälkeen, samoin kuin todellinen innostuminen Tintti-albumeihin, joka tapahtui vasta myöhemmällä iällä. Vähän samoin, kuten Reimalla Asterixin tapauksessa. 
tallennettu

"Ihminen on ihmiselle kettu."
SkTV
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 245


« Vastaus #1701 : 07.11.2017, klo 10:06:38 »

Asterixeissa heitellään muitakin historia-täkyjä kuin antiikin aikaisia.

Mieleen tulee esim.  Kleopatra-albumkn lopun repliikki: "Jos joskus vielä tarvitsette apuamme ja haluatte vaikkapa rakentaa kanavan Välimereltä Punaiselle merelle, niin ottakaa meihin yhteyttä." (muistinvarainen lainaus)

Tosin tuo kanava-juttu taisi olla albumin tekoaikaan aika tuore uutinen.   Roll Eyes
tallennettu
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 464


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #1702 : 07.11.2017, klo 10:35:01 »

Tintti tuli sarjakuvahahmona suosiossa vasta näiden kahden jälkeen, samoin kuin todellinen innostuminen Tintti-albumeihin, joka tapahtui vasta myöhemmällä iällä. Vähän samoin, kuten Reimalla Asterixin tapauksessa. 
Ikäpolven jakautumisesta Tintin ja Asterixin ystäviin on keskusteltu paljon ja pitkäänkin, sikäli kuin muistan. Siinähän voisi jopa olla tutkimuksen aihetta jollekin psykoloigille tai sosiologian opiskelijalle.

Minuun nimittäin Tintti vetosi oudosti, edelä kuvaamallasi tavalla, historianäkökulmasta jo lapsena. Ehkä se on sitä että se historia oli läheisempää. Tintit vaikuttivat lapsesta melkeimpä tositarinoilta. Toisin kuin vaikka Mustanaamio tai Asterix. Legioonalaiset, inkkarit, länkkärit, yms. pikku-ukkojen sotaleikit olivat joko kaukaista historia tai fantasiaa. Asterixissa piirrostyyli etäännytti, ainakin minut. Se oli suurin piirtein yhtä totta kuin Aku Ankka.

Tuota Tertsin selvitystä lukiessa tulee mieleen, että seuraava mullistus Piloten jälkeen oli sitten tosiaan Metal Hurlant, niinku Curtvile tai joku jo mainitsi.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
SkTV
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 245


« Vastaus #1703 : 07.11.2017, klo 11:16:47 »

Ikävä juttu tässä mullistuksessa oli se, että lahjakkaimmat uudet tekijät tekivät sarjakuvia aikuisille ja lapset siinä sitten vähän unohtuivat. Tuleeko mieleen 1975 jälkeen alkaneita hyviä ja menestyneitä ranskankielisiä lasten tai "koko perheen" sarjakuvia?
« Viimeksi muokattu: 07.11.2017, klo 13:24:27 kirjoittanut SkTV » tallennettu
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 34 819



« Vastaus #1704 : 07.11.2017, klo 12:00:40 »

Ranskalaisen sarjakuvan ukkoutumisesta oli juttu Sarjainfossa jo 80-luvulla. Onhan menestyneitä lasten sarjakuvia tullut senkin jälkeen. Minusta ne eivät ole kovin hyviä, mutta en olekaan itse lukenut niitä lapsena. Aikuisia tuntuu miellyttävän lasten sarjakuvissa lähinnä ne, joita ovat itse lapsena lukeneet.

Koskee tietysti myös itseäni. Vanhatkaan hitit eivät ole kelvanneet jos suomennokset ovat alkaneet vasta 80-luvulla. Esim. Anu ja Antti ei uppoa millään. Joillekin 10 vuotta nuoremmille Kvaakissakin se on kova juttu.
tallennettu

J Lehto
Giffe*r Gaffer
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 638



« Vastaus #1705 : 07.11.2017, klo 13:26:50 »


Tuli tässä mieleen että tämä tämänhetkinen Ferri-Conrad on
ihan kuin akkari-taskareissa Casty. Eli saavuttanut sen tason että
omnnistuu jollain lailla replikoimaan osia esikuvansa tunnelmasta.

Mutta Scarpa ei replikoinut Gottfredsonia, vaan otti siitä ponnistusta.

Casty replikoi Scarpaa. Se on virtuaalihöttöä, joka toimii osittaispäivitetyllä
nostalgisoinnilla, ihan samoin toimivat nämä unenomaiset "Italian ympäriajot"
(c'mon). Kyllä meitä taas höynäytettiin Smiley

Jahka Albertista aika jättää, taitaa Isolle hassulle ja terävälle Pikkuiselle
käydä kuten Pikolle ja Fantasiolle. Leluja joita monet kädet pyörittelevät.

tallennettu
SkTV
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 245


« Vastaus #1706 : 07.11.2017, klo 13:38:12 »

. Tuleeko mieleen 1975 jälkeen alkaneita hyviä ja menestyneitä ranskankielisiä lasten tai "koko perheen" sarjakuvia?
No, onhan noita sentään joitakin kun oikein muistelee: Pikku Piko, Titeuf. Soleilla on niitä teineille suunnattuja fantasiaeepoksia, mutta lasketaanko ne lastensarjakuvaksi...

Conrad mainitsi kun häneltä kysyttiin minkälaista on tehdä toisten luomaa sarjakuvaa., että hän on saanut jo tehdä sarjakuvien parissa 80 prosenttia siitä, mitä on halunnut,  joten Asterix sopii hyvin hänen nykytilanteeseensa. Eli nauraen pankkiin.
« Viimeksi muokattu: 07.11.2017, klo 13:51:07 kirjoittanut SkTV » tallennettu
hdc
Architectus urbis caelestis
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 128



« Vastaus #1707 : 07.11.2017, klo 14:22:10 »

Ikävä juttu tässä mullistuksessa oli se, että lahjakkaimmat uudet tekijät tekivät sarjakuvia aikuisille ja lapset siinä sitten vähän unohtuivat. Tuleeko mieleen 1975 jälkeen alkaneita hyviä ja menestyneitä ranskankielisiä lasten tai "koko perheen" sarjakuvia?

Mille tasolle sitten menestys tai hyvyys lasketaan. Se Lou oli kiinnostava sen verran mitä suomeksi tuli, pitänee jatkaa ranskaksi kun suomentaminen on näköjään haudattu, ja sen verran mitä olen mm. Seulsia, Mamettea ja Royaumea kirjastossa nähnyt olen lukenut.
Ne Trondheimin lastensarjat joita olen nähnyt ovat olleet ihan ok muttei kyllä parasta tuotantoaan, Dupuy & Berberianin, Joann Sfarin ja Riad Sattoufin lastensarjoja en ole lukenut, tiedän vaan olemassaolosta.
Pikku Piko ja Titeuf mainittiinkin jo.
tallennettu
Toni
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 256


Tähtivaeltaja Sarjakuvaneuvos Rakkaudesta Kirjaan


« Vastaus #1708 : 07.11.2017, klo 19:27:09 »

Ihan kiva artikkeli Goscinnyn vaiheista, mutta jos toi olisi kouluaine se olisi kirjoitettu otsikon vierestä ja hylsy.

Ei kannata ikinä juuttua otsikoihin, sillä usein ne ovat aivan muuta kuin mitä jutun kirjoittaja on halunnut tai ehdottanut. Ärsyttävää mutta totta.

Vuosien varrella olen törmännyt tähän ongelmaan usein. Jos olen kirjoittanut, että joku leffa/kirja/sarjakuva ei flopannut ihan niin pahasti kun ennalta uskottiin, niin lopullisen jutun otsikko on saattanut hehkuttaa huippumenestystä. Tai jos tekstini mukaan kunnianhimoinen filmi/kirja/sarjakuva ei aivan saavuttanut korkeita tavoitteitaan on se saatettu otsikossa lytätä ihan paskaksi.

Tuntuu siltä että aina väliin otsikoissa haetaan selkeitä ääripäitä ja muita hätkähdyttäviä koukkuja, joilla lukijat saadaan klikkaamaan juttua.

Ja kyllä, itsekin olen aina pitänyt Goscinnyä kaikkien aikojen merkittävimpänä eurooppalaisena sarjakuvakäsikirjoittajana. Nerona, jota ilman eurooppalainen sarjakuvakenttä olisi aivan toisennäköinen ja huomattavasti köyhempi kuin se on viimeiset vuosikymmenet ollut.
tallennettu

http://www.tahtivaeltaja.com – Ilman on paha elää!
Janne
Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 288


Hornan kekäleet!


« Vastaus #1709 : 07.11.2017, klo 21:37:58 »

Tuleeko mieleen 1975 jälkeen alkaneita hyviä ja menestyneitä ranskankielisiä lasten tai "koko perheen" sarjakuvia?

Meinasin huutaa "Yakari!", mutta menin tarkistamaan; ensimmäinen albumi ilmestyi jo 1973 (ja toinen 1976). Eli ei tule ainakaan minulle.
tallennettu

"Tex-tieteen yli-morisco"
Sivuja: 1 ... 109 110 111 112 113 [114] 115 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: