Toisaalta, jollakinhan sarjakuvahahmojenkin on ajettava. Natashalla oli 30 vuotta rättikatto-Fiatinsa, Piko ja Fantasio vaihtoivat Turbotractionin (mitä sille muuten tapahtui?) jälkeen Hondaan. Yoko Tsunossa on ajettu murtoluku-Fiatilla ja Citroënilla, Barellin Renault Alpine oli aikansa hienoin urheiluauto... ja onhan niitä.
Tosielämän esineet taustoissa oikeasti antavat piirtäjälle vähän hengitystilaa, kun niistä on olemassa malli. Aikoinaan, kun Franquin teki Modeste & Pompon -sarjaa, hän oli ajatellut, että mitä näitä autojakaan oikeista malleista piirtämään, vetäistään hatusta vaan... ja sitten tajusi, miten hitonmoinen työ on ajatella vaikkapa auto alusta asti, suunnitella se toimivan näköiseksi ja piirtää sitten paperille. Työstä tuli hitaampaa.
Niin, onhan sitten vielä esim. Natashan kaupunkitaustoissa useamminkin esiintyneet konditorialiike Nihoul ja kahvila-bistro A. Braham. Tosielämän paikkoja. Mutta ei välttämättä niissä kadunkulmissa, mihin ne oli piirretty.