VIHAAN SARJAKUVAKERÄILIJÖITÄ!

[Timo Ronkainen]

Minä vaan luen. Vaikka niitä kertyykin. Yritän toki olla lukematta tahmatassuin, mutta en välitä vaikka joku ruttu tuleekin. Ja nyt on semmoinen tilanne, että lukemattomien pino on aika iso. Apuva.

Timo

[Lönkka]

Aika lailla samoilla linjoilla kuin Ronkainen.

Ja jos pussittaisein kaikki tuhannet lehdet niin jo nyt äärirajoilla oleva tila menisi yli ratkeamispisteen. Ja kun enin osa kokoelmasta on kuitenkin aika peruskauraa niin pussittamisesta saatu hyöty kääntyisi itseään vastaan.

Ihan muutaman harvat arvokkaat tai huonokuntoiset nimikkeet olen pussittanut mutta ei niitä kovin monta kymmentä ole.

[hatinufer]

Itse olen suojapussittanut harvoja lehtiä; syystä, etten ole koskaan itse ostanut ensimmäistäkään suojapussia enkä osta), vaan saanut ne ostaessani kaiketi keräilijöiltä lehtiä.
Itse luen liki kaikki lehdet, jotka hankin( tarkoittaa, että jotkut jäävät kesken, ja lopullisesti),
Lehtien kuntoluokittelun suhteen olen pihalla. Mulle riittää siisti lehti. Milehighscomicsilta hankkimani fine-luokitellut lehdet ovat useinmiten silmissäni loistokappaleita.
Aika paljon on tullut osteltua käytettyjä ( nykyään käytännössä vain jenkki-) lehtiä.
999 kertaa tuhannesta olen ollut tyytyväinen ostoksiini. Turha niuhoilu on k-päistä. Sarjikset ovat mulle lukemista varten; käytännössä mikä tahansa lehdistäni tai albumeistani on aina myynnissä. Jotkut hinnat vain ovat mielestäni aika lailla järjettömiä... tarkoitan näitä suomeksi julkaistujen jenkkilehtien kovakantisia versioita. No; tosikeräilijät ovat sellaisia. Itse olen vain sarjisharrastaja.

[Antti Vainio]

Toi oli mukava kuulla. Näinhän sen pitäisi mennä.

[Nikopol]

Viitatakseni ihan ensimmäiseen viestiin ketjussa, tuli mieleen näistä priimanmetsästäjistä omat kokemukseni. Tuttavapiirissäni on muutamia tällaisia priimanmetsästäjiä, jotka oikeastaan ovat yhtä lukuunottamatta muuten ihan normaaleja sosiaalisia ihmisiä. Tämä yksi nyt on mitä on, mutta kyllä hänenkin kanssaan juttuun tulee, kun ei vain erehdy puhumaan mistään reaalimaailmaan liittyvästä ja työpaikkakin hänellä on.

Huudossa suurin pelkoni on, että vaikka yritän antaa kohteistani mahdollisimman tarkan kuvauksen, voi joku sivu kuitenkin jäädä tarkastamatta, tai kohde on unohdettu heijastaa valoa vasten, jolloin joku mahdollinen painuma on saattanut jäädä havannoimatta. Jos kohde on pompannut moninkertaiseksi hinnaltaan lähtöhintaan nähden kasvaa paine vielä silminnähden. Sitten vain paketti siistiin kestävään pakettiin ja sormet ristiin, että kuuluuko perästä jonkun tällaisen ääriesimerkin valitusta. Toistaiseksi ei ole kuulunut, kuten palautteestanikin näkyy http://www.huuto.net/fi/showfeedback.php3?fbuser=16616, mutta se peikko pelottelee aina nurkan takana. Tällä hetkellä suurin osa myymästäni tavarasta on tosin videokasetteja, mutta aina silloin tällöin tulee myytyä sarjakuvia ja kirjojakin.

Itse ostan itselleni nykyään vain käyttötavaraa, joten kunto ei ole kovinkaan suuri tekijä. Kunhan näyttää hyvältä hyllyssä ja kaikki sivut tallessa ja mielellään nidos tai sidos kasassa, niin hyvä on. Priiman kerääminen omassa elämäntilanteessani olisi tulevaisuudessa pelkkää sikojen helmillä koristelua joten miksi vaivautua. Oma lapsi on vain kaukainen haave, joka käy vuosi vuodelta kaukaisemmaksi, joten siltä suunnalta kokoelman siirtyminen sukupolvelta toiselle tuntuu epätodennäköiseltä. Nykyiset perilliset hävittävät todennäköisesti kaiken jollekin kuolinpesien ostajalle.

[Lurker]

Onko digiversioiden keräily keräilyä ollenkaan?

Keräilyn on "hamsterin" hommaa, pesään kasataan tavaraa. Jos on jotain jossain datapilvessä bitteinä, ei sitä voi keräilynä oikein pitää.

[Lurker]

Olet vain vanhanaikainen. Kalkkis. Muumio.

Myönnetään: guilty as charged.

[MTT]

Onko digiversioiden keräily keräilyä ollenkaan?

Keräilyn on "hamsterin" hommaa, pesään kasataan tavaraa. Jos on jotain jossain datapilvessä bitteinä, ei sitä voi keräilynä oikein pitää.

Ite oon kyllä sun kanssa samaa mieltä (vanhanaikaista tai ei).

Keräilyyn kuuluu olennaisena osana myös omin sormin hiplailu, tuo ei oo ollenkaan kivaa jonkun ipadin kanssa

[Emppu]

Digijulkaisu muistuttaa enemmänkin sellaista festari/messuähkyä tyyliin "Tää näyttää kivalta *pim* TÄÄ ON SAATAVA JUST NYT EIKÄ HETI!", kuin jotain vaivalla hankittua.

[Mon of Olay]

Onko digiversioiden keräily keräilyä ollenkaan?

Digikeräilystä puuttuvat muuhun keräilyyn liittyvät masokistiset piirteet, se on vain ja ainoastaan puhdasta nautintoa. Kaikki on pelkän klikkauksen päässä, niin helppoa, niin kaunista, aaahhh.

[kultakisu]

Muuttaessani tänne itä- perukalle Helsingistä 10v.sitten,KAIKKI tavarani mahtuivat auton peräkärryyn.Kirjoja ei ollut puolta metriä enempää,sarjakuvia ,no, muovikassillinen,siinä kaikki.

Tilanne tänään,kirjahyllymetrejä n.10,sarjakuvia n.5.Sarjakuvat ovat enimmiltään asiakkaiden puolella,äsken tulleet pyöriskelevät makkarissa josta niitä sitten vien kärryillä asiakaspuolelle, josta taas tuon uusia tilalle, josta taas,jne.jne.

Elämä on yhtä kiertokulkua,jos ei olisi kierrettä olisi kohteena kuolema.Hohooo! :sleepy:

En ole intohimoinen keräilijä,en ymmärrä kirjojen enkä lehtien hinnoista mitään, haluan vain lukea niitä.Eikö se ole kaikkein tärkeintä?

(Lupaan etten tunnelmoi tänään)

[Piet]

Tunnustan tuskailleeni. Usein on puristunut käsi taskussa nyrkkiin ja kerran divarissa törmätessäni lipsahti raa'an sarkastinen lausunto. Polo keräilijä näytti orvolta eikä vastannut mitään. Pyydän anteeksi, yhä vuosikymmenen päästä hävettää.

Tätä selaillessani tajusin (aivan liian myöhään) nimittäin keräilijöiden vaikuttavan pelkästään positiivisesti sarjakuvien saatavuuteen. Ehkä tämän joku jo mainitsi, mutta aivan varmasti keräilijät lisäävät menekkiä ja siis julkaisupäätöksiä. Ainakin nimikkeiden määrän osalta positiivinen vaikutus on pomminvarma, kappalemäärässä yksittäisen kohteen osalta vaikutus on joko plusmiinusnolla tai ehkä lievästi positiivinen. Positiivinen vaikutus saattaa hetkeksi kumoutua jonkun yksittäisen keräilykappaleen kohdalla, mutta lisääntynyt uusintapainoksen todennäköisyys korvaa vahingon.

Muovittakaa rauhassa, minä en pilkkaa enää ikinä.

[Lurker]

Jenkeissä alkaa näköjään hissukseen yleistyä tapa, että sarjakuvalehden kylkiäisenä saa digiversion. Ostos voidaan jättää pussiin ja digiversio on sen lukuversio.

Tosin tämän uutisen mukaan Marvelin Ultimate-lehtien digikoodi on pussissa, joten pussin joutuu avaamaan! Catch-22!

[Timo Ronkainen]

Minigrip-pussi?

Timo

[Timo Ronkainen]

Yli kaksi miljoonaa dollaria yhdestä sarjakuvalehdestä.

Action Comics 1 sells for $2.16 million in auction
By MATT MOORE, Associated Press – 7 hours ago 
PHILADELPHIA (AP) — A rare and pristine copy of the first issue of Action Comics, famed for the first appearance of Superman, has set a record Wednesday for the most money paid for a single comic book: $2.16 million.

Timo