Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Arvostelut: Merimies on eri mies (11.04.2020 klo 11:30:00)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
13.08.2020, klo 12:11:45

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
483938 viestiä 10428 aihetta kirjoittanut 3837 jäsentä. Uusin jäsen: sipsivaras
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Galleria | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Eurooppalaiset sarjakuvat
| | |-+  Jodorowsky
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Jodorowsky  (Luettu 12964 kertaa)
Bastard
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 109


Kakkaa kansalle!


« Vastaus #15 : 18.07.2007, klo 22:58:17 »

Pari albumillista Metabaronsia ostin joku aika sitten.
En tiedä miksi, en yleisesti ottaen pidä Jorodoworowskin tarinankerronnasta,
Musta Incal ja Alef Thau olivat sääntöä vahvistavia poikkeuksia.

Petyin taas kerran. Huonojahan nuo metabaronit olivat.
Ei uskottavuuden rahtuakaan päähenkilöissä, tai juonissakaan.
Riippuu ehkä siitä millaisesta sci-fistä pitää. Uskottavaa? ei todellakaan mutta miksi pitäisikään, eihän juuri mikään sci-fi ole. Itse pidän juuri tästä Jodon asenteesta tehdä tarinoita, joissa voi tapahtua oikeastaan mitä tahansa. Metabaronsien lukukokemus oli aivan mahtava, albumit tuli luettua läpi ilman että malttoi hetkeksikään laskea niitä käsistään. Gimenezin taiteesta en tosin paljoakaan pidä, Moebius olisi sopinut mielestäni paremmin kuvittajaksi.

Parasta lukemaani sci-fi sarjista.

p.s. sori kun palaan näin myöhään aiheeseen, en vieraile tällä foorumilla kovin usein.
tallennettu

Jos ihmiset tietävät onnenpyörän ratkaisut, he eivät jaksa katsoa sitä ja ryntäävät kaduille ryöstelemään!
Foxtrot
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 383



« Vastaus #16 : 28.12.2008, klo 12:29:51 »

Wautsi wau, Jodorowsky puuhaa uutta elokuvaa!

The story is to be set in a casino in the desert. The film involves gangsters, the discovery of a man as big as King Kong, and Marilyn Manson is said to portray a 300 year old pope.
tallennettu
Sampsa Kuukasjärvi
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 4 184


« Vastaus #17 : 15.11.2014, klo 16:38:10 »

Yle uutisten juttu esittelee Alejandro Jodorowskyn uusinta elokuvaa Elämän tanssi (2013) ja haastattelee ohjaaja-käsikirjoittajan poikaa Brontis Jodorowskya. Haastattelussa on kiinnostavaa infoa mm. toteutumattomasta Dyyni-leffasta.

Itse en välitä Jodon läheskään kaikista sekoiluista ja raakuuksista, mutta arvostan kovasti mm. hänen tinkimättömyyttään, omaperäisyyttään ja mystiikkanäkemyksiään, ja Incal-sarjis on ehdottomia suosikkejani. Joka tapauksessa mies on muuttunut sensuroidusta kulttiohjaajasta hyväksytyksi. Omaelämäkerrallista Elämän tanssia näytetään parhaillaan tavallisissa elokuvateattereissa useilla Suomen paikkakunnilla – se on hänen ensimmäinen elokuvansa, joka on Suomessa tavallisessa levityksessä. Ylen em. jutun mukaan Jodorowskyn aiempia elokuvia tullaan esittämään tammikuussa Helsingissä Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa (esityspaikkana elokuvateatteri Orion).

Ketjun edellisessä viestissä mainittu King Shot –filmi ei toteutunut, kertoo Rakkautta ja anarkiaa –festarin julkaisu. Ja heh, ohjaajanerolla sanotaan olevan Facebookissa 1 200 000 ystävää!
tallennettu
KaiketsuZ
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 190



« Vastaus #18 : 15.11.2014, klo 18:52:20 »

Kävin katsomassa Elämän tanssin eilen ensi-illassa. Koska Jodorowskyn elokuvat ovat aina melkoisia kokemuksia jopa herran tyyliin tottuneille, oli hauskaa seurata myös muun yleisön reaktioita kankaan tapahtumiin; hämmästys, kun Jodon äiti laulaa kaikki vuorosanansa; tukahdetettua naureskelua isän kutittaessa poikaansa sulalla raivoten samalla "Jos naurat, et ole poikani!"; epämukavaa tuolilla pyörimistä, kun sama isä hakkaa poikaansa niin, että tämä kaatuu lattialle ja sylkee verta. Omat suosikit olivat heti alkupuolella nähtävä, komean musiikin siivittämänä merestä nouseva jättiläismäinen aalto ja makaaberin humoristinen "Tehän syötte ne aasit!"

Elämän tanssi alkaa suoraan yleisölle puhuvan Jodorowskyn kertoessa vertauskuvia rahasta. Tämän jälkeen siirrytään sirkukseen, missä on meneillään kolikkoja sisältävä performanssi. Sirkuksen telttakangas on tietysti iloisista perusväreistä koottu. Sirkuksesta siirrytään kaupunkiin, missä nuoren Alejandron isä pitää kauppaansa ja sirkuksen värit toistuvat monesti yksivärisissä rakennuksissa. Jodorowskyn filosofia, taiteen vertauskuvat ja niitä inspiroineet todellisen elämän tapahtumat sekoittuvat peräkkäisissä kohtauksissa. Jodorowskylle aina yhtä rakas alkemia ja herran tällä kertaa itseensä kohdistaman psykomaagisen prosessin lisäksi vahvasti läsnä; elementit sekoitetaan ja eritellään, epäpuhtaat ainekset erillään puhtaista. Visuaalisesta tyylistä tuli eniten mieleen vähän yllättäen elokuvista The Rainbow Thief ja sarjakuvista Pietrolino, eli ei millään muotoa Jodorowskyn tunnetuimmat tai pidetyimmät teokset. Jatkuvasti uusia käänteitä, mietteitä ja huimia ideoita tarjoileva käsikirjoitus taas on nopeatempoisinta menoa sitten The Holy Mountainin tai The Incalin, vaikka maapallolla tällä kertaa pysytäänkin; viipyilevämmällä kerronnalla tästä olisi tullut ainakin 6 tuntia pitkä!

Lyijy ei kuitenkaan muutu Jodorowskyn käsissä kullaksi vaikka mies alkemisti olisikin, ihan maallista rahaa tämä projekti olisi kaivannut selvästi enemmän. 35mm filmille kuvaamista jäi kaipaamaan, sillä täysin 'kuollut' (rakeeton) kuva näyttää halvan lattealta erityisesti valkokankaalla. Mitään Santa Sangren kaltaista henkeäsalpaavan kaunista kuvausta ei kannata odottaa. Elokuva tapahtuu pitkälti noin keskipäivällä, varjojen ja hämärän tuoma tunnelma & dynamiikka (vrt. Santa Sangre) puuttu. Yöllä tapahtuvat kohtaukset on kuvattu päivällä ja niiden päälle lyöty sininen väritys vähän kuin 70-luvun halvimmissa kauhuelokuvissa. Osa tietokone-efekteistä näytti aika pahoilta, varsinkin kun Jodo oli päättänyt välillä käyttää niiden yhteydessä hidastuksia dramatiikan lisäämiseksi - lopputulos oli lähinnä luokkaa "katsokaa oikein hidastettuna kuinka huono efekti!" Veikkaan, että elokuva toimii television tai kotiteatterin pienemässä koossa paremmin, kun vajaa visuaalinen puoli ei vedä niin kiusallisesti huomiota itseensä. Kolmannen neljänneksen tai vähän enemmän tarinasta vievä Jodon isän matka diktaattoria salamurhaamaan oli kaikin puolin muuta elokuvaa köyhempi ja tuntui lainailevan turhan paljon Jodorowskyn muista tarinoista.

Soundtrack oli hieno. Jodon elokuvissa on aina ollut hyvät musiikit mutta ei nyt sentään näin mahtavat. Toivottavasti se kädettömien & jalattomien mariachi-henkinen musisointi on onettu mukaan soundtrack-levylle. Myös lopputekstien aikana soitettu kappale jäi aivan erityisesti mieleen.

100% Jodorowsky-kokemus, vaikka pieni budjetti onkin katkonut parhaan visuaalisen terän. Humanoids on uudelleenaktivoitumisensa jälkeen julkaissut melkoiset määrät miehen sarjakuvia. Paljon vanhoja klassikoita ja Humanoidsin DC-vuosien uudellenjulkaisuja yksissä kansissa, mutta myös aikaisemmin ilman englanninkielistä käännöstä jääneitä.  Nyt alkoi tehdä mieli antaa niille aikaisemmin vähän vähemmän kiinnostaneillekin mahdollisuus.
tallennettu
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 821



« Vastaus #19 : 22.11.2014, klo 05:00:42 »

Tässä ketjussa on pääosin turistu elokuvista, mutta mainitaan nyt, että Titan Comics on julkaissut englanniksi miekanheiluttelun Royal Blood (alkuperäisjulkaisu Sang royal, Glénat, 2010), mikä näyttää ainakin kuvituksen osalta melko mojovalta.
tallennettu
KaiketsuZ
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 190



« Vastaus #20 : 14.12.2014, klo 18:27:50 »

Voisivatko muut Technopriestsin omistajat mahdollisesti kommentoida eri julkaisujen laatua? Ostin Humanoidsin 2013 julkaiseman kovakantisen Supreme Collectionin ja sen laatu osoittautui pettymykseksi, heti ensimmäinen sivu on selvästi rasteroitunut. Toinen hyvä esimerkki on sivu 236, jolla Albino muistelee, kuinka rukoili äidiltään lupaa liittyä Tekno-killan harjoituskouluun - katon vertikaaliset viivat näyttävät todella pahoilta. En ainakaan muista tällaista ongelmaa Humanoidsin DC-vuosina julkaisemissa pehmeäkantissa albumeissa, tosin niiden lukemisesta on jo aikaa. 2012 julkaistua Oversized Deluxe Editionia en ole nähnyt.

Paljaalla silmällä huomattavasti rasteroituneita sivuja on vähän, eli ei tämä mikään hukkaostos ole. Humanoidsin kovakantiset ovat kuitenkin sen verran kalliita, että laatukontrollin olettaisi olevan aivan toisella tasolla kuin se firmalla oikeasti on.
tallennettu
KaiketsuZ
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 190



« Vastaus #21 : 20.01.2015, klo 23:50:03 »

Titan Comics on julkaissut englanniksi miekanheiluttelun Royal Blood (alkuperäisjulkaisu Sang royal, Glénat, 2010), mikä näyttää ainakin kuvituksen osalta melko mojovalta.
Valitettavasti kuvituksen lisäksi tästä ei ole oikein mitään hyvää sanottavaa. Jodorowsky on laittanut 100 sivuun kaikki heikkoutensa tarinankertojana. Tarina on sellaista valtaistuinpeliä ja Jodolle tyypillisiä polveilevia ihmissuhteita, henkisellä kasvulla ja vertauskuvilla terästettynä. Toimii hyvin Incalin pitkässä muodossa ja scifin maailmoihin etäännytettynä, huonosti näin lyhyenä ja todelliseen maailmaan sijoitettuna. Tarinassa ihmiset ovat valtakunnan kohtaloa suuremmassa osassa mutta Jodo ei edelleenkään osaa uskottavaa henkilökuvausta, vaan laittaa päähenkilöt rakastumaan ja vihaamaan toisiaan viiden sivun välein. Dialogi on epäluontevaa, raskaasti alleviivaavaa pömpöösiä, joka saa Metabaronsin dialogit tuntumaan hyvin kirjoitetuilta. Ei ole kovin kiinnostavaa lukea tarinaa, jonka käänteistä suurin osa tehdään tyhjäksi jo muutaman sivun päästä.

Jodorowskyn paljon puhutusta provosoivasta tyylistä sen verran, että tässä tarinassa on aika hurja meno jopa miehen muihin töihin suhteutettuna. Eläimet, orjat, petturit ja pappi teurastetaan. Naisen rinnat ja kasvot silvotaan, insesti on tarinan keskeisimpiä elementtejä ja nekrofiliaankin vihjataan. Ei edes haittaisi herran tyyliin tottunutta, jos tarina olisi pidempi ja kaikille elementeille olisi oma paikkansa. Nyt mukana on liikaa aivan kaikkea paitsi niitä hiljaisia hetkiä, joiden aikana niin päähekilöt kuin lukijakin pääsevät hengähtämään ennen seuraavaa suurta käännettä.

Komeasti kuvitettu tämä kyllä on. Toivottavasti minulle tuntematon Dongzi Liu pääsee seuraavaksi taiteilemaan jotain paremmin käsikirjoitettua tarinaa.

Yksi Elämän tanssin juonenkäänne on muuten suoraan tämän tarinan alkupuolelta.
« Viimeksi muokattu: 20.01.2015, klo 23:56:44 kirjoittanut KaiketsuZ » tallennettu
KaiketsuZ
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 190



« Vastaus #22 : 25.05.2015, klo 20:56:13 »

Titan Comics jatkaa Jodorowsky-julkaisujen sarjaa Showman Killerillä. Kolme albumia 2010-2012. Aika puhdasta Metabaronsia niin juonen, henkilöiden kuin taiteenkin osalta.

http://www.bleedingcool.com/2015/05/24/alejandro-jodorowskys-esoteric-flair-coming-titan-comics-showman-killer-heartless-hero/

Ensi vuonna on tulossa myös virallinen jatko-osa Metabaronsille.
tallennettu
Bastard
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 109


Kakkaa kansalle!


« Vastaus #23 : 26.05.2015, klo 10:37:35 »

Titan Comics jatkaa Jodorowsky-julkaisujen sarjaa Showman Killerillä. Kolme albumia 2010-2012. Aika puhdasta Metabaronsia niin juonen, henkilöiden kuin taiteenkin osalta.
Tämähän on hieno uutinen.

Ensi vuonna on tulossa myös virallinen jatko-osa Metabaronsille.
Tämä ei kai ole enää Jodorowskyn kirjoittama. Jerry Frissen hoitaa kässärin ja kuvituksesta vastaavat Valentin Sécher ja Niko Henrichon.
tallennettu

Jos ihmiset tietävät onnenpyörän ratkaisut, he eivät jaksa katsoa sitä ja ryntäävät kaduille ryöstelemään!
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 36 974



« Vastaus #24 : 15.11.2015, klo 12:46:58 »

Tietääkö kukaan tuliko Alef Thau -sarja päätöseensä osassa kahdeksan?

Luin nuo vasta nyt. Kyllä tarina selvästi päättyi kahdeksannessa osassa. Mutta Jodorowsky on kirjoittanut sille jatkoa, ja Marco Nizzoli on piirtäjä. Ainakin kaksi albumia nimellä Le monde d'Alef-Thau.
tallennettu

KaiketsuZ
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 190



« Vastaus #25 : 15.11.2015, klo 16:24:26 »

Luin nuo vasta nyt. Kyllä tarina selvästi päättyi kahdeksannessa osassa. Mutta Jodorowsky on kirjoittanut sille jatkoa, ja Marco Nizzoli on piirtäjä. Ainakin kaksi albumia nimellä Le monde d'Alef-Thau.
Alkuperäinen sarja tosiaan päättyi kahdeksanteen osaan, mutta ei Jodorowskyn toiveesta vaan enemmänkin pakon sanelemana. Seitsemän ensimmäistä osaa kuvittanut Arno kuoli 1996, jonka jälkeen Jodo yritti etsiä sarjalle uutta kuvittajaa. Covialin jälki 8. osassa ei ilmeisesti miellyttänyt, joten koko projekti sai jäädä kymmeneksi vuodeksi.

Nizzolin kuvitus Day of the Magiciansiin miellytti Jodoa niin paljon, että tämä pyysi miestä työskentelemään Alef-Thaun parissa. Sitä en tiedä, ovatko nuo Le monde d'Alef-Thaut suoraa jatkoa Arnon & Covialin albumeille vai onko tarinan suuntaa mietitty uusiksi, kuten Jodolla on ongelmiin joutuneiden projektien kohdalla tapana tehdä (After the/Final Incal, Weapons of the Metabaron).

Humanoids voisi julkaista Arnon & Covialin sarjan englanniksi integraalina. Varmaan joskus julkaiseekin, kun uusia Jodo-julkaisuja tuntuu firmalla riittävän.
tallennettu
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 36 974



« Vastaus #26 : 15.11.2015, klo 16:30:13 »

Kahdeksannen albumin kolme viimeistä sivua piirsi Beltran, komea tribuutti Arnolle.
tallennettu

KaiketsuZ
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 190



« Vastaus #27 : 15.11.2015, klo 17:08:50 »

Kahdeksannen albumin kolme viimeistä sivua piirsi Beltran, komea tribuutti Arnolle.
Beltranin kontribuutiota sarjaan en enää edes muista, olen nämä vain selaillut läpi ranskankielisinä. Covialin osuus on todella jäykkää & kömpelöä jälkeä, huonolla tavalla "elfquestmaista".

Mites Alef-Thaun taso näin kokonaisuutena? Kotimaiset kaksi albumia tekivät aikonaan suuren vaikutuksen.
tallennettu
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 36 974



« Vastaus #28 : 15.11.2015, klo 17:27:37 »

Tarina rönsyili samaan tapaan kuin Incalkin. Arnon taidehan taas on aivan karkkia silmille.

Päähenkilön ruumiinosia kasvoi, syntyi taikuudella ja irtoili koko ajan. Naispuolinen päähenkilö kuoli, syntyi uudestaan ja kasvoi nopeasti.
« Viimeksi muokattu: 15.11.2015, klo 17:29:10 kirjoittanut Jukka Laine » tallennettu

Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 36 974



« Vastaus #29 : 17.11.2015, klo 06:43:15 »

"Alef-Thaun maailman" kaksi albumia ovat yksi kokonaisuus, vaikka lopuksi annetaan ymmärtää että jatkoakin voisi tulla. Kakkosalbumi ilmestyi jo kuusi vuotta sitten, joten voi olla ettei tulekaan. Lopputulos on tyydyttävä näinkin.

Tarina on hieman hämmentävä ja makaaberi. Omanlaista taisteluaan käydään rinnakkain kahdella eri tietoisuuden tasolla, ja eri tarinat nivoutuvat koko ajan enemmän yhteen, ja myös henkilöt.

Yksityiskohtiin en viitsi mennä, koska tarinan teho perustuu siihen että tapahtumat tulevat yllätyksenä.
tallennettu

Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: