"Nappisilmä" on Graham "Ghastly" Ingelsin horrorityyliä parhaimmillaan.
Taisipa olla
Jack Kamenin piirtämä jakso, jossa mies saapuu pikkukaupunkiin tervehtämään siskoaan. Sisko on kuitenkin jotenkin outo, ja kieltää ehdottomasti veljeään lähtemästä kylille hämärän tultua. Nälissään tyyppi kuitenkin - tietenkin - lähtee etsimään ravintolaa, ja löytääkin sellaisen. Kaupunki vaikuttaa jotenkin eloisammalta yöaikaan. Tyyppi tilaa keittoa sekä viiniä - jotka ovatkin verta.
Totuus valkenee, kun hätäännyksissään äijä tempaa seinäpeilin edestä verhon, ja huomaa olevansa ainoa siinä näkyvä raflan asiakas. Siskokin tulee sopivasti paikalle ja toteaa, että "miksi et totellut, enää en voi sinua auttaa - katsos, me kaikki olemme vampyyrejä!"
Vampiirisedät iskevät kätevästi hanan suoraaan jäpikän kurkkuun ja hornottavat: "Tuoretta sen olla pitää!"
Wallace Woodin* piirtämässä tarinassa blondit - oikeasti metsään eksynyt ja vankimielisairaalan karkuri - menevät kohtalokkaasti sekaisin.
Elävältä hautaamistarina taisi olla Jack Davisin piirtämä. Mies lavastaa itsensä valekuolleeksi, hahmottaa kaiken mitä ympärillä tapahtuu - mutta loppujen lopuksi, ahaa ahaa - hän onkin o i k e a s t i kuollut!
Kustannus Oy Williamsin JättiKauhukirja 1973.
*W. Wood osoitti olevansa suomalaista sukujuurta: Alkoholi tärveli hänen munuaisensa ja Wood ehti kokea neljä sydänkohtausta ennen kuin ampui itsensä 1981, vain 54-vuotiaana.