Divareista

Aamulehti: Stockmannin kalastusvälinekuvastosta maksetaan jopa satoja euroja – divarinpitäjät vinkkaavat, mitä antikvariaattiin kannattaa tarjota myytäväksi

Surojegin myöntää, että anktikvariaattien kulta-ajat ovat takana ja ne sijoittuivat todennäköisesti 1970-luvulle ja 1980-luvun alkuun. --

Sarjakuvia kerätään yhä toisin kuin kirjoja, mutta sarjakuvat ovat muuttuneet enemmän aikuisten harrastukseksi. Viitasaari kertoo, että muutos Aku Ankkojen lukemisessa on tapahtunut ihan viime vuosina Oulussa.

–Aikaisemmin kymmenvuotiaat pojannassikat hakivat meiltä aika paljon Aku Ankkoja. Nyt ne ovat enemmän keski-ikäisiä miehiä, jotka lukevat Aku Ankkaa.

Surojegin uskoo, että lapset ja nuoret lukevat edelleen sarjakuvia, mutta kysymyksessä ei ole enää niin suuri juttu. Hän muistelee omaa lapsuuttaan 1970-luvulla, jolloin sarjakuvia aidosti ahmittiin ja vaihdettiin koulussa kavereiden kanssa.

Hänen mukaansa sarjakuvista käyvät kaupaksi tutut klassikot kuten Tintit, Asterixit ja Carl Barksit. Myös Marvelin supersankari-sarjakuvilla riittää lukijoita. Viitasaari lisää joukkoon Tex Willerit, joita etsitään edelleen divareista puutelistojen kanssa.

Surojeginin mielestä perinteinen paperinen formaatti on pitänyt sarjakuvissa vielä paremmin pintansa kuin kirjoissa.

–Aika harva on siirtynyt lukemaan sarjakuvia tabletilta. Tarinallisessa sarjakuvassa esimerkiksi sivutaitolla on paljon merkitystä. Sarjakuvien keräämisessä yksi tärkeimpiä intentioita on nostalgia. Siinä kerätään vähän omaa nuoruutta takaisin. --

–Divarien katoaminen kokonaan katukuvasta olisi karua. Se tarkoittaisi yhden aikakauden loppua.

Olisihan se, karua.