Kirjoittaja Aihe: Marvelman / Miracleman  (Luettu 36037 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Toni

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 726
  • Tähtivaeltaja Sarjakuvaneuvos Rakkaudesta Kirjaan
Vs: Marvelman / Miracleman
« Vastaus #105 : 01.10.2017 klo 22:09:17 »
Sietämättömän huonosti piirrettyjä kaikki numerot. Monet ratkaisut jotka näyttävät taiteellisesti jännittäviltä, ovat mitä todennäköisimmin olleet pakon sanelemia kun pitää pukata lehteä tulemaan tietyssä aikataulussa. Samaa kuvien osalta juksaamista ja kopiokoneen hyötykäyttöä sivujen täyttämiseen käyttivät samat tekijät ja muutkin myöhemmin Vertigolla. Se oli ihan jännittävää silloin aikoinaan mutta tuntuu nyt myöhemmin laiskottelulta. Harvemmin se samojen kuvien toistaminen tai kopiokoneella suurenteleminen ja pienenteleminen on silleen perusteltua etteikö olisi ollut kerronnallisesti parempi piirtää jotain muuta niihin ruutuihin.
(kommentit pohjaavat alkuperäisiin lehtiin 80-luvulta, suomenkielistä kirjaa en ole lukenut)

Olen kyllä tästä asiasta täysin toista mieltä. Harvoin näkee yhdenkään taiteilijan hallitsevan näin monia piirrostyylejä ja -välineitä yhtä suurella suvereniteetillä.

Taitaa myös 80-luvulta kotoisin olevat muistikuvat vähän pätkiä, sillä tuota "kopiokonekuvitusta" käytetään vain yhdessä jaksossa ja siinäkin vain muutamalla sivulla. Ja koska kyseessä on Warhol-jakso on ratkaisu täysin esikuvansa mukainen ja korostaa hienosti sekä tarinan sisältöä että päähenkilön taiteellista tyyliä - eli on hyvinkin perusteltua ja tärkeää.

Kokonaisuus kyllä kolisi minulle tänä päivänä yhtä kovaa kuin jo silloin aikoinaan. Mutta toisaalta pidän Sandmanissäkin eniten niistä alkupään jaksoista, kun Gaiman loi vielä "Nuoren, aloittelevan käsikirjoittajan tekotaiteellista, mukasyvällistä yrittämistä." Tosin en käyttäisi niistäkään tarinoista tätä ilmaisua...
https://tahtivaeltajablogi.com – Ilman on paha elää!

Kreegah Bundolo

  • Jäsen
  • Viestejä: 572
Vs: Marvelman / Miracleman
« Vastaus #106 : 02.10.2017 klo 08:03:17 »

Taitaa myös 80-luvulta kotoisin olevat muistikuvat vähän pätkiä, sillä tuota "kopiokonekuvitusta" käytetään vain yhdessä jaksossa ja siinäkin vain muutamalla sivulla. Ja koska kyseessä on Warhol-jakso on ratkaisu täysin esikuvansa mukainen ja korostaa hienosti sekä tarinan sisältöä että päähenkilön taiteellista tyyliä - eli on hyvinkin perusteltua ja tärkeää.

Voipi olla, pitää kaivaa lehdet esille ja katsastaa niin voin parjata niitä uudistuneella tarmolla.

Kreegah Bundolo

  • Jäsen
  • Viestejä: 572
Vs: Marvelman / Miracleman
« Vastaus #107 : 02.10.2017 klo 08:41:21 »
Kun tässä kyseenalaistetaan muistikuvani Miraclemanistä, kaivelin lehdet esille. Suomenkielistä kirjaa en siis omista joten sivumerkinnät ovat alkuperäisiin lehtiin.

Kopiokoneella on "piirretty" ainakin

Miracleman 19: Lähes koko numero. Sen lisäksi että on kopioitu piirroksia (ja Jerrman on sikäli oikeassa että kopiointi sopii tähän numeroon) on tässä ja muissakin numeroissa käytetty paljon kopiokoneeseen tungettuja valokuvia ja rakennnettu piirroksia niiden ympärille. Välillä se toimii mutta välillä ei.

Miracleman 20: Kopiokoneruutuja sivuilla 4,6,9,23,24,25,26. Lehden keskellä olevassa Winters talessa esimerkiksi se nainen on koko ajan sama. Tarinan naista ei noin muutenkaan ole piirretty uudelleen kovinkaan montaa kertaa vaan Fok_It-tyyliin ainoastaan silmät pyörivät päässä.

Numero 21: On tehty kokonaan kopiokoneella mutta samaa ruutua jumitetaan mm. sivuilla 4, 8 (mm ruudussa 6 takaa nähty nainen on aina sama läpi lehden), 19, 20

Numero 22: 12,25

Numeroita 23 ja 24 en omista.

Nämä siis sellaiset itsestäänselvimmät samaa kuvaa uudelleenkäyttävät kohdat jotka löysin kun lapset tuijottaa tossa Ryhmä Hauta televisiosta. Sinänsä jännä että numeroissa 17-18 on monta mahdollisuutta samaan kikkaan eikä sitä ole käytetty vaan on hyvinkin paljon toisiaan muistuttavat ruudut aina piirretty uudelleen. Tästä voisi päätellä että piirtäjä on Warhol-numeroa tehdessä tajunnut että tässäpä helppo tapa saada numerot täyteen ja käyttänyt sitä siitä eteenpäin.

EDIT: Lisään että mitä noita kahta itseltäni puuttuvaa numeroa jotka aloittavat Silver Age-kokonaisuuden selailin Miraclemen-info-sivuilta, vaikutti kaikin puolin paremmalta kuin niitä edeltänyt kuuden numeron kokonaisuus. Varmuus kasvaa tehdessä!

http://miraclemen.info/comics/miracleman/miracleman-23/
« Viimeksi muokattu: 02.10.2017 klo 08:58:40 kirjoittanut Kreegah Bundolo »

Toni

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 726
  • Tähtivaeltaja Sarjakuvaneuvos Rakkaudesta Kirjaan
Vs: Marvelman / Miracleman
« Vastaus #108 : 02.10.2017 klo 16:10:08 »
Hops!

No nämä esimerkit valaisivat, mitä tarkoitit tuolla termillä - käsitin sen aika eri tapaan.

Toisaalta juuri nämä ratkaisut ja visuaaliset kikat ovat monissa noissa jaksoissa niitä, jotka minua aivan erityisesti viehättävät ja kiehtovat. Eli itse olen aina kokenut ne pikemminkin harkittuina sekä tunnelmaa rakentavina, hahmoja kuvastavina ja aikaa sitovina kuvallisina motiiveina ja painotuksina kuin työtä helpottavina ratkaisuina, mutta saatan olla tietysti ja helposti myös aivan väärässä.

Ja tottahan on, että eri ihmiset lukevat ja tulkitsevat kuvia eri tavoin, eri lähtökohdista ja eri mieltymysten pohjalta.
https://tahtivaeltajablogi.com – Ilman on paha elää!

Sampsa Kuukasjärvi

  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 4 826
Vs: Marvelman / Miracleman
« Vastaus #109 : 25.08.2019 klo 12:22:50 »
Sain monen kuukauden jälkeen vihdoin luetuksi Miracleman-kirjat. Lukeminen oli hidasta ja tapahtui lukuisissa pienissä pätkissä. Yllätyin siitä miten erilaisia Mooren ja Gaimanin teokset olivat, vaikka olihan se tässä ketjussa mainittu.

Ihmeellinen Miracleman on opuksista selvästi kosmisempi, syvällisempi ja parempi teos. Muutamat suuret ajatukset ja juonenkäänteet ihastuttivat. Raskasta ja vaikeaa kuitenkin tämän lukeminen oli minulla, ja moni yksityiskohta jäi ymmärtämättä. Suomentaminen on varmasti ollut hankalaa. Taide oli hyvää. Aineistoa oli niin paljon, että kokonaisvaikutelma jäi enemmän hämmentyneeksi kuin ”vau”-ihastuneeksi. Ihan en osaa tätä arvostaa; ehkä asiat avautuvat paremmin, kun luen tämän joskus uudelleen.

Ihmeiden aika on huomattavasti arkisempi sarja ja se on välillä onnistuneen elämänmakuinen, mutta tuntuu paikoitellen pinnalliselta ja liian nopeasti kirjoitetulta. Myös kuvat ovat hutaistumpia kuin aiemmassa kirjassa. Ymmärtämisvaikeuksia ei ollut. Olen aika hämmästynyt kun huomaan, että kirjasta ei jäänyt mieleen mitään, joten tähän tuskin palaan myöhemmin. En suosittele tätä jälkimmäistä kirjaa.