Jossain välissä vilkaisin kirjaston sarjishyllyä, ja siellä oli joku ...mikä Shutter Box sen nimi nyt sitten oli. Lukaisin läpi ja täytyy sanoa, että aika tympäännyttävä tapaus...
Sama täällä. Mutta kyseessähän on taas yksi näistä pirun pseudomanga-tuherruksista.
"love is like a photograph - it develops in darkness" my ass.
Futaba-kun Change! on varmaan yksi ala-arvoisimmista sarjakuvista jonka olen nähnyt. Ranman tapaan on sukupuolen vaihtumista - nyt lähinnä mielentilan mukaan - ja paljon enemmän pikkutuhmuuksia ja hormonien hyrräämistä kuin Ranmassa ikinä. Tässä pääosassa onkin poika jonka samanniminen alter ego (eli Futaba-kun ja Futaba-chan - mitähäh) ilmestyy aina silloin tällöin, eikä hänen bimbo mielitiettynsä tajua että kyseessä on yksi ja sama tyyppi vaikka tämä yhtäkkiä muuttaisi muotoaan tämän nenän edessä. "Näpit irti mun likasta", huutaa miehetär, ja sitten tyttöparka näkee painajaisia siitä että on muuttunut mieheksi jäkäjäkä öh tuota juu.
Tokyo Mew Mew on keskinkertaisuuden huipentuma. Draamaa, draamaa, siirappia, ja lisää draamaa. Sekä epäuskottavia pahiksia, siis voi ei, nämä otuksetko tosiaan haluavat puhdistaa maapallon ihmissaastasta? Joopajoo.
Ainakin päähenkilöt ovat söpöjä (vaikkakin susi-Zakuron alkuvaiheessa ilmenneen asennevamman takia pidän akkaa aikamoisena n****una.)
CLAMPin Tokyo Babylon maistuu muovilta. Ei ne aaveet ja kummitukset joita androgyyni päähenkilö manaa ole järin kärsineen saatikka kauhistuttavan oloisia. Jestas.
Ja sitten Vision of Escaflownesta tehty manga.
Hahmot on runneltu aivan tunnistamattomiksi ja kiroilua on liikaa ja juonikin aivan liian sekava. Aivan järkyttävä, ainoa mikä on yhteistä animen kanssa on nimi kannessa eikä tasan muu.