Olin työmatkalla Belgiassa päin. Brysselissä oli hieman luppoaikaa, joten ehdin käydä sarjakuvataiteen museossa. Alla sekalaisia havaintoja ja ajatelmia:
Moulinsart-marmoriportaat: hienot.
Sarjakuvan historia ja tekovaiheet -näyttelyt: varsin kiva myös yleisesti, ja erityisesti Winsor McCayn Pikku Nemo oli upea, olen ihmeissäni miksi en ole kuullut hänestä mutta verrattain mälsästä Yellow Kidistä sen sijaan olin.
Tekovaihenäyttelyssä jäin pohtimaan että onkohan se tarkoituksella sellainen että siinä myös vienosti markkinoidaan tuoreita BD-kustantomoiden tuotoksia? Mieleen jäi hiiri-mozart-seikkailu
Mausart (Thierryn kässäri, kuvittaja hieman tuntemattomampi puolalainen Smudja) oli suorastaan ylisöpö, mutta tietäisin sille kyllä yleisöä, ja Jean Dytarin "Florida" (
https://www.bdfugue.com/florida) vaikutti jännältä myös.
Näyttelyt:
Peyo: En ole suuri strumffi-fani. Kuusismurffisen huilun olen joskus lukenut, se oli kiva. Lähinnä näyttelyä katsellessa pohdin "Johannes ja Pirkale-sarjoja ois lievä hauska lukea lisää".
Boule et Bill: Täys omituisuus mulle. Vaikutti ihan kivalta perhesarjalta.
Griffo: Jokseenkin täys omituisuus mulle myös. Sanat vähän hukassa, mutta piirtäjän jälki vaikkakin teknisesti kivaa katseltavaa mutta myös vähän, kröhöm, stereotyyppistä uudenaikaista iskevää realistista kuvitusta, ja mikään hänen kuvittamistaan seikkailuista ei vaikuttanut sellaisilta että tarttuisin kaupassa. Vähän laskelmoidun oloisesti tuotetuilta projekteilta vaikuttivat näytteiden perusteella.
Wasterlain: Todella mielenkiintoinen katseltava. Docteur Poche ja Jeannette Pointu vaikuttivat sarjoilta joita oisin ehkä kiinnostunut yrittämään lukea.
Goscinny: Goscinnystä on tehty "haasteltava puhuva pää-ylävartalo selittää muistelmia"-elämänkerta. Kerronta tyylivalinta vähän tylsä, sisältö mielenkiintoisempi. Tämä oli näyttelyn osuus jossa ranskan heikko osaamiseni oikeasti kismitti hieman. Goscinnyltä oli jotain piirroksia, mistä olin yllättynyt, kun olen tottunut ajattelemaan häntä kirjoittajana; samoin siitä, että Pikku Nikestä oli tehty myös sarjakuvaa.
Horta-arkkitehtuuri varsin hauskaa, samoin mm. vähän nimekkäämpien taiteilijoiden piirtämät kuvitukset pytingistä. Panin merkille mm. Francois Schuitenin, hänen tyylinsä nyt muutenkin sopii nimenomaan Hortan piirtämiseen.
Sarjakuvakauppapuolella tarjonnan runsaus oli hieman ahdistavaa, en lopulta päätynyt ostamaan mitään muuta kasan Blacksad-postikortteja, tympääntyneen oloiselta myyjältä. (Toki rajoitteena oli että lentolippuuni sisältyi vain käsimatkatavaraa ja sen kiintiön täytin suklaatuliaisilla).
.
Kävin toisena päivänä sitten korkeataiteen museossa myös. Sanottavaa olisi paljonkin, mutta sanotaan näin, Rubens olisi ollut upea sarjakuvapiirtäjä.
Kirjoittaja