Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Uutiset: Turun lauantaissa Necrocomicon (13.11.2019 klo 17:41:48)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
04.04.2020, klo 22:19:57

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
481515 viestiä 10440 aihetta kirjoittanut 3840 jäsentä. Uusin jäsen: kris
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Galleria | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvantekijöiden keskustelut
| |-+  Piirtäminen, tekstaus, väritys ja skannaus
| | |-+  Lyijärien parannusvinkit
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Lyijärien parannusvinkit  (Luettu 321 kertaa)
Markku Myllymäki
Lyijykynän jatke
Galleriataiteilija
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 800


/* You are not expected to understand this. */


« : 07.02.2020, klo 15:05:18 »

Täällä on puhuttu aika paljon tussauksesta. Useimmat (luultavasti?) kuitenkin käyttävät lyijykynähahmotelmaa pohjana. Ja tietenkin tussauksen ja koko kuvan lopputuloksen laatu on aika lailla riippuvainen tuosta lyijykynävaiheesta.

Tuleeko erityisiä temppuja tai metodeja mieleen, jotka lyijykynävaiheessa parantavat oleellisesti lopputulosta?
tallennettu

When you earnestly believe you can compensate for a lack of skill by doubling your efforts,
there's no end to what you can't do.
STD
Jäsen
*
Paikalla

Viestejä: 1 262



« Vastaus #1 : 07.02.2020, klo 15:46:47 »

Mä teen lyijykynällä aikamoista sotkua, viivoja (ja kumituksia ja korjauksia) on aivan tuhottomasti. Olen huomannut, että tuollaisen sotkun päälle on vaikeaa tussata kliinisesti ja siististi.

Jäljennän siis melko himmeällä lyijykynällä tai sinikynällä siististi luonnoksen uudelle paperille valopöydällä. Ainoa haitta tässä on se, että en ole jäljentäessäni viitsinyt miettiä viivojen paksuutta vaan ne ovat ikään kuin tasapaksua rautalankaa.

Mutta aika hyvin on tuollaisen luonnoksen päälle tussaus viime aikoina kuitenkin onnistunut.

Valopöydän läpi en osaa tussata ollenkaan, tussiviiva on silloin täysin kuollutta.


Edit:
Sama kiteytettynä:
Siisti lyijykynäluonnos parantaa lopputulosta oleellisesti, ainakin omalla kohdallani.



« Viimeksi muokattu: 07.02.2020, klo 22:00:22 kirjoittanut STD » tallennettu

Setämiehet hirteen!
OM
Galleriataiteilija
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 225



« Vastaus #2 : 07.02.2020, klo 16:07:53 »

Lyijykynällä luonnostaeltaessa saa aikaiseksi hyvin upeaa jälkeä ennen varsinaista tussausta. Katselen You Tubesta juuri tämän tyyppisiä videoita, joissa opetetaan tussaamista, piirtämään terillä , siveltimillä sekä piirtämään että luonnostelemaan lyijykynällä. You tubessa on niin huikaisevia videoita lyijykynällä piirtämästä, että lopputulos on ollut lähes valokuvamainen. Lyijykynä tekniikassa, jota opettelen edelleen itsekkin,  kynien eri kovuuksilla voi  vaikuttaa olennaisesti lopputulokseen, olipa kuva sitten tehty tussattavaksi tai sitten pelkkä lyijykpynä työ. Ihailen Alex Rossin ja Villan tekniikkaa tehdessä lyijykynällä. He jopa osaavat hienosti laveerata lyijykynää käyttäessään.
Olen itse huomannut, että sillä on merkitystä työskenneltäessä lyijykynällä, millä vahvuudella kynää työstät ja kuinka kovaa painat kynää paperiin.
Tein kuvitus työn pelkillä lyijykynillä sen eri vahvuuksilla Helsingin kaupungin  erästä professoria varten, joka halusi realistista kuvitusta alkuperäis väestöstä Amerikasta. Hän julkaisee Suomessa myös PohjoisAmerikan intiaani aiheista  kirjallisuutta ja luennoi ulkomaita myöten. Kuvani tekivät vaikutuksen. Olin tosi iloinen tästä, kun viime aikoina on tullut epäonnistumisia useampiakin, kun lehtikustantamojen ja joidenkin muiden julkaisu medioiden päätoilmittajat  eivät halua nähdä edes näytekuvia, vaan käyttävät monotonisia valokuvia julkaisuissaan.

Laitan tähän kuva linkin näytteeksi ihailemani piirtäjän lyijykynä työstä ennen tussausta musteella, kuinka hienoa jälkeä lyijykynillä, sen eri kovuuksilla voi tosiaan saada aikaan. Voi kun joskus oma jälki olisi tuollaista, mitä alla oleva linkin takana oleva kuva näyttää:

https://mobile.twitter.com/daleeaglesham/status/918287763455336449

Sillä mitä kovuutta käyttää ja millainen voima ja energia kädestädi  siirtyy kynän kautta paperiin, on suuri merkitys. Ja lisäksi käyttämälläsi paperilla on tärkeä osa, millainen jälkesi on työssäsi.
Kokeilkaapa ystävät joskus luonnostella sinisellä kynällä, kuten olen itsekin tehnyt. Esimerkiksi Temperassa ja muissakin taide liikkeissä on myynnissä sinikyniä tähän tarkoitukseen, joiden päälle voi tussata musteellla ja siniväri ei näy kuvaa painettaessa. Tiedättekö, sinivärinkyniä käyttäessäni sain kuviini aivan uudenlaista tatsia ja syvyyttä. Kannattaa kokeilla.
Tosi hienoa, että aloittaja otti puheeksi lyijykynillä työskentelyn.
Ehkä tässä ei nyt tullut niin paljoa noita aloittajan toivomia parannus vinkkejä lyijykynä työskentelyyn. Mutta kerroin jotakin mitkä ovat itseäni hyödyttäneet.
Tosiaan You Tubesta löytyy sitten ammattilaisten tekemiä lyijykynä tutoriaaleja, joista varmasti löydät hienoja niksejä ja käytännön sovellutuksia.
« Viimeksi muokattu: 07.02.2020, klo 16:29:09 kirjoittanut OM » tallennettu
Secos-Bill
Galleriataiteilija
*
Poissa

Viestejä: 797


« Vastaus #3 : 07.02.2020, klo 20:03:28 »

Oma metodi on tekaista ensin lyijykynähahmotelma, jossa on vain tärkeimmät asiat kuvasta.
Sen jälkeen käännän paperin nurin valopöydällä ja teen varsinaisen luonnoksen sille puolelle. Kaikki epäsymmetrisyydet sekä muut on helppo huomata ja korjata.

Ykköspuolen kevyt hahmotelma on helppo kumittaa ja tarkistaa valoa vasten paranivatko kaikki mokat riittävästi. Tarvittaessa vikoja on helppo parannella eri puolille piirrellen, käännellen ja kumittaen.

Lopullinen tussaus tulee sitten sille puolelle missä se kevyt alkuperäishahmotelma oli. Siinä voi taas pikkuisen korjata viivaa. Eikä tussaamisen jälkeen tarvitse enää kumittaa.

Luonnoskin jää talteen kääntöpuolelle, joten jos tussattu versio menee täysin pilalle jostain syystä, niin kääntöpuolen voi skannata ja printata. Sitten vain uusi yritys.

Voi myös käydä niin, että kun ensimmäisen kerran kääntää paperin, niin toteaa, että sommitelma toimii paremmin peilikuvana. Siinä vaiheessa se on vielä helppo vaihtaa.

Oma valopöytä on liian kirkas yhden paperin kanssa työskentelyyn, joten olen teipannut sen kulmiin pienet "taskut", joihin sujautan alustana toimivan A3-arkin kulmat. Samaan tapaan kuin joissakin valokuvakansioissa. Arkki on helppo vaihtaa aina, kun se likaantuu, onhan sitä vasten melkein aina lyijykynäpiirros.


( Tulipa monta helppo-sanaa  Grin )
tallennettu
Markku Myllymäki
Lyijykynän jatke
Galleriataiteilija
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 800


/* You are not expected to understand this. */


« Vastaus #4 : 13.02.2020, klo 16:05:29 »

Vaikuttaako mikään temppu selkeyteen tai siihen kuinka "miellyttävältä" (kliinisen tai "kuolleen" jäljen vastakohta) lopullinen kuva näyttää?
tallennettu

When you earnestly believe you can compensate for a lack of skill by doubling your efforts,
there's no end to what you can't do.
STD
Jäsen
*
Paikalla

Viestejä: 1 262



« Vastaus #5 : 13.02.2020, klo 16:49:09 »

Minusta siistin mutta haalean luonnoksen päälle on helppo tussata haluamanaistani viivaa. Joko olet elävää tai sitten jäykempää. Toki kaikkein paras olisi jos jo luonnoksessa olisi mietittynä paksut ja ohuet viivat, mutta minulla viivan paksuuden vaihtelu ei ole NIIN suurta, etteikö lopullista päätöstä voisi jättää ihan vaan fiiliksen varaan. Ja ehkä tussaus on minun tapauksessani paremman eli rennomman näköistä kun IHAN kaikkea ei ole mietitty valmiiksi. Näin ollen tussaus ei ole pelkkää jäljentämistä vaan mukana on ripaus tulkintaa.
tallennettu

Setämiehet hirteen!
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: