Varjojen kapina esimerkiksi on ihan oikeasti hieno Mikki-outoiluklassikko.
Kun suunnilleen kaikki taskarit löytyy hyllystä, niin voisi oikeastaan nostalgiamielessä noita vanhoja taas lukea. Olen vuosikymmeniä (heh) vältellyt, kun lapsena tuli luettua niin tiiviisti, että tuntui jo turhan tutuilta. Mutta näkee näissä kyllä ajan muuttuneen merkittävästi jo omana elinaikanaan...
Ja tuo mainittu tarina on kyllä mielenkiintoisen outo.