Alan Mooren klassikoissa kannattaa ymmärtää, että hän pilkkoo ja hyödyntää olemassaolevaa kulttuuria, ja vaikka ihmiset ovat ihan täpinöissään, että Watchmen/Vartijat olisi maailman paras sarjakuva, niin se on kuitenkin tutkielma aiheesta "entä jos supersankarit olisivat tällaisia". Top Ten lähtee siitä, että kaikki olisivat supersankareita. Sitten Moore on myös tehnyt paljon kamaa ihan vaan tunnetuista DC:n tunnetuista supersankareista ("Mitä tapahtui huomispäivän miehelle?" Teräsmiehestä ja "Tappava Pila" Batmanista mainitaan usein).
Herrasmiesliiga elää puolestaan pulp-lukemistojen ja Jules Vernen aikalaisten maailmassa ja on siitä on peräisin myös maailmankuva. Joku voisi jopa moittia, että sopiiko valkoisen edes hassuttelun nimissä todeta heti esipuheessa, että "kiinalaiset ovat nerokkaita mutta ilkeitä". Ainakin se toimii muistutuksena, että steampunk ja kaikenlainen sadan vuoden takaisen Yhdistyneen kuningaskunnan ironinenkin fanittaminen rinnastuu natsicosplayihin, jos ajatellaan mitä minkäkin lipun alla on tehty.
(Englanninkielisessä versiossa on kirjallista lisämateriaalia mitä ei ole käännetty, en ole ihan varma mitä siellä on)
V niin verikosto on enempi omillaan seisova dystopiakuvaus.
Kaikki mainitut ovat sinällään hyvää sarjakuvaa (Liigaa olen lukenut vain ne kaksi ensimmäistä), jos pääsee yli siitä, että aikuinen mies pukeutuu lepakoksi ja hakkaa pikkurikollisia ja murhanhimoista pelleä turpaan.