Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Uutiset: Necrocomicon lauantaina (15.11.2017 klo 16:26:45)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
24.11.2017, klo 16:37:15

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
460342 viestiä 10197 aihetta kirjoittanut 7210 jäsentä. Uusin jäsen: kuak
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Toimintasankarit
| | |-+  Tarvitsisiko Batman terapiaa?
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 [3] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Tarvitsisiko Batman terapiaa?  (Luettu 1224 kertaa)
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 718


« Vastaus #30 : 12.11.2017, klo 20:17:51 »

Ensinnäkin Tarzan on johdettu Kiplingin Mowglista ja siten oikeista jo Linnén tuntemista homo ferus, l. villilapsitapauksista.
Toki Burroughs & co ovat vääntäneet reaalisen mallin ihannoiduksi käsitykseksi eläinten ominaisuuksista.

Antropomorfisessa mallissa moraali halutaan nähdä yksinomaan inhimillisenä piirteenä ja ihmisyhteisön osana, äärimmäisissä malleissa yksinomaan uskonnon tai muun sosiaalisen dogmin aikaansaamina.
Moraali itsessään on koodisto eikä eettisesti ladattu, hieman samalla tavalla kuin evoluutio ymmärretään tahallisesti väärin jatkuvasti "eteenpäin" kehittyvänä eikä olosuhteiden mukaisena. Atavismi on evoluutiota sekin.

Tarzanin toiminta on aikansa kuvaa, mutta jos halutaan esittää malli eläimet ovat raakalisia ihmiset sivistystä mennään pahasti metsään eikä ymmärretä että ihminen on eläin.
Toki tämä nisäkäs omaa monimutkaisen kielellisen käsitteestön muttei ole lähtökohtaisesti sen erityisempi kuin muutkaan.

Raakalaisuuden ja inhimillisyyden vastakkaiasettelu on hauska mutta vettä pitämätön teoria jos aukottomuutta haetaan.
Toki kaikki teemme myönnytyksiä ja "yhteiskuntarauhan" nimissä toimimme impulssimme vastaisesti, mutta tämä ei ole se erottava tekijä eläimistä, sosiaalistuminen ja moraali ovat kaksi täysin eri asiaa.

Moraalihan tarkoittaa käyttäytymissääntöä, ei konnotoiden hyvää ja pahaa. Käytämme sitä usein virheellisesti kun puhumme moraalisesta valinnasta painottaen yhtesiesti sovittua kulttuurista käsitystä hyvästä.
Moraali onkin sidottu kulttuureihin, yhden yhteisön tai joukon moraali ei ole universaali moraali.

Voisi väittää että Tarzanin taipumus tappaa on ihmispuoli erotuksena gorillojen ja apinoiden koodistosta. Toki, simpanssit ja paviaanit taistelevat kuolemaan asti, toisaalta mm. Bonobot eli kongonsimpanssit ratkaisevat konfliktitilanteet seksillä väkivallan sijaan.

Mutta Tarzanin voimankäyttö pohjaa Edgar Rice Burroughsin ajan biologisiin virhekäsityksiin luonnonvastaavista(ja ERBn viitteelliseen tietoon näistä). Tuolloin niillä pyrittiin perustelemaan poliittissosiologisia agendoja.

Oikeilla villilapsitapauksilla on ihmisyhteisön vinkkelistä vääristyneet toimintatavat, mutta eläinyhteisön sisällä loogiset ja lauman ja lajin selviytymistä edesajava moraali.
Se onko ERBn ajan ihmisten moraalikäsitys vastaava kuin nykyinen ihmisten  moraalikäsitys on sitten aivan toinen keskustelunsa.

tallennettu
Gothicus
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 669



« Vastaus #31 : 13.11.2017, klo 08:38:40 »

Kiinnostavaa. Kun moraali on ulkoisesti opeteltu tekniikka - ei jokin sisältä määräytyvä ja ohjautuva inhimillinen ominaisuus, jonka valitsemme joka hetki uudestaan ja uudestaan. Eli kääntäen Tarzan on Janen kanssa ollessaan valitsematta raakalaisuutta.
Ihmisen aivot ovat rakenteeltaan ylivertaiset verrattuna esimerkiksi apinoiden vastaaviin, joten Tarzanin kognitiiviset kyvyt mahdollistavat monipuolisen tahdonalaisen käyttäytymisen säätelyn. Tarzanin siirtymisen villiin elukkamoodiin saattaisi ajatella olevan seurausta jostain ulkoisesta ärsykkeestä, tai uhasta, joka laukaisee hänen villieläimen itsesäilytysvaistonsa.

Tarzanin toiminta on aikansa kuvaa, mutta jos halutaan esittää malli eläimet ovat raakalisia ihmiset sivistystä mennään pahasti metsään eikä ymmärretä että ihminen on eläin... Raakalaisuuden ja inhimillisyyden vastakkaiasettelu on hauska mutta vettä pitämätön teoria jos aukottomuutta haetaan.
Päinvastoin, Burroughsin tarinoissahan ongelmat alkavat usein silloin, kun ihmiset tuovat oman moraalinsa ja sivistyksensä viidakkoon, rikkoen samalla sen luonnollisia olosuhteita, joihin siis kuuluu myös luonnonjärjestyksen mukaista tappamista. Moraalisia ongelmia sisältävä tappaminen alkaa tarinoissa usein vasta tässä vaiheessa. Raakalaisuus on siis inhimillinen piirre.

Voisi väittää että Tarzanin taipumus tappaa on ihmispuoli erotuksena gorillojen ja apinoiden koodistosta. Toki, simpanssit ja paviaanit taistelevat kuolemaan asti, toisaalta mm. Bonobot eli kongonsimpanssit ratkaisevat konfliktitilanteet seksillä väkivallan sijaan.
Ei niin voi väittää. Tarzan ei tapa huvikseen, eikä ahneuden ohjaamana, joten väittäisin Tarzanin väkivaltataipumusten kumpuavan nimenomaan eläinminän puolelta. Bonobojen menetelmät lienevät Tarzanille myös tuttuja, mutta niitä keinoja hän soveltaa vain ratkoessaan arkisia ristiriitoja Janen kanssa. Ja hyvä niin. En haluaisi nähdä Tarzania lähentelemässä salametsästäjiä tai Pal-ul-Donin maan waz-doneja.
« Viimeksi muokattu: 13.11.2017, klo 08:42:01 kirjoittanut Gothicus » tallennettu

"Ihminen on ihmiselle kettu."
Sivuja: 1 2 [3] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: