Minusta toinen numero on kokonaisuutena parempi kuin ensimmäinen, mutta ei siltikään edes keskinkertainen.
Nimisarjan kuvat ovat hivenen sekavia ja totuttelua vaativia, mutta varsinaisesti käsikset ne siinä mättävät.
Kakkosnumeron ensimmäisessä seikkailussa kummastuttaa pari seikkaa. Ymmärsinkö oikein, että elokuvaohjaaja oli asunut autiossa hotellissa salaa kymmenen vuotta? Ööh. Eikö hänen elokuvissaan muka ole ollut muuta toimintaa ja muita hahmoja kuin kirkuva ankka?
Jälkimmäisessä DuckTales-seikkailussa vaivaa ainakin kolme omituisuutta. Miten järven opas ei muka tiedä vaarallisesta öisestä pesusienilajista? Miten pesusienten sähkö välittyy lauttaan, joka ei ole metallinen? Miksi turistiveneen muita matkaajia kuin Akua, ankanpoikia ja professoria ei näytetä saarella alun jälkeen lainkaan?
Tylsästi kummatkin tarinat liittyvät Akun huutamiseen ja molempien lopussa Aku juoksee tarjottua työtä pakoon. En olisi päästänyt tällaisia käsiksiä läpi.
Italialaiset sarjat ovat nimisarjaa parempia. Supersankarikliseistä kertova Taikaviitta-lyhäri on ihan hauska, etenkin jos tietää noita kliseitä. Donkkiankka ja Kia ovat taiteeltaan aivan hirveitä, mutta tarinoiltaan ajassa kiinni ja varmaan lapsille hyviä. Wizards of Mickey on selkeästi numeron tasapainoisin ja kiinnostavin sarja.
