Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Artikkelit ja henkilökuvat: 1957/100 Heimosoturi Ismo (06.12.2017 klo 08:54:38)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
14.12.2017, klo 06:22:16

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
460999 viestiä 10217 aihetta kirjoittanut 7213 jäsentä. Uusin jäsen: timotonttu59
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvantekijöiden keskustelut
| |-+  Piirtäminen, tekstaus, väritys ja skannaus
| | |-+  Sarjakuvan reproaminen
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 3 4 5 [6] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvan reproaminen  (Luettu 13872 kertaa)
Petri Aarnio
Entusiasti
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 230


Waugh!!!


« Vastaus #75 : 18.06.2017, klo 13:33:59 »

Kyllä vaan. Itsekin ehdin kultaisella kahdeksankymmentä luvulla leikkeleen niitä Letrasetin rasterikalvoja. Oi niitä aikoja! Siinä missä Letraset kirjaisimet vaipuivat unholaan DTP:n yleistymisen myötä, juurikin rasterikalvot kokivat hienoisen markkina-arvon palautumisen vuosituhanteen tällä puolen mangan vaikutuksesta.
« Viimeksi muokattu: 19.06.2017, klo 09:18:17 kirjoittanut petriaarnio » tallennettu

AKUT TAND BUNDOLO! TARZAN JEL <AKUT, EI TAPPAMISTA! TARZAN ON TÄSSÄ!>
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 235



« Vastaus #76 : 18.06.2017, klo 19:30:10 »

Näin 60-lukulaisesta painoteknologiasta tulee nykyhetken visuaalinen detalji.

Hyvin sanottu. Tämä on sitä entisöinnin filosofiaa.

Kyllä vain minustakin rasterit ovat osa alkuperäistä teosta.

Kun kyse on rasterikalvoista, niin kyse on tietenkin kynään tai siveltimeen verrattavasta kuvittajan valinnasta ts. se tulee rinnastaa tussiviivaan.

Kun kyse on väreistä, rasterien poistaminen muodostaa monesti "kontrastin" voimakkaammin käsitellyn osuuden ja muun kuvan välille.

Blur-toiminnon käyttäminen tai rasterien eliminoiminen tasaisiksi väripinnoiksi on yllättävän vaikea tehdä hyvin.

Kun kyse on väreistä, niin minua tietyllä tapaa myös vaivaa se, kuinka värittäjän – joka kiistatta on osa "tiimiä" – osuus poistetaan täysin kuvasta.
tallennettu
Veli Loponen
Isoveli
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 10 746


<><


« Vastaus #77 : 18.06.2017, klo 21:58:28 »

Mutta kyllähän noi vanhempien sarjakuvien värirasteritkin tuli kalvosta. Painossahan ne värierottelutädit niitä leikkeli värittäjän värimallien mukaisesti.
tallennettu

Perry Rhodan ei polta tupakkaa!
http://www.veliloponen.com/sarjakuva
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 235



« Vastaus #78 : 18.06.2017, klo 22:18:38 »

Mutta kyllähän noi vanhempien sarjakuvien värirasteritkin tuli kalvosta.

Tarkoitin erottaa kuvittajan ja värittäjän osuudet toisistaan, mutta en ajatellut niin pitkälle, että eihän tuo(kaan) ole aina niin selvä juttu vrt. tussimusta ja CMYK-musta.
tallennettu
Petri Aarnio
Entusiasti
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 230


Waugh!!!


« Vastaus #79 : 19.06.2017, klo 09:24:31 »

Netistä löytyi oikein ohje homman hoitamiseksi. Demonista puuhaa.
http://www.cs.huji.ac.il/labs/cglab/projects/comics/comics.pdf
"We also applied our method to a large number of scanned pages from a variety of comic books, including North American comic books: Batman (by DC Comics), Iron Man (by Marvel Comics), and Bone, as well as several famous Franco-Belgian comics: Tintin, Jeremiah, and Thorgal."
« Viimeksi muokattu: 19.06.2017, klo 09:27:15 kirjoittanut petriaarnio » tallennettu

AKUT TAND BUNDOLO! TARZAN JEL <AKUT, EI TAPPAMISTA! TARZAN ON TÄSSÄ!>
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 486


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #80 : 19.06.2017, klo 23:08:17 »

Varmaankin ns. rasterinpoisto tulee ajankohtaiseksi nimen omaan digiuusintojen tekemisen yhteydessä. Sinne kun jättää sen vanhan "isopalloisen" rasterin, niin näytön huono tarkkuus tuottaa ikävän moire-efektin. Lopulta siis se "korjattu" digiversio on tavalla tai toisella paksa.

Painotöissä parempi uusi tekniikka ja paperi mahdollistavat vanhan rasterin uudelleenrasteroinnin niin että vanhat rasteripisteet säilyvät (kuten ainankin Timo edellisellä sivulla esitti).
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 235



« Vastaus #81 : 20.06.2017, klo 03:05:09 »

Eipä tule mieleen esimerkkejä, mutta olen joskus ihmetellyt vastaavaa jälkeä, varmaankin tuontapaista muokkausta on ollut taustalla.

PDF-versiosta ei saa niin hyvin selvää, mutta tekstin abstract esittää  samat kuvat suuremmassa koossa. Siitä näkyy, kuinka tussiviivasta katoaa terävyys ja kulmat pyöristyvät.

Tuosta yksittäisestä kuvasta se ei käy niin ilmi, mutta kun koko sivu on vastaavalla tavalla käsitelty, kuvitukseen tulee sellainen omituinen keinotekoisen silkoisuuden, paremman sanan puutteessa muovisuuden, tunne.

Kyllähän lopputulos näyttää hyvältä ruudulla – tässä tavoite on sähköinen julkaiseminen ja painotetaan mm. skaalattavuutta – mutta kyllä kuvitus käy prosessin aikana lävitse hyvin radikaalin muutoksen.

Kaukana on tällainen "digitaalinen rekonstruktio", kuten kirjoittajat sitä nimittävät, alkuperäisteoksesta.

Tämä on ehkä jonkinlainen vaihtoehto uudelleenvärittämiselle.

Kirjoittajat toteavat monissa kohdin edenneen yrityksen ja erehdyksen kautta. Abstract kertoo tämän julkaistun 2012 eli massadigitoinnin alkuvuosina.
tallennettu
Petri Aarnio
Entusiasti
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 230


Waugh!!!


« Vastaus #82 : 20.06.2017, klo 10:20:13 »

Hyvä pointti tuo että rasteripiste aiheuttaa moiretta näytöllä.

Tussiviivojen pyöreys häiritsee minuakin.

Vaikka, jos ja kun uudelleentehdään sarjakuvaa, tavoitellaan faximile - näköispainosta, eräs näkökulma erilaisiin modauksiin (uusi käännös, uusi väritys, sisällön editointi, jne.) on että kyseessä on eri julkaisu kuin mitä alkuperäinen oli. Ja että modausten myötä sisällöt esitellään uusille sukupolville hivenen eri painotuksin.

Tavallaanhan se rasteripistekin oli ensimmäisen julkaisupolven tekninen ratkaisu.

Itse kuitenkin pidän tärkeänä ohjenuorana erilaisten "virheiden" korjaamisessa, että kuvittelen miten alkuperäiset tekijät olisivat halunneet tehtävän. En usko että DH uudelleenväritetty versio Tarzanista olisi mennyt läpi Manningilla.

Manninghan nautti julkaisutekniikan kehittymisestä juurikin Tarzanin Eurooppaalbumeissa. Hän pääsi assistentien voimin maalaamaan tussiväripiirroksiin akvarelli ja guassi tausta.

tallennettu

AKUT TAND BUNDOLO! TARZAN JEL <AKUT, EI TAPPAMISTA! TARZAN ON TÄSSÄ!>
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 486


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #83 : 20.06.2017, klo 13:32:54 »

Kyllähän lopputulos näyttää hyvältä ruudulla – tässä tavoite on sähköinen julkaiseminen ja painotetaan mm. skaalattavuutta – mutta kyllä kuvitus käy prosessin aikana lävitse hyvin radikaalin muutoksen.
Vanha teknikka toistaa taiteilijan viivan ja kädenjäljen. Uusi tekniikka palvelee sitten muita tarkoituksia ja piirtäjä on vain yksi mitätön yksityiskohta siinä koneistossa. Kompromissiksi tätä väitetään, mutta todellisuudessa mennään tekniikan, ei taiteen ehdoilla.  Smiley
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 235



« Vastaus #84 : 20.06.2017, klo 20:31:32 »

Kuten toisessa yhteydessä olen todennut, printtilaatu herättää selkeitä mielikuvia.

Sen sijaan digilaatu voi olla mitä tahansa. Ei ole kehitetty luokkia, mihin voisi liittää laatumääreitä.
tallennettu
Sivuja: 1 2 3 4 5 [6] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: