Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Artikkelit ja henkilökuvat: 1940 / 100 - Maan mies Marsissa (15.11.2017 klo 14:33:41)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
24.11.2017, klo 09:09:08

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
460337 viestiä 10197 aihetta kirjoittanut 7210 jäsentä. Uusin jäsen: kuak
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Manga ja anime
| | |-+  Velhon morsian
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Velhon morsian  (Luettu 6104 kertaa)
PTJ Uusitalo
Mediaholisti
Valvoja
***
Poissa

Viestejä: 902



« : 11.01.2017, klo 19:45:03 »

Velhon morsian eli Mahoutsukai no yome on englanniksi ollut tuttu jo jonkin aikaa nimellä The Ancient Magus' Bride, mutta nyt sitä saa ilahduttavasti suomeksikin.

Kuudes pokkari on toistaiseksi uusin. Kirjoitin sarjasta vuonna 2013 runsaan yhden pokkarin perusteella näin:

Lainaus
15-vuotiasta Chise Hatoria on palloteltu sukulaiselta toiselle, sillä hän pystyy näkemään keijuja ja muita yliluonnollisuuksia. Lopulta hänet ostaa ihmishuutokaupasta pedonkallopäinen maagi nimeltä Elias Ainsworth, joka ei vaikuta olevan niin ihminen kuin demonikaan.

Nykyaikana maagisia voimia omaavia ihmisiä syntyy enää vähän, ja Chise on vielä heidänkin joukossaan poikkeuksellinen tapaus. Elias vapauttaa Chisen ja julistaa tekevänsä hänestä paitsi oppilaansa myös morsiamensa. Hänen todelliset motiivinsa ovat on kuitenkin mysteeri, sillä hän on kaikkea muuta kuin kuolevainen mies.

Chise muuttaa asumaan Eliasin maalaistaloon Lontoon laitamille, ja he matkustavat ympäriinsä suorittamassa erilaisia maagikon töitä. Eliasin matkassa Chiselle tulevat tutuksi niin islantilaiset lohikäärmeet, kissojen valtias kuin Britannian keijukuninkaallisetkin.

Sarja ammentaa maailmanrakennustaan niin kelttiläisistä taruista kuin fantasiakirjallisuudestakin. Kore Yamazaki on tekijänä varsin kokematon, mutta sarja on jo nyt paitsi vetävästi käsikirjoitettu myös taiteeltaan äärimmäisen kaunis.

"Varsin kokematon" tarkoittaa tässä sitä, että Yamazaki on tehnyt aiemmin kaksipokkarisen sarjan Futari no renai shoka, joka näyttäisi olevan kirjakauppamiljööseen sijoittuva ikäeroromanssi. Nykyään sekin on näemmä käännetty, joten pitäisi varmaan tutustua.

Mutta Velhon morsian, voi juku. Hyvää fantasiakamaa on tämä, vaikka ilmestyykin tuskallisen hitaasti.

Viime aikoina Eliaksen menneisyyskin on alkanut avautua lukijoille, ja samalla kun hän opettaa Chiselle magiaa on Chise alkanut opettaa hänelle ihmisyyttä. Elias kun on elänyt pitkään ihmishahmoisena – muut hahmot kutsuvat häntä muun muassa "Puolikkaaksi", "Lihakuoren käyttäjäksi" ja "Siksi joka halusi olla ihminen mutta ei ollut" – mutta ei edelleenkään ihan ymmärrä ihmisten tunteita.

Toinen tärkeä teema on jonnekin kuuluminen ja tarpeellisuus. Chise on elänyt koko elämänsä tarpeettomana lapsena jota kukaan ei ole halunnut vaivoikseen, ja nyt hän on saanut ensimmäistä kertaa paikan jonne tulle kotiin. Hän tietää että Eliaksella on taka-ajatuksia hänen varalleen, mutta haluaa silti olla tämän kanssaan ja oppia tältä magiaa.

Sarjasta on parhaillaan tekeillä kolmijaksoinen animeprojekti joka toimii tarinalle prologina, ja ehkäpä kokonainen TV-sarjakin saadaan joskus aikaan, kun pokkareita on kasassa vähän enemmän. Tuoteperheen promovideossa on ainakin kohtauksia ihan päätarinasta.

Suosittelen lämpimästi.
« Viimeksi muokattu: 11.01.2017, klo 19:53:50 kirjoittanut PTJ Uusitalo » tallennettu

Antti Valkama
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 725


« Vastaus #1 : 16.01.2017, klo 14:40:02 »

Nuoren tytön hyväksikäyttöähän tässä käsitellään, mutta sillain söpösti.

Ensin jäin ihmettelemään, mutta sitten valaistuin. Sama teemahan on vaikkapa Sillagessa. Etsivä löytää!
tallennettu
PTJ Uusitalo
Mediaholisti
Valvoja
***
Poissa

Viestejä: 902



« Vastaus #2 : 24.03.2017, klo 11:15:42 »

Uusin Tähtivaeltaja tipahti postiluukusta.

Lainaus
Sarjan kohdeyleisö ovat esiteini-ikäiset tytöt, eikä sitä muille voikaan suositella.

Tämä on nyt jo ainakin toinen kerta kun sarjan kohdeyleisöksi otaksutaan tytöt eikä aikuiset miehet. Toki myönnettäköön että Comic Garden on seinenlehtenä melko sukupuolineutraali, mutta että esiteinit...?

Kohdeyleisöjen tulkitsemisen ongelma tuntuu olevan melko universaali. Kaikki osaavat erottaa toisistaan tyttöjen ja poikien mangat – tyttöjen sarjoissa on tyttöhahmoja, poikien sarjoissa on poikahahmoja. Mutta se tuntuu hämäävän, että sitten kun mennään vähän vanhempiin lukijoihin, niin yhtäkkiä naispuolisen lukijakunnan sarjoissa onkin poikahahmoja ja miespuolisen lukijakunnan sarjoissa taas tyttöhahmoja.

Niin ja juu, TV-animehan julkistettiin tosiaan nyt ensi syksyksi kuten aiemmin uumoilinkin.
« Viimeksi muokattu: 24.03.2017, klo 11:26:19 kirjoittanut PTJ Uusitalo » tallennettu

Antti Valkama
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 725


« Vastaus #3 : 24.03.2017, klo 11:45:06 »

Tosin viittauksen esiteineihin voi myös, jos ei ihan suopeasti tulkitse, lukea halveksuvana heittona: "Minulle kypsälle aikuiselle ei kelpaa, kakarat ehkä tykkää."
tallennettu
Toni
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 256


Tähtivaeltaja Sarjakuvaneuvos Rakkaudesta Kirjaan


« Vastaus #4 : 24.03.2017, klo 15:29:46 »

Tosin viittauksen esiteineihin voi myös, jos ei ihan suopeasti tulkitse, lukea halveksuvana heittona: "Minulle kypsälle aikuiselle ei kelpaa, kakarat ehkä tykkää."

Kaiken voi aina lukea, kuten haluaa. Tähtivaeltajassa toki suositaan aika jyrkkiä ilmaisuja, jotka on helppo tulkita "pahantahtoisiksi", vaikka harvemmin näin on tarkoitettu. Kyseessä on ennemminkin lehden tyylilaji.

Mielenkiintoisempaa ja antoisampaa olisi kuitenkin analysoida ja argumentoida, millä perusteilla kukin mihinkin käsitykseen on päätynyt. Muistan pohtineeni pitkään sekä tämän että Lindbergh-mangan kohdalla näitä sopivia kohdeyleisöjä, joille teokset voisivat olla antoisia ja joihin niiden on todennäköisesti sisältönsä ja elementtiensä puolesta ajateltu vetoavan.

Valitettavasti kyseisten arvostelujen kirjoittamisesta on venähtänyt jo niin pitkä aika, ja tässä välissä on tullut luettua ja kirjoitettua varmaan kymmeniä muita sarjakuva-arvosteluja, että oma ajatuksenjuoksuni näiden teosten kohdalla on jo kadonnut historian hämäriin.

Toivottavaa tietenkin on, että koko arviot luettuaan pystyy helposti ymmärtämään, miten kyseisiin määritelmiin on päädytty.

Manga-arvioissa on tietysti myös se oma ongelmansa, että paikoin sarjoissa kestää useampi pokkari, ennen kuin juttuun päästään kunnolla sisään ja valistuneempaan analyysiin aukeaa tilaisuus. Mutta arvostelupalstalla tällainen on harvoin, jos koskaan mahdollista.

Ja noin yleisesti ottaen minusta on erinomaisen hyvä, että myös nuoremmalle lukijakunnalle julkaistaan sarjakuvaa, koska mistä muualta ne uudet sarjakuvanlukijat oikein tulisivat? Tosin ehkä Tähtivaeltaja on väärä paikka lasten- ja nuortensarjakuvien arviointiin, koska oma lukijakuntamme kallistuu vahvasti aikuisten suuntaan - jolloin myös arvosteluissa painottuu heidän palvelimesensa.

Mutta joskus olisi tosiaan kiva jollain foorumilla syvemmin pohdiskella näitäkin määritelmiä ja käsityksiä puolin ja toisin. Keskustelu on aina positiivista ja voi hyvinkin aukaista ihmisten silmät näkemään asioita omasta kannastaan ja käsityksistään poikkeavista kulmista.
« Viimeksi muokattu: 25.03.2017, klo 12:38:16 kirjoittanut Toni » tallennettu

http://www.tahtivaeltaja.com – Ilman on paha elää!
PTJ Uusitalo
Mediaholisti
Valvoja
***
Poissa

Viestejä: 902



« Vastaus #5 : 24.03.2017, klo 16:55:20 »

Manga-arvioissa on tietysti myös se oma ongelmansa, että paikoin sarjoissa kestää useampi pokkari, ennen kuin juttuun päästään kunnolla sisään ja valistuneempaan analyysiin aukeaa tilaisuus. Mutta arvostelupalstalla tällainen on harvoin, jos koskaan mahdollista.

Sehän se ainainen ongelma on. Muistan kun aikoinaan Anime-lehdelle töihin tullessani edellisellä päätoimittajalla oli kokemusta lähinnä videopeleistä kirjoittamisesta, ja se oli tullut aika isona kulttuurierona että mangasta kirjoitettaessa kyse ei juuri koskaan ole kokonaisista teoksista, vaan vain pitkän sarjan ensimmäisestä pokkarista.

Siinä sitten punnitaan se, miten hyvin osaa erottaa sarjan potentiaalin jo alun perusteella. Itse olen tosin ottanut aina sen näkemyksen, että jos vain suinkin mahdollista arvostelun kirjoittajan pitäisi perehtyä sarjaan mahdollisimman pitkälle voidakseen saada sarjasta mahdollisimman hyvän kokonaiskuvan.

Vaikka sitten pitäisikin turvautua vähemmän laillisiin fanikäännöksiin. Kuka tahansa vaikkapa omaan blogiinsa arvostelua tekevä harrastelija voi kuitenkin niin tehdä, ja olisi hassua jos "ammattimaisempi" kritiikki olisi sitten paradoksaalisesti vähemmän perehtynyttä. Mutta aikaresurssithan siinä toki tulevat usein vastaan siitä huolimatta.

Kyllähän Suomessa nuoremmillekin suunnattua mangaa julkaistaan, jopa enemmistö. Mutta juuri siksi onkin vähän hassua, että ne harvat edes vähän vanhemman yleisön sarjatkin ollaan herkästi tulkitsemassa lapsille suunnatuksi.
tallennettu

Antti Valkama
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 725


« Vastaus #6 : 25.03.2017, klo 11:07:15 »

Kaiken voi aina lukea, kuten haluaa. Tähtivaeltajassa toki suositaan aika jyrkkiä ilmaisuja, jotka on helppo tulkita "pahantahtoisesti", vaikka harvemmin näin on tarkoitettu. Kyseessä on ennemminkin lehden tyylilaji.

Kovin pahantahtoiseksikaan en myönnä sitä tulkintaa, että esiteinityttö-heitto nousi jonkinlaisesta ylimielisyydestä. Tuntuu näet turhan vaikealta uskoa ihan noin vain, että sarjaa - vaikka vain ykkösosan - lukenut tosissaan määrittelisi sen erityisesti tai vain tuolle kohdeyleisölle tarkoitetuksi. Joten luontevampaa on ajatella, että se ei ollut niinkään vakava määritelmäpyrkimys kuin halveksiva tuhahdus. Sitä en kiistä, etteikö se sopisi tyyliin.

...ja toisaalta taas, saatan olla väärässäkin. Onhan maailmassa jopa väkeä, jonka mielestä sarjakuvat ja animaatiot sinänsä ovat vain lasten juttuja.
tallennettu
Toni
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 256


Tähtivaeltaja Sarjakuvaneuvos Rakkaudesta Kirjaan


« Vastaus #7 : 25.03.2017, klo 12:22:42 »

Kovin pahantahtoiseksikaan en myönnä sitä tulkintaa, että esiteinityttö-heitto nousi jonkinlaisesta ylimielisyydestä. Tuntuu näet turhan vaikealta uskoa ihan noin vain, että sarjaa - vaikka vain ykkösosan - lukenut tosissaan määrittelisi sen erityisesti tai vain tuolle kohdeyleisölle tarkoitetuksi. Joten luontevampaa on ajatella, että se ei ollut niinkään vakava määritelmäpyrkimys kuin halveksiva tuhahdus. Sitä en kiistä, etteikö se sopisi tyyliin.

Ehkä vain luin tuon ykköspokkarin jotenkin väärin, mutta kyllä siinä esiintyvät elementit ja niiden käsittelytavat toivat vahvasti mieleeni fantasiakirjallisuuden, jonka kuvittelen vetoavan erityisesti 11-14-vuotiaisiin naislukijoihin. Perustelut tähän käynevät hyvin ilmi itse arvostelusta.

Täytyy joka tapauksessa myöntää, että voin aivan hyvin olla väärässä jatkon kantilta.


PS. Ja näköjään tuossa alkuperäisessä viestissä oli kirjoitusvirhe, piti lukea "pahantahtoisiksi". Muokkailin tuota lausetta niin monta kertaa, että jäi vanha pääte siltä ajalta, kun lause oli ihan eri muodossa... Ja näin merkityskin muuttui aika erilaiseksi, kuin oli tarkoitus... Kääk ja hups! Nyt on korjattu.


PS2. Ja nyt mennään roimasti off topic, mutta keskustelu herätti ajatuksia - mikä on aina positiivista! - joten heitetään nyt nämäkin pohdinnat tähän perään.

Alkoi vain pyöriä päässä ajatus siitä, minkä ikäisten ihmisten kuvitellaan lukevan minkäkinlaisia kirjoja/sarjakuvia.

Itse olen ajatellut sen jotenkin niin, että 7-9-vuotiaille maistuvat lähinnä "lastenkirjat" (omana aikanani esim. Enid Blyton, Jules Verne, Tarzan, Mars-sarja ja erilaiset seikkailuklassikot).

Noin 10-vuotiaana ne korvautuvat lähinnä "nuortenkirjoilla" (aikoinaan esim. Taru sormusten herrasta ja Asimovin, Clarken ja Heinleinen tuotanto, James Bondit etc - nykyisin sellaiset sarjat kuin Twilight, Nälkäpeli ja lukuisat vastaavat).

Sitten ehkä siinä 15-ikävuoden kieppeillä joko lopetetaan lukemineen tykkänään tai siirrytään nk. aikuisten kirjoihin.

Paljon puhuttu ahmimisikä taitaa asettua suunnilleen välille 8-13 vuotta.

Tämähän on tietenkin äärimmäisen yksilöllistä ja vaihtelut ovat paikoin hyvinkin suuria, mutta jos nyt noin karkeaa arvioita pitäisi heittää. Pikainen googletus tuntuisi myös tukevan tällaista mutu-näkymää.

Yleisesti kuitenkin tuntuu, että yhä nuoremmat lukevat yhä vanhemmille alunperin ehkä ajateltuja kirjoja/sarjakuvia. Vastaava ilmiöhän näkyy myös pop-musiikin ja ja tv-sarjojen suhteen - Salatut elämät on Pikku Kakkosen jälkeen suosituin tv-ohjelma 7-8-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa ja pop-tähtien keikoilla pääosa yleisöstä kuuluu nykyisin olevan 6-11-vuotiaita.


PS3. Käyttämästäni esiteini-termistä näyttää myös olevan lukuisia erilaisia tulkintoja, mutta kyllä niistä pääosa tuntuu asettuvan tuohon ikähaarukkaan, mitä itsekin tarkoitin.
« Viimeksi muokattu: 25.03.2017, klo 15:17:52 kirjoittanut Toni » tallennettu

http://www.tahtivaeltaja.com – Ilman on paha elää!
PTJ Uusitalo
Mediaholisti
Valvoja
***
Poissa

Viestejä: 902



« Vastaus #8 : 27.03.2017, klo 15:33:23 »

Voin toki olla kovasti väärässäkin, mutta jotenkin tuntuisi että Velhon morsiamen kaltainen tunnelmoiva ja maisemilla maalaileva fantasiasarja on varmaan monelle 12-vuotiaalle ja sitä nuoremmalle vähän tylsä.

Sehän se usein nimenomaan erottaa nuoremman yleisön sarjat vanhemman yleisön sarjoista: nuoremmat tahtovat vauhtia ja meininkiä, vanhemmat puolestaan pitävät usein enemmän rauhallisemmasta menosta. Ja vaikka vanhempien sarjassa toimintaa ja räiskyviä tunteita olisikin, niin aiheet ovat usein sellaisia joihin nuoremman lukijan on vaikeampi samastua, kuten uhkapelaamista tai sen hekumointia miten hyvältä olut maistuu pitkän työpäivän jälkeen.

Enemmän nuoremmille tytöille maistuvaan fantasiagenreen on erikoistunut Hana to Yume -lehti. Sen sarjojen nimien luetteleminen tuskin sanoisi kauheasti mitään, mutta uskoisin että jo pelkästään sen nettisivuja katsomalla huomaa visuaalisen eron Velhon morsiamen kotilehti Comic Gardeniin nähden.
tallennettu

PTJ Uusitalo
Mediaholisti
Valvoja
***
Poissa

Viestejä: 902



« Vastaus #9 : 06.09.2017, klo 13:35:19 »

Uutta promovideota pukkaa, ja sarja alkaa kuukauden päästä eli 7. lokakuuta.

Ihan hyvältähän tuo näyttää edelleen. Silloin aikoinaan kun se ensimmäinen promovideo julkaistiin olin vähän huolissani, koska onhan näitä nähty että riittävän suositulle tuoteperheelle tehdään komean näköinen animoitu promo hyvissä ajoin etukäteen, mutta koska se tehdään niin hyvissä ajoin etukäteen, se on kokonaan oma tuotantonsa jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen ennen pitkää seuraavan TV-animen kanssa. Joka ei sitten näytä yhtään niin komealta.

Mutta tässä tapauksessa näin ei näytä olevan, vaan myös TV-sarjan aikataulut vaikuttavat olevan niin hyvässä kuosissa että laatu tuskin pääsee laskemaan sarjan edetessä. Kaikkein selvimmin siitä kielii se, että sarjan kolme ensimmäistä jaksoa ennakkoesitettiin Anime Expossa jo heinäkuun alussa. Eli jos tuotanto ei ole hyvällä mallilla, niin jo on kumma.
tallennettu

Antti Valkama
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 725


« Vastaus #10 : 07.09.2017, klo 09:14:39 »

Odotan kiinnostuksella. Tosin jo siinä kolmiosaisessa "prologisarjassa" (Hoshi matsu hito) huomasin, että kun on vahvasti uppoutunut sarjakuvaan, animaatio tuntuu aina jotenkin väärältä. Miksi sillä on tuollainen ääni, ei tuo mennyt (minun mielikuvissani) noin jne. No, ei taida olla kovin ainutlaatuinen ilmiö. Mutta korostuu, kun ei ole vain lukenut sarjaa vaan myös tehnyt paljon töitä sen kimpussa.

Yamazaki itse näytti olevan varsin halti(j)oissaan animesta.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: