Kirjoittaja Aihe: hdc lukee  (Luettu 151116 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #330 : 25.05.2017 klo 16:19:18 »
Christer Nuutinen - Dolbyland

Tarpeeksi musiikkiharrastaja olen että nämä fiilistelyt sopivat hyvin (samoin kuin albumin lopussa oleva kappalelista josta tunsin ehkä puolet esittäjistä ja kolmanneksen kappaleista). Takakannen nimitys "miniessee" on ehkä hieman liioiteltu, mutta ilahduttaa kuinka monenlaista aihetta ja ilmaisutapaa Nuutinen sunnuntaistrippikokoon mahduttaa...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #331 : 27.05.2017 klo 08:43:55 »
Pertti Jarla - Fingerpori 10

Se on mitä se on. Huteja on mukana, ja osumia.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #332 : 31.05.2017 klo 11:12:24 »
Cullen Bunn & Tyler Crook - Harrow County 1: Countless Haints & 2: Twice Told

Aika symppis kauhusarjis jossa nuori tyttö jostain Amerikan peräkyliltä saa selville, että vuosien takainen noidan lynkkauksen yhteydessä langetettu kirous vaikuttaa läheisesti hänen elämäänsä...
Paikallisfiilis ja American Gothic tuntuvat kivasti ja kuvitus on nättiä.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #333 : 03.06.2017 klo 22:03:07 »
Martti Sirola - Irvileuka

On todettava että en ole tainnut lukea Sirolan sarjakuvia lähemmäs 30 vuoteen, enkä edes tiennyt että uutta tuotantoa on...
Kaksi poikaa ja puhuva koira lomailevat isoisän mökillä ja kohtaavat järvellä valtavan hauen, jota sitten aletaan kalastaa...
Monella tavalla tuttuja piirteitä Sirolan tuotannosta, poikain seikkailuja sympaattisen vanhanaikaisessa maaseutumiljöössä, mutta tarinan puolesta päädyin huvittumaan siitä että tässähän vedettiin aika tyylipuhtaaksi maagiseksi realismiksi sillai Gabriel Garcia Marquezin tai Jorge Amadon hengessä (paitsi tietysti että sijoitutaan suomalaiseen maaseutuun ja tarina sopii nuoremmille lukijoille...)
Mikä ei ole ollenkaan kurja verrokki.

Martti Sirola - Rottalan kummitus

Pari vuotta vanhempi albumi samoista henkilöistä, eli Kippo, Nappo ja Kuuppa selvittelevät kummitteleeko eräässä ränsistyneessä kartanossa...
Tämä oli vähän perinteisempi lanu-dekkarimainen seikkailu, ihan sympaattinen huvittavilla yksityiskohdilla mutta tunnelmaltaan pidin kyllä tuosta Irvileuasta enemmän.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #334 : 04.06.2017 klo 10:24:51 »
Edward Ross - Filmish

Vähän Scott McCloudin tyyliin toteutettu sarjakuvakirja elokuvataiteesta, joskin enemmän filmiteoriaa kuin historiaa (lukunsa saavat niin ruumis, aika, arkkitehtuuri kuin ideologiatkin ja miten noita käsitellään elokuvassa...)

Sarjakuvaformaatti sopii itse asiassa varsin hyvin elokuvasta puhumiseen, ainakin jos lukija suunnilleen tuntee kohtalaisen määrän puheena olevia filmejä, koska yksittäisillä still-kuvilla (vieläpä piirretyillä ja tarvittaessa muokatuilla, jolla osoitetaan paremmin ideoita) saa kuitenkin viestittyä mistä on puhe ilman että ne vievät liiaksi huomiota sisällöstä, ja lukemistahti on oma toisin kuin filmidokumenteissa.
Ja kirja on varsin hyvä yleiskatsaus elokuvataiteeseen, vakaville harrastajille varmaan enemmän tuttua kuin uutta mutta oli täällä minulle vielä jotain oivalluksia...

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #335 : 05.06.2017 klo 22:54:13 »
Raina Telgemeier - Siskot

Jiihaa, näin nopeasti tuli lisää Telgemeieriä. Tämä sijoittuu lomittain Hymyn tarinan sekaan, eli omaelämäkerrallinen tarina teinivuosista, automatkasta Kaliforniasta sukulaisia tapaamaan Coloradoon ja takaisin (höystettynä runsaalla määrällä takaumia).
Tällä kertaa aiheena on kompleksinen suhde pikkusiskoon, ja vähän muitakin ongelmallisia perhesuhteita käsitellään...vaikka perustarina onkin lopulta aika yksinkertainen ja kohderyhmä on ehkä vielä vähän nuorempi kuin Hymyssä (mutta hyvää sarjakuvaa arvostavien kannattaa siis tietysti myös tutustua, vaikkei nuori tyttö olisikaan).
Käännöksessä en nyt nähnyt ongelmia, fontin ystävä en ole vieläkään.
Saadaanko seuraavaksi Drama?

Raina Telgemeier - Ghosts
Vaihteeksi uudempaa englanniksi. Kompleksisia perhesuhteita, joitain vakavampiakin sävyjä ja toisaalta sitten ei, epävarmuuksia prosessoiva varhaisteini, ja Dia de los Muertos. Eli paljon sellaista mitä tuotannostaan jo odottaa, ja osittain hyvä mutta toisaalta kun en oikein pitänyt siitä miten ne kummitukset oli tarinassa toteutettu (tai ainakin suurimmassa osassa tarinaa, niissäkin oli joitain onnistuneempia) niin kokonaisuus tökki enemmän.
« Viimeksi muokattu: 06.06.2017 klo 18:28:31 kirjoittanut hdc »

outonaapuri

  • Jäsen
  • Viestejä: 73
Vs: hdc lukee
« Vastaus #336 : 06.06.2017 klo 16:57:18 »
Raina Telgemeier - Siskot
Vaihteeksi uudempaa englanniksi. Kompleksisia perhesuhteita, joitain vakavampiakin sävyjä ja toisaalta sitten ei, epävarmuuksia prosessoiva varhaisteini, ja Dia de los Muertos. Eli paljon sellaista mitä tuotannostaan jo odottaa, ja osittain hyvä mutta toisaalta kun en oikein pitänyt siitä miten ne kummitukset oli tarinassa toteutettu (tai ainakin suurimmassa osassa tarinaa, niissäkin oli joitain onnistuneempia) niin kokonaisuus tökki enemmän.

Tarkoitat varmaan Ghosts -albumia.
Sekin löytyi niin monelta vuoden parhaat albumit -listalta, että oli aikalailla odotuksia kun loputa tartuin. En ollut mitään Telgemeieriä lukenut aikaisemmin joten tekijästä sinänsä ei ollut kuvaa. Ei tämä kuitenkaan valitettavasti oikein lähtenyt. Taide oli teknisesti hyvää, mutta hieman turhan lapsellisen näköistä silti tähän mielestäni. Se on fine line sarjakuvamaisen ja lapsellisen välillä. Ja samaa mieltä, että nimenomaan niiden kummitusten kanssa homma meni vähän puihin. Tämä oli varsin tavanomainen, ennalta-arvattava ja naiivi tapa käsitellä kummituksia. Ehdottomasti parasta koko albumissa oli se sisaren kystisen fibroosin esittely, olis toivonut sitä tarkasteltavan vielä seikkaperäisemmin. Se tuntui tuoreelta.

Ei kuitenkaan jäänyt hyllyyn.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #337 : 06.06.2017 klo 18:38:25 »
Kiitos, korjasin, Ghostseista oli tosiaan kysymys.
Piirrostyyli on Telgemeierille ominaisen selkeää ja laadukasta mutta tosiaan kummitusten kuvaukseen vähän ongelmallista...ja aiheiltaan tämä on tosiaan sellainen albumi josta haluaisi pitää mutta...sen kystisen fibroosin ohella äidin ja isoäidin suhde jäi sellaiseksi että enemmänkin olisi voinut aiheesta lukea.
Suosittelen kuitenkin kokeilemaan noita muita, erityisesti Hymyä ja Dramaa.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #338 : 09.06.2017 klo 20:45:46 »
Jordan Mechner, LeUyen Pham & Alex Puvilland - Solomon's Thieves 1

Historiallista swashbuckler-henkistä sarjista temppeliritareista, tekijän kommenttien mukaisesti ei yritetä niinkään kehitellä huikeita salaliittoja tyyliin Da Vinci -koodi, vaan kuvata enemmän tavallisten rivimiesten kokemuksia juuri ennen ja jälkeen kun Ranskan kuningas vangitsee (lähes) koko järjestön...jonkinlaista realismia harrastetaan vaikka mukana onkin seikkailullisuutta.
Mechner lienee tunnetumpi Prince of Persiasta, ja aika symppikseltä tämäkin vaikutti, luen lisää jos vastaan tulee.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #339 : 12.06.2017 klo 10:09:42 »
Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 1 & 2

Tätä on vielä kahdeksan osaa jäljellä? Kiva.

Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 3&4

Kakkososan loputtomien kauhunäkyjen jälkeen elämä alkaa vähän normalisoitua, noin suhteellisesti ottaen, eli kurjuutta ei säästellä näissäkään osissa mutta on siellä positiivisempiakin pilkahduksia välissä.
Näiden kirjojen kannet iloisessa reippaudessaan ovat kyllä aika hurjassa kontrastissa sisältöön nähden...

haplo

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 531
Vs: hdc lukee
« Vastaus #340 : 12.06.2017 klo 15:15:24 »
Muutamaan otteeseen Barefoot Genin sisältö muutenkin on hyvin reipasta siihen sarjan pääasialliseen menoon verrattuna. Toki kannet kaikkein selvimmin.

Aluksihan sarjaa julkaistiinkin Shonen Jumpissa, jossa muut saman ajan sarjat ovat voittaneet Hiroshiman pojan rempseydessään. Yhdeksi syyksi sille, että sarja jäi lehdessä kesken, onkin sanottu sitä, ettei se oikein mitenkään päin sopinut sen sivuilla julkaistavaksi. Loput Nakazawa tekikin sitten erilaisiin vasemmiston julkaisuihin, joilla ei mitään sarjispuolen keskittymistä ollut.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #341 : 12.06.2017 klo 19:13:52 »
Katselin toisaalla että joitain lukijoita häiritsi myös suhteellisen paljon käytetty törmäily- ja päähänlyöntihuumori...mutta tavallaan se myös voimistaa viestiä, tekee sitä elävämmäksi että mukana on ihmisiä ja elämää kokonaisuutena, ei vaan dramaattista kurjistelua. Ja sitten kun tulee niitä "ai kun kivaa"-kohtauksia niin seuraava annos tallin sivutuotetta osuu tuulettimeen...

haplo

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 531
Vs: hdc lukee
« Vastaus #342 : 13.06.2017 klo 13:45:50 »
Olikohan se joskus 70-luvulla, kun Hiroshiman poikaa ensi kertaa Yhdysvaltoihin vietiin. Joka tapauksessa, silloin kustantaja sai kommentteja siitä, kuinka ensimmäisessä osassa Genin isä käyttää omaa kättään kasvatusmetodisena apuvälineenä. Ei tainnut purra pieneen, erikoisia sarjakuvia lukevaan, yleisöön se osa tarinaa.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #343 : 15.06.2017 klo 19:56:34 »
P.A.Manninen & Aura Ijäs - Pottakylän lapset

Hmm. Tästä tuli vähän mieleen Hugleikur Dagsson, paremmalla piirrosjäljellä mutta iskevyydessä hävitään. Osa jutuista huvitti enemmän kuin toiset.

hdc

  • Architectus urbis caelestis
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 604
Vs: hdc lukee
« Vastaus #344 : 15.06.2017 klo 21:20:38 »
Judith Vanistendael - Dance by the Light of the Moon

Kaksiosainen tarina nuoren belgialaisnaisen ja togolaisen turvapaikanhakijan suhteesta, ensimmäinen osa naisen isän näkökulmasta, toinen naisen muisteluna jälkeenpäin.

Aika symppis.