Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Kolumnit ja matkaraportit: Jopen juhlanäyttely (04.07.2017 klo 21:42:34)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
19.10.2017, klo 23:10:26

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
459726 viestiä 10204 aihetta kirjoittanut 7204 jäsentä. Uusin jäsen: LariP
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Alternative ja omakustanteet
| | |-+  Underground – eilen ja tänään
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Underground – eilen ja tänään  (Luettu 11979 kertaa)
1978 villiä metsää
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 548



« Vastaus #15 : 08.09.2015, klo 12:09:22 »

...ja vaikka Suuri Kurpitsa, Sarjari, Naarassarjat, Vacuum yms. Suomessa.

Joakim Pirisen Sokeri-Sakari oli hittimateriaalia muidenkin kuin sarjakuvaharrastajien keskuudessa, koska sitä sai myös kirjastoista.


tallennettu
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 411


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #16 : 08.09.2015, klo 12:18:15 »

Meniskö rajaus liian löysäksi, kun kaikki 60-luvulla tai myöhemmin, ja osa aiemmin  syntyneistä on oikeastaan undergroundin perillisiä. Siinä mielessä loppupään rajaus jonnekin 70-luvulle tai alueellinen rajaus jenkkeihin olisi minusta mielekäs.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 219



« Vastaus #17 : 08.09.2015, klo 18:33:21 »

Brownilta en ole yhäkään lukenut vielä mitään muuta kuin sen Ed, iloisen klovnin, vaikka pitäis.

Ed ei ollut minun juttuni, mutta Brownin tuotanto käy lävitse sellaisen kehityskaaren, ettei sieltä tarttumakohtaa niin löydy. Ensin tulee anarkia, sitten taiteellisuus, omaelämäkerrallisuus ja Paying For It on jo jotain täysin uutta. Se lasketaan poliittiseksi, mikä tietysti toimittajia ja harrastajakentän ulkopuolisia kiehtoo, mutta kyllä sen taiteellinen ulottuvuus on melkoinen.

I Never Liked You on herkkä, Brownin kauneimmin kuvittama nuoruusmuistelu. Sitä lukiessa ei se niin kummoiselta tunnu, lähinnä tulee mieleen slice-of-life-jutut. Silti se jollain tavoin painuu alitajuntaan. Hetkeen sen luettuaan ei tee mieli tarttua mihinkään muuhun.

The Playboy jäi aiheensa vuoksi väliin, mutta kun muuta tuotantoa on ehtinyt lukemaan, sitä jotenkin herää uteliaisuus kurkistaa tekijän pään sisään. I Never Liked You ei vastaa, miksi Brown on niin estynyt, vaikka luulisi vanhemmillaan olleen suurempi rooli asiassa.

Underwater on aika taiteellinen, mutta miksi toisaalta kukaan kaivaisi enää kesken jätettyä tuotantoa. Kyllä se aika lailla hajoaa riekaleiksi pitkin matkaa tässäkin muodossa. Idea on kunnianhimoinen, siinä kun rinnastetaan miten lapsi oppii kielen ja kuinka opetuslapset oppivat uskon (Jeesus on ainoa aikuisen mittainen, opetuslapset puolta lyhyempiä). Usko on opetuslapsille yhtä kryptinen kuin kieli lapselle, mikä naurattaa pitkin matkaa. Lapsen kohdalla tulee vielä yhteiskunnan normien oppimista, mutta siihen se sitten jo tyssää.

Siinä mielessä loppupään rajaus jonnekin 70-luvulle tai alueellinen rajaus jenkkeihin olisi minusta mielekäs.

Onko sillä "akateemisella" rajalla muuta arvoa kuin rajata keskustelua tiettyyn kauteen. Itse en niin näkisi rajoilla olevan väliä.

Olihan tuo "nyky-underground" provokatiivisempi kuin jokin "undergroundin perilliset", mutta ei minua sitten kai kieritettykään tervassa.

EDIT: Koetettu sovittaa hieman järkeä aamukahvin ohessa kirjoitettuun tekstiin.
« Viimeksi muokattu: 09.09.2015, klo 01:23:15 kirjoittanut Jiksi » tallennettu
1978 villiä metsää
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 548



« Vastaus #18 : 09.09.2015, klo 15:14:40 »

Sitten voidaankin puhua Harvey Kurtzmanin perillisistä, sillä moni underground-sukupolven tekijä on sanonut inspiroituneensa erityisesti hänen töistään. Sanottiinpa häntä myös underground comixin isäksi, mihin Kurtzman letkautti että haluaisi paremminkin tulla tunnetuksi appiukkona.

Tosin olihan toki Kurtzmanillakin omat vaikutteensa ja innoittajansa, ja niin edelleen. Mutta voi sanoa että tietyt undergroundin geenit ovat lähtöisin Mad-lehden luojasta ja ideanikkarista sekä hänen soolotöistään.
tallennettu
Jari Lehtinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 062


Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan


« Vastaus #19 : 09.09.2015, klo 16:24:52 »

Tosin olihan toki Kurtzmanillakin omat vaikutteensa ja innoittajansa

En tiedä miten asia on kirjallisuudessa ja tutkimuksessa esitetty, mutta minulle on päivänselvää, että yksi heistä on Tex Avery.
tallennettu

”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.
J Lehto
Giffe*r Gaffer
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 617



« Vastaus #20 : 09.09.2015, klo 17:19:51 »

En tiedä miten asia on kirjallisuudessa ja tutkimuksessa esitetty, mutta minulle on päivänselvää, että yksi heistä on Tex Avery.

Yhtäläisyyksiä Kurtzmanin ja Averyn välillä on
sikäli, että kumpikin oli henkeen ja vereen oman
alansa erikoisosaaja ja uranuurtaja. Ja kumpikaan
ei ollut parhaimmillaan piirtämisessä.

Mitä muita yhtäläisyyksiä lieneekään, ovat ne peräisin '
sen ajan ilmapiiristä, joka suosi mustempaa ja villimpää huumoria
kuin aiemmin. Suoria vaikutteita en usko kummankaan
ottaneen toiseltaan.

Kurtzmaniin vaikutti eniten Eisner ja hänen kuvakerrontansa,
ja se näkyy jo hänen Madia edeltäneissä töissään. Ja jos
joku oli Kurtzmanin mestarioppilas ja manttelinperijä, niin
René Goscinny.

tallennettu
1978 villiä metsää
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 548



« Vastaus #21 : 10.09.2015, klo 14:39:54 »

Art Spiegelman katsoi Jungle Bookin yhdessä esipuheista, että Kurtzman on vaikuttanut paitsi underground-liikkeeseen, myös eurooppalaisen sarjakuvan renessanssiin. Ja Goscinnyhan lienee osa sitä.

EDIT: Korjaan, Spiegelmanin esipuhe on vuodelta 1986 ja näkemys renessanssista koskee mennyttä 15 vuotta. 1970-luvulla Goscinny oli ollut vauhdissa jo jonkin aikaa. Lisäksi se koskee Kurtzmanin välillisiä vaikutteita undergroundin kautta Euroopassa, ei suoria vaikutteita mitä Goscinny on voinut saada.

Jungle Bookilla(1959) oli vaikutuksensa myös Eisneriin, A Contract with God(1978) noudattelee jokseenkin samanlaista muotoa kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Siinä missä Kurtzmanin "graphic novel" oli tappiollinen, Eisnerin teos menestyi ja popularisoi termin. Miehet olivat toki myös kavereita.
« Viimeksi muokattu: 10.09.2015, klo 19:28:21 kirjoittanut diego-go:godego,I » tallennettu
J Lehto
Giffe*r Gaffer
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 617



« Vastaus #22 : 10.09.2015, klo 19:48:51 »


Jungle Bookilla(1959) oli vaikutuksensa myös Eisneriin, A Contract with God(1978) noudattelee jokseenkin samanlaista muotoa kaksikymmentä vuotta myöhemmin.

Ellei Eisner ole itse sanonut noin, en niele
purematta. Sen verran pitkä aikavälikin noilla
on. Jungle Bookissa on sitäpaitsi 1 harmaasävy ruutu/sivu,
toisin kun Contractissa
.

edit: jaa, olihan siinä useampi ruutu per sivu, kun
tarkistin. Tiedä sitten...

Novellikokoelmia tosin
kumpikin, mutta tunnelmiltaan aika kaukana kirjat
toisistaan.
« Viimeksi muokattu: 10.09.2015, klo 20:00:54 kirjoittanut J Lehto » tallennettu
Timo Ronkainen
professionaali amatööri
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 976


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #23 : 11.09.2015, klo 01:03:07 »

Ööh. jos mennään siihen kuka vaikutti kehenkin tai innoitti ketäkin, joudumme monimutkaiseen hetteikköön, joka jatkuu taaksepäin vaikka minne asti. Crumb innottui Barksista ja Walt Kellystä, jotka puolestaan innoituivat... joistakin...  Huomannet..?

Mickey Rat'iä ja muita underground -sarjakuvia tehnyt Robert Armstrong:

Lainaus
- Who did you study to learn illustrating?

- I tried to be unique, but we’re all influenced. Carl Barks, who did Donald Duck, is a huge influence.
tallennettu

tertsi
Vieras
« Vastaus #24 : 11.09.2015, klo 06:10:26 »

Goscinny oli ollut vauhdissa jo jonkin aikaa. Lisäksi se koskee Kurtzmanin välillisiä vaikutteita undergroundin kautta Euroopassa, ei suoria vaikutteita mitä Goscinny on voinut saada.

Kurtzmanin vaikutus Goscinnyyn lienee siinä, että minkälaisen lehden Goscinny teki Pilotesta. Eli sellaisen, joka kommentoi päivänpolitiikkaa ja muuta ajankohtaista menoa.
Erona Madiin oli se, että Pilotessa tuli paljon myös perinteisellä kaavalla tehtyä (jatkuvajuonista) sarjakuvaa: Fort Navajo, Asterix, Lucky Luke, Tanguy et Laverdure...
tallennettu
J Lehto
Giffe*r Gaffer
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 617



« Vastaus #25 : 11.09.2015, klo 07:12:54 »

Ööh. jos mennään siihen kuka vaikutti kehenkin tai innoitti ketäkin, joudumme monimutkaiseen hetteikköön, joka jatkuu taaksepäin vaikka minne asti. Crumb innottui Barksista ja Walt Kellystä, jotka puolestaan innoituivat... joistakin...  Huomannet..?

Mielenkiintoisia "sukupuita" nämä. Juuri luin uuden
Barks in English 2-kokooman, ja uskon että E.C.Segar
vaikutti vahvasti Barksin tyyliin ihan repliikkejä myöten.
"Phooey to you"

Kurtzmanin vaikutus Goscinnyyn lienee siinä, että minkälaisen lehden Goscinny teki Pilotesta.

Kyllä Kurtzmanin vaikutus näkyy myös G:n huumorissa.
Vahvat kontrastit henkilöiden välillä, vitsin variointi ad absurdum
jne. G:n kerronta on kuitenkin rönsyilevämpää ja elämäniloista,
siinä kun taas K tuppaa olemaan kylmän älyllinen.
tallennettu
1978 villiä metsää
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 548



« Vastaus #26 : 11.09.2015, klo 09:59:28 »

Ellei Eisner ole itse sanonut noin, en niele
purematta. Sen verran pitkä aikavälikin noilla
on. Jungle Bookissa on sitäpaitsi 1 harmaasävy ruutu/sivu,
toisin kun Contractissa
.

edit: jaa, olihan siinä useampi ruutu per sivu, kun
tarkistin. Tiedä sitten...

Novellikokoelmia tosin
kumpikin, mutta tunnelmiltaan aika kaukana kirjat
toisistaan.
Toistinkin lähinnä huomioita jokseenkin samanlaisesta muodosta, 4 novellisarjakuvaa molemmissa. Lisäksi molemmissa kahdessa sarjassa on omaelämänkerrallisia aineksia. Ne kaksi olivat ensimmäiset tuollaiset kirjat. Kurtzmanin teos on tituleerattu "satiiriseksi mestariteokseksi" mikä sitten taas ei ole varsinaisesti Eisnerin tyylilaji ja se luo toki eroja tunnelmiin.

Samaa mieltä siitä että mielenkiintoista saada tietää sukupuita. George Herriman lienee luonnollisesti vaikuttaneen moniin. Wikipedia sanoo että Winsor McCaysta vaikutteita ovat ottaneet Moebius ja Chris Ware, senhän näkee. Ja hehän ovat lähtökohtaisesti myös osa undergroundia, alternativea, taidesarjakuvaa tai millä nyt haluaa kutsua.

tallennettu
Jari Lehtinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 062


Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan


« Vastaus #27 : 11.09.2015, klo 11:12:04 »

Tarvitaan vuokaavio!


Edit: Alla yksi ehdotus tyyliin "8 tuntia töitä paintilla".


* vuokaavio.jpg (8.5 kilotavua, 236x303 - tarkasteltu 116 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: 11.09.2015, klo 11:50:22 kirjoittanut Jari Lehtinen » tallennettu

”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.
1978 villiä metsää
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 548



« Vastaus #28 : 16.09.2015, klo 11:41:43 »

Hah haa Jari, näin vasta nyt. Smiley
tallennettu
1978 villiä metsää
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 548



« Vastaus #29 : 22.02.2016, klo 09:28:16 »

Ööh. jos mennään siihen kuka vaikutti kehenkin tai innoitti ketäkin, joudumme monimutkaiseen hetteikköön, joka jatkuu taaksepäin vaikka minne asti.

Se on totta. Tekijän identiteettiin kun vaikuttavat sarjakuvafanituksen lisäksi erilaiset poikkitaiteelliset virikkeet, perinteiden lisäksi erilaiset moniselitteiset oivallukset ja sattumat paperilla.

Toisaalta se on innostavaa, kuinka vahvasti Vaughn Bode on vaikuttanut suomalaisiinkin graffitin tekijöihin ja kuinka "karaktereissa" on yleisesti kaikuja Boden sarjakuvista, tai sitten suoria lainoja hahmoilla tehtynä. Underground on rinnakkainen rockin kulta-ajan kanssa, mutta armeijassakin palvellut hippi Bode on myös postuumisti ollut pitkään vahvasti hip hop.

Yksi syy miksi nostin tämän esille on kun löytyi tällainen saitti, poikansa Mark Boden arkistojen kätköistä koottu sivusto hienosta tekijästä. Esimerkiksi omakustanne Das Kämpf vuodelta 1963 on luettavissa kokonaisuudessaan, kuten myös muita helmiä lyhytikäiseksi jääneen uran varrelta.

http://www.junkwaffel.com/


tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: