Tämä oli kyllä aika outo albumi. Piirrosjälki on ihan hyvää amatööritasoa kauttaaltaan ja tyyli pitää alusta loppuun, sen sijaan käsikirjoitustyyli muuttuu kesken kaiken totaalisesti.
Ensimmäiset 40 sivua ovat kuin nuoren ja innokaan Tintti-fanin tekemää dekkaria, jossa on pieniä kömpelyyksiä, mutta ei mitään varsinaista vikaa.
Sitten aivan yhtäkkiä käsikirjoittaja alkaa vaikuttamaan katkeroituneelta ikuisopiskelijalta ja loput 20 sivua ovat hampaatonta yhteiskuntakritiikkiä ja ihan liian venytettyjä irvailuja ostos-TV:stä, piilokamerasta sekä muista nykyajan 'aivottomuuksista'.
Alkupuolesta pidin paljonkin, loppupuolesta en juurikaan. Mutta sen alkupuolen vuoksi olen kyllä valmis antamaan jatkollekin mahdollisuuden, minusta siinä oli kuitenkin sellaista viatonta tekemisen iloa ( tai jotain... ), mikä saa lukijankin hyvälle tuulelle.