Tuossa Public Enemiessä ja The Dark Knight Returnsissa on hyvin siirrytty objektiivisesta subjektiiviseen, tuntuu luonnolliselta lukijan kannalta. Hyvä toteutus! Samoin kuin Dream from a rarebitissakin. Itse olen miettinyt juuri tätä haasteellisuutta, jos ensimmäisenä käyttää objektiivista ja sitten siirtyy kesken kerronnan subjektiiviseen niin, että lukija hyväksyisi vaihdon saman tien sitä kyseenalaistamatta.
Tuli tuossa mieleen onko kukaan yhdistänyt esim. hahmon vartaloa kuten käsiä sekä Dream from a rarebitissakin käytettyä silmän opaalimuotoa? Esim. elokuvassa Enter the void koko tarina kerrotaan subjektiivisesta näkökulmasta ja efekteillä on viety kuvakerronta pitkälle lisäämällä silmän opaalimuotoa, silmän reagointia kameran epätarkkuudella saati terävyydellä sekä vanhempana esimerkkinä toimii myös Being John Malkovich leffakin.. Onkos tämän tyyppistä sarjista kukaan tekijä tehnyt?
Mut jooh tämä taustatutkimusvaihean on aina jännittävä sekä virkistävä, sillä paljon tullut loistavia esimerkkejä esiin!!