Suomen Sarjakuvamuseo

[Laura Kokko]

Sarjakuvamuseohanke tiedottaa:
Suomen suurin sarjakuvan tutkimuskirjasto tekeillä

Sarjakuvamuseohankkeen Sarjakuvan tutkimuskirjasto-projektin tavoitteena on koota yhteen sarjakuvaa käsitteleviä tutkimuksia. Tällä hetkellä sarjakuva-aiheisia tutkimuksia tehdään monissa eri oppilaitoksissa ja tiedekunnissa eikä selkeää kuvaa kentän laajuudesta ole.

Sarjakuvan tutkimuskirjasto-projekti rajattiin koskemaan kotimaisia yliopistoja ja korkeakouluja. Työ aloitettiin näiden opinnäytetietokantojen kartoittamisella. Sarjakuvaa käsittelevien pro gradu-tutkielmien, lisensiaatintöiden ja väitöskirjojen viitetietojen haku yliopistojen tietokannoista tuotti lähes kolmensadan tutkimusjulkaisun luettelon. Näistä kuutisenkymmentä on ladattavissa ja luettavissa kokonaisuudessaan yliopistokirjastojen tietokannoissa.

Kerätyt viitetiedot viedään Suomen sarjakuvaseuran kirjastokokoelman yhteydessä toimivaan sarjakuvan tutkimustietokantaan. Kokoelma sijaitsee Aralis-kirjastokeskuksessa Helsingin Arabianrannassa. Sarjakuvamuseon sivuilta löytyy jo linkki kokoelmatietokantaan, www.sarjakuvaseura.fi/kokoelma, jonka kehitystyötä tehdään koko ajan.

Kokoelmatietokantaan on nyt tarkentavien alaotsikoiden alle siirretty Suomen sarjakuvaseuran internetsivuilla aikaisemmin sijainneet viitetiedot sarjakuvaa käsittelevistä opinnäytteistä, tutkielmista ja esitelmistä. Uuteen Omeka- tietokantaan on liitetty myös opinnäytteiden ja muiden tutkielmien viitetiedot Tanja Rasilan vuonna 2001 julkaisemasta bibliografiasta ”Suomalainen sarjakuvantutkimus vuoteen 2000”. Seuraavaksi tietokantaan päivitetään uusimmat yliopistojen tutkimuskartoituksen viitetiedot.

Sarjakuvan tutkimustietokantaan lisätään mahdollisuuksien mukaan sekä teoksen PDF-tiedosto että linkki alkuperäiseen julkaisutietokantaan. Lisäksi saatavuusmerkintä kertoo, löytyykö julkaisu Suomen sarjakuvaseuran kirjastokokoelmasta vai ainoastaan oppilaitoksen kirjastosta. Uudelleenjulkaisuluvan saaneet tutkimukset löytyvät jatkossa siis sekä kirjastokokoelmasta että sähköisenä sarjakuvan tutkimustietokannassa.

Tietokantaa laajennetaan tulevina vuosina kattamaan myös mm. ammattikorkeakoulujen opinnäytteet, tutkimusartikkelit sekä ulkomaalaiset sarjakuvatutkimukset. Tavoitteena on, että tutkijat ja oppilaitokset voivat tulevaisuudessa tallentaa itsenäisesti tutkimuksia tietokantaan. Sarjakuvan tutkimuskirjasto-projektin on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja:
Sanna Ala-Ojala
Sarjakuvamuseohankkeen tutkija ja sarjakuvantekijä
sanna.ala-ojala@sarjakuvamuseo.fi

[Timo Ronkainen]

Comics Museum project visits Brussels

http://sarjakuvamuseo.fi/sarjakuvamuseon-blogi/post/18/sarjakuvakaupunki-bryssel.html

Timo

[tertsi]

Helsinkiin Here-museon tyyppinen mesta olis eri kiva!

CBBD:n kaltaista jugendrakennusta ei taida löytyä, ellei vallata Skattalta jotain asuintaloa. 

[Jyrki Vainio]

Kiinnostava (ja myös hiukan yllättävä?) pointti on minusta tämä maininta:

"kokoelmat käsittävät noin 7000 originaalia neljältäsadalta taiteilijalta, pääosin belgialaisilta. Tällä hetkellä sarjakuvakeskus ei ota vastaan uusia tallennuksia vaan keskittyy luetteloimaan kokoelmateoksia"

Eli Brysselissä on siis lopultakin aika rajalliset omat kokoelmat: seitsemäntuhatta jaettuna neljällä sadalla tekisi tasaisella matikalla 15-20 työtä per tekijä. Eli siis tosiaankaan kyse ei ole laajamittaisesta taiteilijoiden koko elämäntyön tallentamisesta. Jo yhden pitkän uran tehneen piirtäjän elämäntyö voi helposti olla yli 7000 teosta.
Eli noilla siis selvästikin on enemmänkin otettu vaan näytteitä taiteilijoiden töistä, ei arkistoitu suurta massaa.
Ja erityisen kiinnostavaa, että eivät tällä hetkellä ota vastaan uusia tallennuksia. Sarjakuvia tehdään Belgiassa varmaan nyt enemmän kuin koskaan. Toivottavasti museointi ei heilläkään jää koskemaan vaan suurimpia vanhoja klassikoita, jotka ovat siellä museoissa jo nyt.

[CryingBlueRain]

Ai, enpä ollut huomannut että lisätietoa on tullut. Näyttää siltä, että hanketta viedään määrätietoisesti eteenpän niukoin resurssein, mutta vankalla asiantuntemuksella ja arvostelukyvyllä.

Se onkin oikeastaan paras mahdollinen tilanne, koska nykyisinä aikoina ainoa realistinen vaihtoehto olisi niukat resurssit ilman asiantuntemusta ja arvostelukykyä...Kvaakin keskusteluissa heitellyt ideat valtavasta sarjakuvateemaisesta museo- ja viihdekeskuksesta ovat toki hauskoja, mutta tuskin toteuttamiskelpoisia.

[Laura Kokko]

Timo ehtikin täällä jo linkittää uusimpaan blogitekstiini. Hergé Museon osuus jäi aika lyhyeksi, kiitos Timon varsin kattavan matkakertomuksen vuodelta 2011 johon ei ollut paljoa lisättävää. Valitettavasti vaihtuvan näyttelyn tiloissa oli juuri näyttelynvaihto kesken mutta pysyvän näyttelyn läpikäymiseenkin menee helposti pari tuntia. Originaaleja on loputtomasti ja niiden tutkiminen on tehty näyttelytekniikan puitteissa miellyttäväksi. Audio-opas toimii erinomaisesti ja oppaassa on myös videonäyttö mihin en ollut vielä aikaisemmin törmännyt. Uutta näyttelytekniikkaa ja elämyksellisyyttä oli käytetty mielenkiintoisesti näyttelyssä hyväksi. Ihmeteltävää kun on niin paljon että kävijä melkein läkähtyy kaiken keskellä ja näyttelykierroksen jälkeen on pää aika täynnä. Onkin sääli, ettei näyttelytiloissa saa kuvata jotta muistot säilyisivät. Ilmeisesti tätä kieltoa valvotaan tarkasti (kamerat joka huoneessa) sillä netin kuvahaullakaan ei tunnu näyttelytiloista valokuvia löytyvän.

Näyttely toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka henkilökulttia rakennetaan hallitusti. Mieluusti näkisi vastaavanlaisia näyttelyitä vaikka Joonakselle tai kokonaisen museon Janssonin sisarusten tuotannolle! Niin kuin on todettu, pikkuaskelin täällä Suomessa edetään ja otetaan oppia myös ulkomailta. Muistetaan myös että Jijé museo Brysselissä sulki ovensa vain parin toimintavuoden jälkeen joten ei sielläkään ole itsestään selvyys että sarjakuvakulttuurikohteita rahoitetaan.

[tertsi]

Jijé-museon tuhkasta nousi Maison de la bande dessinée (kauppa + näyttelytila), Gare Centralin päätyyn. Olen nähnyt siellä loistavia sarjakuvaoriginaalinäyttelyitä. Pieniä, mutta loistavia.

Parhaillaan siellä pyörii Willin (Maltaite) näyttely.

http://www.jije.org/

edit
Maison de la bd tekee jonkinlaista yhteistyötä Pariisilaisen sarjakuvagallerian Galerie Daniel Maghenin kanssa. Olen ollut huomaavinani.

Linkki menneisiin näyttelyihin. Komea lista.
http://www.jije.org/expos-dedicaces/passees.html

[Laura Kokko]

Brysselin sarjakuvakeskuksen kokoelmat olivat tosiaankin kymmeniä kertoja pienemmät kuin mitä osasimme odottaa. Pienessä kokoelmahuoneessa ollessamme, tai oikeastaan pitäisi sanoa varastokopissa, jopa kysyin että missä muut kokoelma-aineistot ovat kun en uskonut että kahdessa pienessä huoneessa ja muutamassa vetolaatikossa oli kaikki. Tien toisella puolella, jossa sijaitsee Marc Sleen Museon tilat, on myös säilytystilaa mutta siellä on lähinnä näyttelyihin liittyvää aineistoja ja esineistöä, esimerkiksi tilaa vieviä hahmopatsaita. Kokoelmien parissa työskenteli kaksi ihmistä, he digitoivat ja luetteloivat teoksia sekä konvertoivat jo olemassa olevat tiedot uuteen kokoelmatietokantaan. Hidasta käsityötähän tämä on joten uusia talletuksia ei oteta vastaan kunnes se projekti on saatu hoidettua. Ja siinä sivussa tietysti kaikki omat näyttelytuotannot, kuvapyynnöt, näyttelylainat ja muut kokoelmanhoitoon liittyvät perustyöt.

Niin kuin Jyrki arveli, kokoelmaan on otettu näytteitä eikä tekijän koko tuotantoa arkistomateriaaleineen, sillä jo tilatkin ovat rajalliset. Belgian sarjakuvakeskuksen toiminnan painopiste on ehdottomasti näyttelytoiminnassa ja kokoelmatyö on sivuosassa. Onkin hieman epäselvää onko kyseessä näyttelykeskus vai museo, kun myös heidän omilla sivuillaan kumpaakin käsitettä löytyy. Koska kyseessä ei ole virallinen museolaitos, ei heillä ole siten velvoitetta ottaa vastaan aineistoja tai tallentaa maansa sarjakuvakulttuuria. Sarjakuvakeskus ei myöskään tee nykyajantallennusta muuta kuin oman toimintansa osalta. Johtajan kanssa puhuessa sain sellaisen käsityksen että tällaista virallista statusta kohti he olisivat menossa varsinkin jos siihen saadaan resursseja valtiolta. Tulevaisuudessa voi siis olla toisin. Museaalista asiantuntemusta kokoelmatoimintaan keskukselta löytyy kyllä jo.

Tällä hetkellä Belgiassa ei siis ole virallista tahoa joka tallentaisi originaaliaineistoja ja työmateriaaleja. Keräilykulttuuri tuolla seudulla tuntuu olevan sen verran vahva että tallennus on pitkälti keskittynyt yksityiskokoelmiin. Belgian sarjakuvakeskus tekee myös paljon neuvovaa työtä, kuten tällaisten ulkomaalaisten museohankkeiden tapaamista ja opastamista, tai keräilijöiden avustamista säilytysolosuhteisiin ja kuljetuksiin liittyen. Tällaista toimintaa toivotaan myös Suomen Sarjakuvamuseossa tehtävän toiminnan vakiintuessa.

[Laura Kokko]

Hyvää Joulunaikaa ja Uutta vuotta sarjakuvamuseohankkeesta!
© Salla Vasenius

[Timo Ronkainen]

Uutta tekstiä Sarjakuvamuseon blogissa: Sarjakuvan tutkimustietokanta 1.0

Timo

[Timo Ronkainen]

Whee, Sarjakuvamuseon Instagram.
Huikeita kuvia... mm. tämä suorastaan hellyttävä satusetä:

[Laura Kokko]

Sarjakuvamuseo listasi Tampere Kupliin tärpit, uusin blogipostaus:
http://www.sarjakuvamuseo.fi/sarjakuvamuseon-blogi/item/9-sarjakuvamuseohanke-tampere-kupliissa.html

[Laura Kokko]

Pääsiäistervehdys!
© Sanna Ala-Ojala

[Laura Kokko]

Sarjakuvamuseohankkeessa koetaan uudistuksia kesän alkajaisiksi; yhdistyksen nimi ja sijainti vaihtuvat sekä sen mukana visuaalinen ilme uudistuu.

Sarjakuvan tiedotuskeskus ry on vaihtanut nimekseen Sarjakuvamuseo ry. Uusi nimi kertoo yhdistyksen toiminnasta museohankkeen taustajärjestönä. Sarjakuvamuseo ry toimii sarjakuva-alan toimijoita yhdistävänä organisaationa joka edistää kotimaisen sarjakuvan historian tallentamista, säilymistä ja tutkimista.

Sarjakuvamuseohankkeen toimistotilat sijaitsevat kesäkuusta lähtien Kirjan talossa Helsingissä. Vuonna 1935 valmistunut rakennus on Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen Kruununhaassa sijaitseva hieno kokonaisuus juhla- ja kokoustiloineen.

Suomen sarjakuvamuseon logot ja uuden visuaalisen ilmeen on suunnitellut TaM, Media Designer ja sarjakuvantekijä Hanna Azevedo. Yhteistyökumppanit voivat ladata logot Media-välilehdeltä. Sivu-uudistus etenee seuraavaksi sarjakuva-arkisto sivustolle.

Vieraile uusilla sivuillamme ja tilaa uutiskirjeemme!

[Reijo Valta]

Ehkä Sarjakuvamuseohanke nytkähtää jotenkin eteenpäin. Ainakin Kopiosto on antanut 50 000 euroa tukea Sarjakuvamuseo ry:lle.

Uutinen Kopioston sivuilla.