Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Uutiset: Helsingin sarjakuvafestivaalit Suvilahdessa (02.08.2017 klo 22:02:36)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
23.08.2017, klo 07:32:56

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
457249 viestiä 10153 aihetta kirjoittanut 7181 jäsentä. Uusin jäsen: Mikko_T
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Kritiikki ja sarjakuva mediassa
| | |-+  Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 12 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa?  (Luettu 29844 kertaa)
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 062



« : 09.04.2013, klo 09:47:50 »

Kuka kaipaa kriitikkoa, kyseltiin Hesarissa. Kvaakissa voisi kysyä, että kuka kaipaa sarjakuvakriitikkoa... Kaipaako kukaan?

Sarjakuvakritiikki toimii Suomessa suureksi osaksi talkoovoimin. Sarjainfo, Kvaak, blogit ja foorumit tuottavat monin verroin enemmän tekstiä sarjakuvasta kuin perinteinen media. Taso vaihtelee innokkaiden nuorten harrastajien sauhutuksista sarjakuvaa pitkään lukeneiden ja tutkineiden "sarjakuvatieteellisiin" analyyseihin. Ja hyvä niin.

Mutta kaivataanko sarjakuvakritiikkiä? Kustantamoissa Hesarin kulttuurisivujen kritiikkiä odotetaan kauhunsekaisin tuntein, se voi ratkaista kirjan myynnin. Sensijaan maakuntalehdissä kritiikin määrä vähenee koko ajan ja samoja tekstejä julkaistaan eri lehdissä. Kritiikki myös lyhenee ja usein ne ovat vain referenssejä takakansiteksteistä.

Mutta se sarjakuvakritiikki. Onko sarjakuvakritiikillä mitään merkitystä myynnin kannalta? Vaikea sanoa, kun ei tiedä. Suomennetun sarjakuvan levikki- ja myyntiluvut ovat sitä erästä brändiä lukuun ottamatta hyvin pienet, kotimainen pärjää kohtuullisesti muutaman myyvän nimen turvin. Arvostelut eivät silti taida vaikuttaa sitä tai tätä. Toisaalta sarjakuvan yleissivistys on arvo sinänsä, sitähän hyvä kritiikki lisää!

Sarjakuvakritiikin taso on uskoakseni aika hyvä, ja se kehittyy mitä enemmän sitä kirjoitetaan. Ainakin Kvaakissa arvostelut ovat moniäänisiä ja mukana on niin pienilevikkistä kuin sitä ylikaupallista sarjakuvaa.

Hesari kysyykin melkein lopuksi: "Mihin sitten edes tarvitaan ammattilaisten kritiikkiä, jos vapaaehtoiset tekevät saman ilmaiseksi ja jopa paremmin?" Tuohan on melkein kehu.
tallennettu
tertsi
Vieras
« Vastaus #1 : 09.04.2013, klo 10:21:27 »

Kuka kaipaa kriitikkoa

Hesari kysyykin melkein lopuksi: "Mihin sitten edes tarvitaan ammattilaisten kritiikkiä, jos vapaaehtoiset tekevät saman ilmaiseksi ja jopa paremmin?"
Onko lehtiin siis palkattu väärät ihmiset? Vai maksavatko lehdet kriitikoille niin huonosti, että nämä joutuvat tekemään työnsä kiireessä hutaisten ja jäävät sen vuoksi bloggareihin verrattuna kakkosiksi?
tallennettu
tertsi
Vieras
« Vastaus #2 : 09.04.2013, klo 10:24:29 »

Minä kaipaan sarjakuvakritiikkiä ja aika usein nautinkin niiden lukemisesta.
On mielenkiintoista verrata omia ja kriitikon lukukokemuksia keskenään, joskus kriitikko auttaa löytämään teoksesta uusia tasoja ja puolia. Ja onhan se kiva huomata olevansa edes joskus jonkun kanssa täsmälleen samaa mieltä.

edit:
Joskus takavuosina olen ostellut kriitikoiden kehumia itselleni tuntemattomia sarjiksia, osumat ja hutit on suunnilleen fifty-fifty.
« Viimeksi muokattu: 09.04.2013, klo 10:26:32 kirjoittanut Tertsi » tallennettu
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 202


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #3 : 09.04.2013, klo 10:30:40 »

Hesari kysyykin melkein lopuksi: "Mihin sitten edes tarvitaan ammattilaisten kritiikkiä, jos vapaaehtoiset tekevät saman ilmaiseksi ja jopa paremmin?" Tuohan on melkein kehu.
Kannattaa huomata että lauseessa on mukana jos. Sanomalehtien etu on siinä että fiksut lukijat silmäilevät niistä muutakin kuin oletusarvoisesti itseä kiinnostavia juttuja. Blogeja lukevat toiset blogistit. Kritiikki sanomalehdessä tavoittaa paljon isomman lukijakunnan kuin harrastajakriitikon tuherrus jossain verkon nurkassa.

Mielenkiintoinen on myös tuota seuraava juttu jossa haastateltiin lehtien päätoimittajia. He eivät näe kehityksessä mitään ongelmaa ja sitäkin ihmetellään että miksi Kantokorpi lopetti. Aivan kuin perustelut eivät olisi kyllin selvät. Kantokorpihan on avautunut laajasti ainakin blogissaan ja radiossa. Hänen mukaansa työllä pitäisi elää (tienata asiallinen palkka) jos on alansa arvostettu ammattilainen. HS kertoi myös että Antti Tuurin uusi kirja sai vuonna 1986 90 lehtikritiikkiä, siinä missä tämän vuosikymmenen puolella uutukainen keräsi vain parikymmentä arviota.

Kantokorven pinnalle nostama keskustelu ei pahemmin koske sarjakuvaa, muuten kuin ehkä tulevaisuuden näköaloja. Sarjakuvakritiikkien ja juttujen määrähän on ollut pitkään kasvussa. Ainakin niissä medioissa joita itse seuraaan. Huomasitteko muuten että Kvaakissa on julkaistu muutamaa vaille 1000 kritiikkiä. Kymmenen vuotta ja 1000 arviota. Se on hieno saavutus. Olisi houkuttelevaa ajatella, että tällä on ollut jotakin vaikutusta kotimaisten teosten määrän hienoiseen kasvuun ja tuotannon ylläpysymiseen. Mene ja tiedä. Joka tapauksessa Kvaakin panos on merkittävä, sillä Sarjainfo ei ole tässä kehityksessä pysynyt mukana senkään vertaa mitä me.  Smiley
« Viimeksi muokattu: 09.04.2013, klo 10:32:18 kirjoittanut Reima Mäkinen » tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 062



« Vastaus #4 : 09.04.2013, klo 10:39:34 »

Onko lehtiin siis palkattu väärät ihmiset? Vai maksavatko lehdet kriitikoille niin huonosti, että nämä joutuvat tekemään työnsä kiireessä hutaisten ja jäävät sen vuoksi bloggareihin verrattuna kakkosiksi?

Juuri näin, harrastelija on tämän päivän ammattilainen (ilman palkkaa).

Hyvin harvoin ammattitoimittajilla on sellaista tietopohjaa kuin harrastuksensa kohteeseen intohimoisesti suhtautuvilla diletanteilla. Eikä voi ollakaan, kun pitää kirjoittaa vähän kaikesta. Valtamediassa hyvin usein myös sorrutaan sarjakuva-arvostelijan aloittelijavirheisiin. En kestä enää yhtään aloitusta tyyliin sarjakuva ei ole tarkoitettu vain lapsille...






tallennettu
tertsi
Vieras
« Vastaus #5 : 09.04.2013, klo 10:51:44 »

Aika usein kriitikko on kyllä jollain tavalla erikoustunut. Harvoinpa sama kriitikko arvostelee vaikkapa sarjakuvia ja poliitikkojen elämäkertoja.
tallennettu
Timo Ronkainen
professionaali amatööri
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 796


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #6 : 09.04.2013, klo 10:56:31 »

Hyvin harvoin ammattitoimittajilla on sellaista tietopohjaa kuin harrastuksensa kohteeseen intohimoisesti suhtautuvilla diletanteilla. Eikä voi ollakaan, kun pitää kirjoittaa vähän kaikesta. Valtamediassa hyvin usein myös sorrutaan sarjakuva-arvostelijan aloittelijavirheisiin. En kestä enää yhtään aloitusta tyyliin sarjakuva ei ole tarkoitettu vain lapsille...

Silloin kirjoittaja ei olekaan sarjakuva-arvostelija, vaan joku kulttuuritoimituksen yleismies, kirjallisuus- tai elokuvakriitikko tms. Varsinaisia sarjakuvakriitikoita isoissa lehdissä on kai kuitenkin muutama (ja jos kirjoitat yhteen Alma Median lehteen, menee juttusi ilman eri korvausta ehkä jopa seitsemään muuhunkin).

Vastaavasti "harrastuksensa kohteeseen intohimoisesti suhtautuvilla diletanteilla" voi olla liian kapea näkökulma, arvostelun kohteena olevaa teosta ei nähdä osana laajempaa kulttuurin kenttää, kirjoittajan pitää tuntea laaja-alaisesti paitsi sarjakuvaa (muutakin kuin oman alueensa sarjakuvaa), niin ainakin vähäsen muuta kulttuuria, kirjallisuutta, elokuvia, taidetta.

Tällaiseen laaja-alaisuuteen ei harrastelijoilla aina ole samanlaista mahdollisuutta kuin asiaansa keskittyneellä ammattilaisella.

Timo
tallennettu

tertsi
Vieras
« Vastaus #7 : 09.04.2013, klo 11:01:38 »



Vastaavasti "harrastuksensa kohteeseen intohimoisesti suhtautuvilla diletanteilla" voi olla liian kapea näkökulma, arvostelun kohteena olevaa teosta ei nähdä osana laajempaa kulttuurin kenttää, kirjoittajan pitää tuntea laaja-alaisesti paitsi sarjakuvaa (muutakin kuin oman alueensa sarjakuvaa), niin ainakin vähäsen muuta kulttuuria, kirjallisuutta, elokuvia, taidetta.
Hyvä pointti. Osui ja upposi.   Embarrassed
tallennettu
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 062



« Vastaus #8 : 09.04.2013, klo 11:04:57 »

Vastaavasti "harrastuksensa kohteeseen intohimoisesti suhtautuvilla diletanteilla" voi olla liian kapea näkökulma, arvostelun kohteena olevaa teosta ei nähdä osana laajempaa kulttuurin kenttää, kirjoittajan pitää tuntea laaja-alaisesti paitsi sarjakuvaa (muutakin kuin oman alueensa sarjakuvaa), niin ainakin vähäsen muuta kulttuuria, kirjallisuutta, elokuvia, taidetta.

Touché.

Toisaalta tuollainen monomaaninen intoilu on hirveän hauskaa oman "salaseuran" kesken...
tallennettu
tertsi
Vieras
« Vastaus #9 : 09.04.2013, klo 11:21:18 »

Yksittäisen ostopäätöksen kannalta en tiedä, onko esim. Kvaakin arvostelulla sen suurempaa merkitystä. Monilla lukijoilla on jo valmiiksi omat suosikkigenrensä ja he ostavat ne Tex Willerinsä, sanoipa kriitikko niistä mitä tahansa.

Toivoisin, että asiallisten kritiikkien myötä jotkut satunnaiset kävijät vaikkapa täällä Kvaakissa huomaisivat, että sarjakuvista voi löytää aivan samoja asioita kuin muistakin taideteoksista (tai viihdepläjäyksistä).

« Viimeksi muokattu: 09.04.2013, klo 11:24:41 kirjoittanut Tertsi » tallennettu
VesaK
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 248


Onpa tässä outo juttu.


« Vastaus #10 : 09.04.2013, klo 11:52:56 »

Hesarin agendaan en jaksa ottaa sen kummemmin kantaa, mutta Hesarissa julkaistu kritiikki on edelleen tärkeää, ja yleensä sanomalehdissä julkaistu, koska sarjakuvien kustantajilla on äärimmäisen harvoin varoja mainostaa julkaisujaan.

Kun jossakin on uudesta sarjasta edes JOKU juttu, silloin kirjakauppiaskin saattaa havahtua että tuollainenkin sarjakuva on. Vielä parempaa kun yksityinen ihminen havahtuu, niin juuri sinä siinä, SINÄ olet syyllinen jos jokin sarjakuva jää myymättä.
Ainakin kirjastoon pitää hankkia mikäli itsellä ei ole tarvittavia varoja.
tallennettu

“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama
Miha
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 474


hyvää amatööritasoa


« Vastaus #11 : 09.04.2013, klo 11:59:18 »

Hieman v*****i Hesarin tapa paukutella rumpua tuossa linkatussa artikkelissa tyyliin "me pyrimme kirjoittamaan monipuolisesti pienilevikkisistäkin..", kun hesarin arvostelijat eivät ole koskaan suostuneet edes maileihini vastaamaan. Ainoa mitä olen saanut toimitukselta on: "Lähetimme tämän mailin eteenpäin sarjakuvakriitikollemme..", sen jälkeen ei koskaan mitään. Kriitikoilta itseltään kysely on sama kuin seinille huutelisi.

Muut lehdet ovat ainakin edes kerran joskus vastanneet ja perustelleet, mikseivät arviota tee. Hesarin toimitus ei koskaan vaivaudu edes tuohon. Sellainen jättää ylimielisen ja töykeän vaikutelman, sekä tunteen siitä että toimituksessa istuu fakkiintuneita ja ahdasmielisiä snobeja.
tallennettu

vesa saarinen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 860



« Vastaus #12 : 09.04.2013, klo 12:15:37 »

Timo ja VesaK kirjoittavat yllä viisaita sekä kritiikin että sarjakuvamarkkinoiden tilasta.

Kelpo sarjakuvakritiikki Suomessa on aika vähäistä. Hyvä kriitikko ja hyvä kritiikki palvelee kaikkia: sarjakuvantekijälle se tarjoaa tarpeellisen ulkopuolisen katsauksen työhönsä, parhaimmassa tapauksessa kehitysehdotuksineen.

Sarjakuvan lukijoille se tarjoaa valistuneen ja ehkä tuoreenkin näkökulman teokseen, sijoittaen sen kulttuuriseen kontekstiinsa.

Putte Wilhelmssonin mielestä erinomainen kriitikko tuntee kritiikin kohteensa tekijäänsä paremmin. Sellaisia on harvassa.
tallennettu

"Maailman turhien asioiden joukossa sarjakuvat edustavat kärkipäätä! Kaiken lisäksi ne ovat kalliita."
-Roope Ankka
http://vesasaarinen.fi
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 062



« Vastaus #13 : 09.04.2013, klo 12:30:11 »

Hyvä sarjakuvakriitikko myös ymmärtää, keille kirjoittaa. Se on selvä, että Parnassoon kirjoitetaan erilaisin painotuksin kuin johonkin päivälehteen. Willeristit ja donaldistit saavat sauhuta fanzine-tyyliin omissa julkaisuissaan.

Kvaak on sitten vähän siinä välimaastossa. Haut tuovat satunnaisia lukijoita, mutta kvaakilaisten "sarjakuvantaju" on varmasti keskivertoa huikeasti korkeampi.

Arvostelutarjontakin näyttää juuri nyt monipuoliselta: Batman, Limingan taidekoulun sarjakuvalinjalaisten vuosijulkaisu, Disney, Lauri Mäkimurron esikoisteos ja Minun Kiinani ovat tällä hetkellä Kvaakin etusivulla arvosteltuina. #kissanhäntä
tallennettu
Doc Lomapäivä
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 826


Geysers of Titan scifiseikkailu Aces Weeklyssä


« Vastaus #14 : 09.04.2013, klo 12:45:44 »

Jännittävä sitaatti:
Lainaus
Alma Median suuromistaja ja hallituksen jäsen Niklas Herlin puolestaan esitti "kapitalistin näkökulman": "Jos joku free kulttuuritoimittaja tekee sellaisia juttuja, että ihmiset ryntäävät sutena niitä lukemaan, niin palkkaakin tulee aika paljon enemmän kuin satanen per kritiikki. Monimutkaista?"
Eli Uuden Suomen verkkosivuilla toimittajat saavat palkkaa sen mukaan paljonko juttuja luetaan? Sen kun näkis.

Keskarin Pekka Arvola taas sanoo:
Lainaus
"Päätehtävämme on seurata omin voimin paikallista kulttuuria eli sitä, mitä tapahtuu Jyväskylän ja Keski-Suomen taide-elämässä. -- Silloin julkaisemme yhteisiä arvioita Savon Sanomien, Karjalaisen ja Etelä-Suomen Sanomien kanssa."
Lehtien kulttuurisivut supistettiin pari vuotta sitten saman kokoiseksi kuin mitä ryppään pienimmän lehden (tais olla Karjalainen) kulttuurisivut on, koska kaikki kirjoitetut jutut täytyy julkaista kaikissa lehdissä, yhtään "hukka"juttua ei saa tulla. Samalla tarjottiin semmoista sopimusta, että minä löin hanskat tiskiin. 15 vuoden jälkeen. Eipä oo kukaan huudellu perään.

Juttujen homogenisoituminen ja kritiikkien alasajo harrastelijoiden käsiin on täysin ristiriidassa sen tutkimuksen kanssa, että kulttuurisivut on itse asiassa lehtien luetuinta materiaalia (jopa luetumpaa kuin urheilu) niissä lehdissä joissa kulttuurisivuihin panostetaan, eli Hesarissa, Turun Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa.

Hesari on Lyytikäisen tultua remmiin kyllä pudonnut tuosta pois, jutut on ylioppilaslehtimäistyneet, ja Aamulehti ei ole porukkaan koskaan pyrkinytkään (Tappara, uh-uh-uh!)
tallennettu

Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 12 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: