Sarjakuvamarkkinoiden koko

[Reima Mäkinen]

UDK-luokitus 741.5 -haku vuodelle 2018 löytää 233 viitettä. Se on varmaankin kattavin saatavilla oleva sarjakuvien nimikehaku.

Eli huomattavasti lähempänä sitä 200:aa mitä uumoilin, kuin alkuperäisen taulukon 143:a! Eikä tuo Kustannusyhdistyksen 143kpl siis todellakaan vastaa 80% prosenttia nimekkeistä, vaan jotain 60%-70%:a.

Tässä muuten myös vertailu vielä tuolla samalla haulla/vuosilla tietokannan numeroilla. Pylväät on nyt sitten paremmin linjassa myös noiden aiemman postaukseni euromääräisten myyntien kanssa.

[Lurker]

Pitää muistaa toki sekin, että iso, ja tärkeä (!), osa suomalaista sarjakuvajulkaisua on sarjakuvablogeja/nettisarjakuvia. Ne eivät mitenkään näy kustannusyhdistyksen tilastoissa tai Fennican luokituksissa.

Sarjakuvan kirjo ja nimikemäärä on Suomessa varmaan suurempi kuin koskaan, mutta silti sarjakuvien myynti laskee.

Hmm... onko tuo sarjakuvan laskutettu myynti kirjakaupoissa tai suoramyynti enää relevantti mittari ollenkaan?

[Reima Mäkinen]

Ja tuossa aiemmin kun Ranskaan verrattiin, niin meillähän harrastajat ostavat paljon englanninkielisiä (lähinnä amerikkalaisia) julkaisuja. Ranskassa vastaavaa vuotamista kotimaisten kustantajien tappioksi ei varmaan juurikaan - tai ainakaan samassa mitassa tapahdu.

Sitäkin voisi pohtia, että kun uutuudet ja hitit kulutetaan kiireesti englanniksi, niin suomenkielisellä puolella ei juurikaan enää klassikoita pääse syntymään. Ja samaan aikaan niistä klassikoista on integraaleina sun muina kokoomina puristettu nyt viimeisetkin mehut.
Vain muutama sarja, tyyliin Walking Dead ja Saga, on vielä täällä jotenkin saatu pyörimään. Mutta muuten "käännösuutuudet" ovat olleet todella pienimuotoista ja usein myös ns. alternativea. Toki mangapuolella tämä englanniksi (ja verkosta) lukeminen (lokalisoidun version kustannuksella) on ollut lähes koko tämän 15 vuotta vallitseva käytäntö.

[Jarkko Sikiö]

Lukuja käännösmangaan liittyen, siis yhdysvaltalaislähtöisesti.

[Jarkko Sikiö]

Lastensarjat ja manga kasvattavat osuuttaan, kun puolestaan supersankarien viipale kapenee kotikentällä Yhdysvalloissa.

En laittanut lähdettä talteen, mutta tästä voi lukea suoraan myös toisessa jutussa sanotun, että perinteisistä sarjakuvakaupoista inklusiiviset menestyvät, kun puolestaan uusia asiakkaita hylkivät kaupat kituuttavat.

[Petteri Oja]

Nuoriso ei lue enää sarjakuvia vai mites se laulu nyt menikään:

https://www.comicsbeat.com/raina-telgemeiers-guts-is-the-bestselling-book-overall-in-the-us-this-week/

Vaatimaton miljoonan kappaleen ensipainos otettiin Telgemeierin uudesta sarjakuvakirjasta.

[Timo Ronkainen]

Stephen King jäi taakse!
Telgemeierin nimi on toki tuttu, mutta en ole lukenut.

Timo

[haplo]

Telgemeierin Hymyn luin puoli vuotta sitten kokeilumielessä. Teinitytön elämästä hammaskaluston hoidon rytmittäessä tarinaa en oikein etukäteen uskonut pitäväni, mutta sehän olikin hyvä.

[hdc]

Hienoa, Telgemeier on tuttu jo vuosien takaa silloin kun oli hyvin indie-tekijä ja "sarjakuvat kirjakaupoissa" oli Amerikassa vielä vasta potentiaaliasteella eikä todellisuutta...

[Lurker]

Suomen kustannusyhdistyksen tarkkoja tilastoja ei vielä koko viime vuodelta ole saatu, mutta 2019 neljällä kvartaalilla sarjakuvien myynti laski kappalemääräisesti yhteensä 65,5 % ja euroissa 69,2 %...

Luku on vain suuntaa antava ja saattaa vielä muuttua, koska se kerätään hiukan eri perustein kuin vuositilasto. Toivottavasti muuttuu, sillä tuo lasku on abysmaalinen. Myynti kirjakaupoille näyttää jopa nousseen mutta tukkumyynti on käsittämättömät 82 prossaa miinuksella. Onkohan tässä virhe?

Vertailulukuna mainittakoon että kaunokirjallisuus laski yhteensä 9,5 prosenttia.

[Curtvile]

.Toivottavasti muuttuu, sillä tuo lasku on abysmaalinen. Myynti kirjakaupoille näyttää jopa nousseen mutta tukkumyynti on käsittämättömät 82 prossaa miinuksella. Onkohan tässä virhe?

Tuskin.
Sarjakuvan pääasiallinen myyntikanava ei historiallisesti ole ollut kirjakaupat.
Vaan lähikaupat, supermarketit, kioskit ja alati merkittävämmin erikoisliikkeet.

Kirjakauppoja lopetetaan yhtenään. Niillä ei ole riittävän kattavaa verkostoa, ei ainakaan enää.

Ilman sarjakuvalehtiä ei saada kovakantisia albumeja. Ne on vuosi toisensa perään nitistetty eikä kirjakauppamyynti pysty paikkaamaan tätä.

[Toni]

Tuskin.
Sarjakuvan pääasiallinen myyntikanava ei historiallisesti ole ollut kirjakaupat.
Vaan lähikaupat, supermarketit, kioskit ja alati merkittävämmin erikoisliikkeet.

Kirjakauppoja lopetetaan yhtenään. Niillä ei ole riittävän kattavaa verkostoa, ei ainakaan enää.

Ilman sarjakuvalehtiä ei saada kovakantisia albumeja. Ne on vuosi toisensa perään nitistetty eikä kirjakauppamyynti pysty paikkaamaan tätä.

Jotain todella outoa tuossa listauksessa nyt on, jos muka sarjakuvien kirjakauppamyynti on kasvanut ja kaikki muu myynti on hävinnyt lähes totaalisesti. Vaikea uskoa moista tilannetta. Tuosta on pakko uupua joitain aivan keskeisiä tietoja.

[Antti Valkama]

Luvut ovat vissiin tuhansia euroja? En ole tätä ennen tulkinnut, joten kysyn: Mahtaako Lehtipisteen myynti olla ollenkaan mukana? Jos on niin missä? Tukkukohta tuntuu mahdolliselta, teoriassa, mutta luku on silloin ihan liian pieni.

[Darth Mika]

Jotain todella outoa tuossa listauksessa nyt on, jos muka sarjakuvien kirjakauppamyynti on kasvanut ja kaikki muu myynti on hävinnyt lähes totaalisesti. Vaikea uskoa moista tilannetta. Tuosta on pakko uupua joitain aivan keskeisiä tietoja.

No ainakin R-kioskeista on lehdet ja sarjakuvat hävinneet melkein täysin. Sillä paikalla on raha-automaatteja ja kahvipiste. Elikkä lehtipiste kioskien osalta varmasti laskenut tuntuvasti. Ruokakauppojen lehtipisteen kehityksestä en tiedä.

[Petteri Oja]

Jotain todella outoa tuossa listauksessa nyt on, jos muka sarjakuvien kirjakauppamyynti on kasvanut ja kaikki muu myynti on hävinnyt lähes totaalisesti. Vaikea uskoa moista tilannetta. Tuosta on pakko uupua joitain aivan keskeisiä tietoja.

Joo, ei tuossa ole järkeä.