Disney-hahmot ja uskonto

[Darzee]

Sen sijaan liitonarkki on raamatullista. Ankanpojatkos sen avaavat Kirje kotoassa.

Näissä Rosan temppeliherratarinoissa tosiaan on paljon viittauksia uskonnollisiin taruihin. Olisikohan temppeliherrojen aarteen kätkeminen Ankkapurhaan tulkittavissa merkiksi siitä, että McAnkan klaani tunnustaa roomalaiskatolista uskoa? Skotlannin ylämailla katolilaisuus säilytti pitkään asemansa, ja voisi kuvitella McAnkkojen naapureineen esimerkiksi olleen jakobiitteja; katolisen Stuartin suvun kruununperimysoikeuden kannattajia. Tätä puoltaa esimerkiksi se, että "Ankantaan miljardöörissä" urheilukisan tuomareilta jää Roopen hirrenviskonta näkemättä, kun he skoolaavat Kaarle-prinssin, eli Kaarle Edvard Stuartin, muistolle.

[Ares B]

Muistelen, että muutaman kerran ankkojen ja hiirien naimisiinmenosta puhuttaessa olisi mainittu "papin aamen". Eli ainakin suomentaja tekisi heistä tapakristittyjä.

[Severi]

 
Jos uskonnolliset merkkihenkilöt (kuten Jeesus, Muhammed, Buddha jne.) seikkailisivat Disney -sarjoissa, niin mitä eläimiä he olisivat?

Koiria? Hiiriä? Rottia? Sikoja?!

Entäpä antropomorfinen jumala?
Ja millä hassunhauskoilla nimiväännöksillä heitä kutsuttaisiin?
 
Olisi toki mielenkiintoista lukea tällaisia seikkailuja, mutta voi olla ettei Akkarissa ihan heti tulla näkemään moisia.
 

[Ares B]

Jos uskonnolliset merkkihenkilöt (kuten Jeesus, Muhammed, Buddha jne.) seikkailisivat Disney -sarjoissa, niin mitä eläimiä he olisivat?

Takavuosien Hessu suurmiehenä -sarjaa voisi jatkaa uskonnollisilla henkilöillä. Hessumainen vuorisaarna taiten tehtynä olisi mielenkiintoista luettavaa. Vaan minkähänlainen jihad Muhammed-Hessusta nousisi?

[Darzee]

Jos uskonnolliset merkkihenkilöt (kuten Jeesus, Muhammed, Buddha jne.) seikkailisivat Disney -sarjoissa, niin mitä eläimiä he olisivat?

Olisi tietenkin ihan loogista, että antropomorfisten eläinten jumalat muistuttaisivat antropomorfisia eläimiä. Eikös filosofi Ksenofaneen nimiin ole pantu ajatus siitä, että jos härät ja hevoset osaisivat tehdä patsaita, niiden jumalat olisivat härkien ja hevosten näköisiä. Antiikin jumalat on Disney-tarinoissa usein esitetty koirankuonolaisina, mutta Jeesus voisi olla vaikka lammas, onhan hänen esittämisensä karitsanhahmoisena vakiintunutta kristillistä kuvasymboliikkaa. Buddha voisi olla possu, käsitykseni mukaan buddhalaisilla ei yleisesti ottaen ole mitään nimen omaan sikaan liittyviä tabuja ja Buddha kuvataan usein isovatsaisena.

Ares B mainitsi "papin aamenen" naimisiinmenosta puhuttaessa. Itse muistan ainakin yhden päinvastaisenkin esimerkin. Taskukirjassa 144 oli hiirimukaelma Alessandro Manzonin romaanista "Kihlautuneet".  Yksi romaanin henkilöistä on pelkurimainen pappi Don Abbondio, joka ilkeän aatelismiehen uhkailemana kieltäytyy vihkimästä romaanin päähenkilöitä. Hiiriversiossa - ainakin suomennoksessa - "Don Hessundiosta" on tehty notaari. En tiedä, edustiko Hessu hengellistä säätyä alkukielisessä versiossa, ei sille ainakaan ollut piirretty papinkaapua päälle.

[J Lehto]

Antiikin Kreikan jumalhahmoja on ankassa nähty. Jossain Taskarissa oli Deukalionin ja Pyrrhan taru; nämä sankarit olivat normi nappineniä mutta heille ilmestynyt jumalatar selkeästi ihmishahmoinen, siis suora nenä ja kaikki.

Voimme siis olettaa että jumaluus Ankkalinnassa on Homo Sapiensin hahmoinen.

[Darzee]

Antiikin Kreikan jumalhahmoja on ankassa nähty. Jossain Taskarissa oli Deukalionin ja Pyrrhan taru; nämä sankarit olivat normi nappineniä mutta heille ilmestynyt jumalatar selkeästi ihmishahmoinen, siis suora nenä ja kaikki.

Totta, tässä tarinassa (olisiko ollut taskarin 32 stoori "Muinaisten kreikkalaisten jäljillä") nymfi ja yhdessä ruudussa vilahtanut Zeuskin olivat ihmishahmoisia. Toisaalta esimerkiksi taskarin 196 johtosarjassa Zeus, Hera ja Herkules olivat koirankuonolaisia. Kysymys jumalien ilmenemismuodoista Ankkalinnassa on siis edelleenkin hiukan avoin - toisaalta jumaluuteen kai kuuluu kyky ilmestyä aina tilanteeseen sopivassa ilmiasussa

[Darzee]

Jeesus voisi olla vaikka lammas, onhan hänen esittämisensä karitsanhahmoisena vakiintunutta kristillistä kuvasymboliikkaa.

Jeesukseen liittyy tietysti muitakin eläinattribuutteja: hän voisi olla leijonakin Aslanin tavoin, vaikkei tämä kenties olisi kauhean onnistunut vaihtoehto. Ankkamaailmaan voisi sopia myös pelikaaninhahmoinen vapahtaja. Kirkkotaiteessa pelikaania on pidetty verensä syntisten puolesta vuodattavan Jeesuksen vertauskuvana, koska sen luultiin ruokkivan poikasiaan antamalla veren vuotaa rintaansa nokkimastaan haavasta. Uskomuksen taustalla lienee pelikaanien tapa painaa nokkansa rintakehäänsä vasten, jotta leukapussi tyhjenisi kokonaan.

[Henendo]

[...] jossain 2xx-numeroisessa taskarissa esiintyi paholainen käymässä kauppaa sieluista, tai siinä tarinassa taidettiin olla jo lunastamassa ostettua.

Tässä Taskarissa 324 julkaistussa tarinassa vieraillaan mitä ilmeisimmin Helvetissä.

[Darzee]

Tässä Taskarissa 324 julkaistussa tarinassa vieraillaan mitä ilmeisimmin Helvetissä.

Tämä on juuri se tarina, johon aiemmassa viestissäni viittasin. Viimeisellä sivulla annetaan ymmärtää Iineksen luokkatoverin päätyneen pätsiin. Näin selkeitä viittauksia uskonnollisiin asioihin ankkasarjoissa on aika harvoin, mutta tässäkään jutussa Aku ja Iines eivät taida vedota yläkerran ukkoon, vaikka aihetta selvästi olisi...

[CryingBlueRain]

Mikki Hiiren kulta-aika -sarjassa on yksi ketjun aiheeseen liittyvä tarina (se, jossa Mikkiä epäillään orpokodin perustamiseen kerättyjen varojen kavaltamisesta). Siinä näytetään selvästi, miten Minni rukoilee sormet ristissä ja polvillaan Mikin puolesta.

Al Talieferrolla on muistaakseni muitakin kirkko ja kolehtihaavi -aiheisia Aku-strippejä kuin tuo, josta Timon kuva on.

Mielenkiintoista että nämä esimerkit ovat 1930-luvulta. Tuliko Disney-sarjakuviin jonkinlainen uskonnollisten tai ainakin kristillisten aiheiden käsittelykielto 1940-luvulla? Edes Barksin legendaarisessa Notre-Duck-tarinassa ei käytännössä esiinny kristillisiä symboleja, vaikka se sijoittuu katedraaliin.

Barksin Yksisarvinen-tarinassa on kohtaus, joka selvästi sijoittuu hindutemppeliin. 1970-luvun Aku ja Apulian kuningas -albumissa esiintyy selviä muslimihahmoja, jotka muistaakseni hokevat, että Allah on suuri ja Muhammed on hänen profeettasa.

[Lurker]

Jos halutaan, että tarinat ovat neutraaleja ja hyväksyttäviä kaikkialla maailmassa, niin uskonnolliset viittaukset täytyy pitää minimissä.

[CryingBlueRain]

Jos halutaan, että tarinat ovat neutraaleja ja hyväksyttäviä kaikkialla maailmassa, niin uskonnolliset viittaukset täytyy pitää minimissä.

Toki. 1930-luvulla Disney-sarjakuvissa esiintyi paljon muutakin sellaista, mikä myöhemmin on hävinnyt niistä: huumausaineita, kännäämistä, viittauksia prostituutioon, itsemurhayrityksiä, rajua väkivaltaa, vähemmän kunnioittavaa alkuperäiskansojen kuvausta jne...

[Lurker]

Toki. 1930-luvulla Disney-sarjakuvissa esiintyi paljon muutakin sellaista, mikä myöhemmin on hävinnyt niistä: huumausaineita, kännäämistä, viittauksia prostituutioon, itsemurhayrityksiä, rajua väkivaltaa, vähemmän kunnioittavaa alkuperäiskansojen kuvausta jne...

Samanlaista riehumista oli aikansa muissakin sarjakuvissa, kuten Kippari Kallessa, jossa lätty lätisi oikein kunnolla.

[Darzee]

Jos halutaan, että tarinat ovat neutraaleja ja hyväksyttäviä kaikkialla maailmassa, niin uskonnolliset viittaukset täytyy pitää minimissä.

Näinhän se on. Kun ankat ja hiiret kuitenkin seikkailevat omaamme muistuttavassa maailmassa, ja uskonto on merkittävällä tavalla vaikuttanut maailmanhistoriaan, ei kaikkia viittauksia siihen voida pyyhkiä. Siksi tämä onkin niin hauska keskustelunaihe.

CryingBlueRain nosti esiin hyviä pointteja. Amerikkalaisissa sarjoissa avoimimmat viittaukset uskontoon näyttävät tosiaan olevan peräisin 1930-luvulta, jolloin Disney-hahmoja saatettiin nähdä myös näiden näitä aiemmissa viesteissä mainittujen, nykyään arveluttavina pidettyjen asioiden parissa.

Eurooppalaisiin sarjoihin poliittinen korrektius ei näytä uskonnon suhteen juurtuneen aivan yhtä aikaisin. Tietääkö kukaan, onko ankkasarjojen tekijöille jossain päin maailmaa ollut olemassa jokin erillinen ohjeistus, jossa kielletään käsittelemästä  kuoleman, uskonnon, politiikan jne. kaltaisia potentiaalisesti arkaluontoisia teemoja, vai onko luotettu siihen, että tekijät ymmärtävät tämän muutenkin?