Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Kolumnit ja matkaraportit: Sarjakuvan vajavainen historia (24.05.2017 klo 06:00:00)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
17.10.2017, klo 05:11:07

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
459650 viestiä 10226 aihetta kirjoittanut 7203 jäsentä. Uusin jäsen: MarttiJ
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Muut sarjakuva-aiheet
| | |-+  Luettua
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 ... 85 86 87 88 89 [90] 91 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Luettua  (Luettu 271683 kertaa)
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 219



« Vastaus #1335 : 08.03.2016, klo 16:34:20 »

Filmish nousee omalle lukulistalle. Curtilta hyvä nosto, jälleen kerran.
tallennettu
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 219



« Vastaus #1336 : 14.05.2016, klo 19:15:14 »

Vastaan ennemmin tänne, kuin sarjakuvapiratismia käsittelevään ketjuun.

Niille raukoille jotak sinnittelivät tänne asti hypätään euro-USAakselille takaisin
Belgialaisen Jörg Tittelin ja John Aggsin Ricky Rous has a Gun sarjis taas nakkasi suoraan ja tarkoituksella 33 ensimmäistä sivuaan kustantajan riemuksi suoraan piraattisivustolle.

Kaksi vuotta tässä melkein jo vierähti, mutta ei tämä opus olisi ilman kirjoittamaasi viestiä jäänyt mieleen. Harmi, etten pikaisesti hakemalla löytänyt mitään viitettä siihen, oliko tämä nyt sitten menestynyt vai ei.

Hulluusruuvia olisi saanut kiristää runsaasti lisää, mutta olihan tämä ihan riemukas näinkin. Alkusanoista lisäbonusta.
tallennettu
Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 34 717



« Vastaus #1337 : 29.10.2016, klo 05:36:14 »

Ranskan kuningas Kaarle IX nousi valtaistuimelle lapsena ja kuoli 24-vuotiaana. Tosiasiassa Kaarlen äiti johti maata kun Charles irstaili.

Kaarlen sekoiluista Jean Teulé on kirjoittanut romaanin. En ole lukenut, mutta Richard Guérineaun rento sarjakuvaversio oli mieleeni. Yksi 140 sivun albumin jaksoista on piirretty Johanneksen ja Pirkaleen tyyliin, d'apres Peyo lukee ekalla sivulla, ja väliin heitetään Lucky Luken Western Circusin kansi, jossa Lukena on Charly 9.


* 289934._SX360_QL80_TTD_.jpg (25.58 kilotavua, 360x473 - tarkasteltu 87 kertaa.)
tallennettu

Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 648


« Vastaus #1338 : 28.11.2016, klo 21:40:46 »

Laser Moose and Rabbit Boy
Doug Savage


Savage Chickensin tekijän kurkotus juonelliseen sarjakuvaan on kerrassaan mainio. Graafisesti sarjis painii suomalaisittain korkeahkolla tasolla eli siellä pykälän tai kaksi yli Hugleikur Dagssonin tikku-ukkojen.
Kuvitus on jopa tietoisen naiivia ja tönkköä tukeakseen kerrassaan hapokasta kerrontaa.
Tässä juoni tosiaan joraa kuin hirvi.

Laserhirvi ja jänespoika ovat kaksi kaverusta jotka suojelevat metsää. Ja ihan koko maailmaa.
Ehkä.
Vaviskoot se pahuus joka väijyy kaikkialla. Ihan kaikkialla.

Vinon huumorintajun omaaville.
Kauan eläköön mechaOrava!
« Viimeksi muokattu: 07.02.2017, klo 21:34:22 kirjoittanut Curtvile » tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 648


« Vastaus #1339 : 23.12.2016, klo 21:00:05 »

Habitat
Simon Roy
Image Comics




Gene Wolfen Book of the New Sun kohtaa Apocalypton olisi nopein mutta aivan liian vaillinainen kuvaus Simon Royn Habitat scifisarjakuvasta.
Sukupolvialuksen teknologia ja inhimillinen sivistys on romahtanut aikaa sitten. 3D printterien mystiset lahjat ovat saavuttaneet uskonnollisen statuksen. Kannibalismi on yleistä.
Hektinen takaa-ajo on hatunnosto monille scifin klassikoille olematta se köyhä valokopio johon usein sorrutaan.

Kovan filosofisen scifin ja rujon humanistisen väkivallan ystäville, mutta laitetaan se toinenkin suositus:

tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 648


« Vastaus #1340 : 25.12.2016, klo 21:15:51 »

  Dark Corridor
Rich Tommaso



Rich Tommason rikossarjakuva on kerrassaan miellyttävää luettavaa. Piirrosjälki on naiivia ja enemmän kuin hiukan kömpelön oloista mutta se tukee ihastuttavan rujon kerrontaa.
Tämä sisältää ihan koko sarjan joka risteilee osin rikotun kerronnan mukaan. Käänteet näissä ovat liian usein ennalta-arvattavampia kuin ns. Slice of life arkikuvauksissa. Tässä onneksi juonenkuljetus ja hahmot ovat rikkaampia eikä jää yksin kiinni siitä miten tarina kerrotaan.

Rikossarjakuvan ystäville, mikäli ei ole piirroksen suhteen hifisti. Mikäli vähän pätkivä monoääni kelpaa, rytmi melodia ja tulkinta ovat kohdillaan.
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 648


« Vastaus #1341 : 25.02.2017, klo 15:18:27 »

Briggs Land
Brian Wood,Mack Chater, Tula Lotay, Lee Loughridge


olen lueskellut hiljalleen Brian Woodin kylmäävää separatistikuvausta. Wood on selkeästi tutustunut Ruby Ridgen, WAco "Daavidin Oksa"n ja kumppaniensa historiaan ja tiivistänyt olennaisen sarjakuvaan.
Mitään järin kivaa se ei sinällään ole.

Briggsien perhe kun on eristäytynyt noin puolentoista sadan neliökilometrin alueelle New Yorkin osavaltion pohjoisosien metsissä.
 Suvun nokkamies Jim Briggs istuu tuomiota presidentin salamurhayrityksestä (kyllä, ennen Trumpia) halliten kunnon mafiatyyliin kiven sisästä.
Hänen vaimonsa Grace Briggs päättää pelastaa Briggs Landin, myös mieheltään.

Kysymykseksi jää kuka lapsistaan on hänen puolellaan, yksi on prätkälainsuojaton, yksi palannut komennukseltaan Afganistanista ja yksi on pesunkestävä natsi...

Briggs Land sekoittaa keitoksessaan periamerikkalaista patriotismia, individualismia ja yhteiskunnallisia ongelmia lähtien aseista aina sukupuolirooleihin ja tietenkin kysymyksiin rasismista ja äärioikeistolaisuudesta.
Se ei silti saarnaa tai esitä helppoja selkeitä vastauksia, josta lisäpisteitä.

Wood on kehittänyt sarjakuvaa yhtaikaa tv-sarjan kanssa, toivotan AMClle onnea: sarjakuvan alku jo on poleeminen ja hankaa varmasti monia vastakarvaan jo State of Gracen aikana mutta paraikaan meneillään oleva Days of Rage sukeltaa uusnatsismin ei-niin-kivaan maastoon tosissaan.
Jos hanskaavat niin Sons of Anarchyt ja Breaking Badit saavat hyvää seuraa.

Suositellaan yhteiskunnallisesti tiedostavasta pitäville sarjakuvanlukijoille.
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 648


« Vastaus #1342 : 26.02.2017, klo 11:14:52 »

Yhtä vaille valmista kauraa taas.
Olen lukenut useampia eri variaatiota Moukantappajana maassamme tunnetun Foolkiller- hahmo(je)n edesottamuksista.
Niin vanhoista Hämähäkkimiehistä kuin Defenderseistakin sen 90-luvun 10-osaisen Steve Gerberin kirjoittaman minisarjan ollessa klassikko.

Hiljattain hahmo palasi framille ensin Deadpool and Mercs for money lehden kaartissa ja niin sai Marvelilta "jatkuvan, kuukausittaisen" lehden.

Neljä viidestä lehdestä on tullut ja loppu häämöttää tällä erää ilmeisesti viimeisessä numerossa

Kirjoittaja Max Bemis on ehkä useammalle tutumpi Say Anything-bändin solisti nokkamiehenä (varsinkin rallinsa Hate Everyone lukeutuu omiin tunnareihini) mutta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään avautuneena soveltuu nyrjähtäneen mielenvikaisuuden kuvaajaksi sarjassa.

Tässä seurataan toista Foolkilleria Greg Salingeria joka toimii nykyään SHIELDille supervoimaisten hahmojen kallonkutistajana. Ja kyllä: Dexter kohtaa Hannibal Lecterin kuvio menee just kuin Amerikan psykossa.
Mukana on myös Salingerin harmiksi juurikin tuon kymmenosaisen sarjan BDSM naamioinen Foolkiller Kurt Gerhardt jonka välit Salingeriin ovat oidipaalisen murhanhimoiset.
Metatasoja on siis Foolkillerien törmäyksessä, ihmissuhteissa ja tietty potilas Deadpoolin myötä

Monessa kohtaa yllättävän hyvin kirjoitettu mustan huumorin sävyttämä sarja joka kulkee vahvuudesta vahvuuteen, mutta laatuhan ei läheskään aina myy. Tekee siis Watterson/Larsonit ja lopettaa nähtävästi huipulla. Joskaan ei omasta tahdostaan, vaan merkonomiosaston vetäessä töpselin seinästä.

Ja kyllä ne tämän vielä uudestaan naftaliinista kaivavat esiin.



idiooteista ja darwin palkinnon voittajista kun maailmassa, oikeassa tai sarjakuvallisessa, ei varsinaisesti ole pulaa.
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 648


« Vastaus #1343 : 26.02.2017, klo 16:05:25 »

Ja tietty tämänkin olisi voinut laittaa Imagesarjoihin tai Naisseikkailijoihin mutta Antony Johnsonin ja Shari Chankhamman Codename Baboushka on piristävä päivitys.


On vääryys sanoa että tämä on dieetti Modesty Blaise.
Mutta kun päähenkilö on venäjän mafian prinsessa jolla on vanhempi miesapuri ja jota tiedustelutahot kiristävät tehtäviin ei vertailulta voi oikein välttyä.
Modestyn faneille Chankhamman kepeä manga/BD vivahteinen piirros lienee kauhistus jolle syytää vihkivettä ja muita taikauskoisia manauksia.


Tarina itsessään on selkeän toimivaa vakoiluactionrunttaa pääpainon ollessa vauhdissa ja vaarallisissa tilanteissa.
Onhan tämä nyt tolkullisempaa kuin vaikkapa Bondit mutta valovuosien päässä Modestysta tai vielä paremmasta eli Velvetista.
tallennettu
X-men
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 12 042


Comics costs too much, damned!!!


« Vastaus #1344 : 26.02.2017, klo 19:46:31 »

Ja tietty tämänkin olisi voinut laittaa Imagesarjoihin tai Naisseikkailijoihin mutta Antony Johnsonin ja Shari Chankhamman Codename Baboushka on piristävä päivitys.

Oli (on?) oikein hyvä agenttiseikkailu.

Dodsonin/nien Red One taas on (oli?) myös ihan mukavaa luettavaa Neuvostoagentista toimimassa Yhdysvaltain maaperällä kylmän sodan aikana.
tallennettu

There Are Too Many Comics Which Don't Get Published Here.
Timo Ronkainen
professionaali amatööri
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 968


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #1345 : 14.03.2017, klo 15:41:58 »

Sainpa lopulta käsiini ainoan(?) englanninkielisen käännöksen tanskalaisen Frank Madsenin Kurt Dunder -albumisarjasta. Kurt Dunder in Tirol.

Odotukset eivät olleet kauhean korkealla, joskaan en mitään sysikakkaakaan odottanut. Juttu oli yllättävän toimivaa, hauskaa ja viihdyttävää peruseurosarjakuvaa. Visuaalistyylilllisesti jossain Tintin ja Spiroun välimaastossa ja sopii ihan kaikenikäisille (jos nyt ehkä ei ihan pienimmille pilteille).

Tarinallisesti mieleen tulivat Natasan 13 apostoli ja Rauhalan Anssin tekemät Professori Anni Isotalon tutkimukset, eli kaikissa taustalla historiaa ja hiukan mystistä uskonnollisuutta. Ristiritareita, muinaista egyptiläisyyttä, salaisuuksia.

Vaikutteita on toki saatu ainakin Indiana Jones ja viimeinen ristiretki -leffasta ja luulisi myös että Da Vinci -koodista, mutta tämä sarjakuva on tehty jo 1999. Dan Brownin kirja tuli vasta 2003.

Fetsipäinen salaseura on aina hyvä plussa!

Jatkoa tarinalle luvataan nimellä Fifth Gospel, mutta näköpiirissäni ei ole moista näkynyt. Tämä käännös on ilm. 2000.

Timo
tallennettu

Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 219



« Vastaus #1346 : 29.03.2017, klo 20:24:06 »

Brian M. Bendis ja Alex Maleev työstivät Daredevilin parissa tarinakaaren, joka lukeutuu tämän vuosituhannen parhaiden joukkoon.

Kuusi vuotta kestänyt puristus tuotti 10 numeroa pettymystä nimellä Scarlet.

Otetaan nyt heti alkuun tämä pois alta, koska tätä on mahdoton kiertää tai kieltää: Scarlet on upeasti kuvitettu. Maleevin lumoava kuvitus on kuin tarkastelisi maailmaa Teräsmiehen teleskooppitarkennuksella. Kokonaisvaltaista kuvitusta voi nautiskella sellaisenaan ja sitten zoomata kuvan sisään, yksityiskohtia herkistellen. Kuvitukseen ei yksinkertaisesti voi kyllästyä. Sitä jää väkisin zoomaamaan. Zoomaa sisään. Zoomaa ulos. Ooooh.

Bendis sen sijaan kusee käsikirjoituksen. Valitan alatyyliä, mutta tätä on mahdoton kiertää tai kieltää: Bendis kusee heti alussa sukat ja kengät märiksi ja sitten lits, läts kuljetaan kymmenen numeroa loiskuvissa kengissä. Lits. Läts. Lits. Läts.

Ensimmäisessä numerossa päähenkilö tarinoi suoraan lukijalle. Katsoo kohti, puhuttelee ja kaikkea. Tämä voi joskus elokuvissa olla tosi nokkela, aina kohtuullisesti toimiva tehokeino kun katsoja täytyy varmuuden vuoksi herättää, mutta omia ideoita ei ole. Sarjakuvissa kolmannen rajan rikkominen toimii huumorilla. Monestiko muistat sitä käytetyn vakavissa yhteyksissä. En muista yhtään esimerkkiä mutta näin ylikäytettynä – myös muut jauhavat ja vetävät lukijaa kädestä – menee pahasti, pahasti yli ja alkaa rassaamaan nopeasti.

Ennen puoliväliä teki mieli lopettaa, mutta ajattelin että tässä tulee vielä jotain tosi hienoa ennen loppua. Ei tule. Scarlet on vain pahuksen lapsellinen, juuri sellainen kuin stereotyyppisesti voisi olettaa supersankarikirjoittajan siirtyessä pois supersankareista.

Bendis on kirjoittanut valtavan määrän mahtavaa supersankaritarinaa. Scarletin tapauksessa Bendis osoittaa elävänsä keskellä Frank Millerin Daredevil-kasaria.

Supersankareiden tapauksessa on ihan perusjuttu, että toinen silmä täytyy peittää kädellä, koska tarinoista nauttiakseen täytyy vain hyväksyä tietyt lainalaisuudet. Ei mitään vakavaa voi kirjoittaa nämä samat lainalaisuudet voimassa, siitä tulee ihan täysi pannukakku.

Hieman pintaa raaputtamalla paljastuu, että Scarlet ei ainoastaan ole supersankari, vaan Batman suoraan Ensimmäinen vuosi -tarinasta.

Ooh, jos olisin teini, niin juuri tällainen fiksu teini tietää kaiken kaikkia paremmin olisi ihan just minulle. MUTTA EI ILMAN BATMANIÄ!

Kaikki Scarletin henkilöhahmot ovat lapsellisia. Kaikki Scarletin henkilöhahmoihin liittyvät taustoitukset ovat lapsellisia. Kaikki tapahtumat ovat lapsellisia. Tämä on niin lapsellinen, että päähän koskee.

Ja mikä pahinta, tämä jatkuu. Brian, sä oot ihan Bendis.

Katson Lego Batmanin toistolla niin kauan uudestaan ja uudestaan, että unohdan koskaan lukeneeni Scarletia. Tätä ennen tatuoin käsivarteeni "älä lue Scarletia" , etten koskaan voi tätä vahingossakaan lukea uudestaan.
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 648


« Vastaus #1347 : 29.03.2017, klo 22:36:16 »

*Menee kirja/sarjakuvahyllyilleen ja etsii Scarletin. Plärää läpi ja vielä kerran*
Saadaanko me oikeasti ihan samat kappaleet näistä sarjakuvista?

No makuja on monia.
tallennettu
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 219



« Vastaus #1348 : 29.03.2017, klo 22:40:49 »

Saadaanko me oikeasti ihan samat kappaleet näistä sarjakuvista?

Tätä ei varmaan pidä tulkita niin, ettet pitänyt kuvituksesta...
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 648


« Vastaus #1349 : 29.03.2017, klo 22:55:56 »

Oikein arvioitu. Scarlet ei ole moninaisin ihmisen perusluonnetta kuvaava sarjakuva mutta itsellä oli vaikeuksia tunnistaa kuvauksesta kyseistä sarjaa.

Ei siinä mitään vikaa ole varsinkin kun tässä Bendis palaa siihen mitä alunperinkin teki eli noir-rikossarjakuvia (Torso, JINX, Fire, Goldfish jne) paljon ennen supersankareita.
Powershan on Scarlettin ja supersankareiden risteytys.

Näemmä vaan makuja on monia, itsestä kun ajoittaisesta dialogi/monologitulvasta huolimatta Bendis ja Maleev ovat tässä ihan samoilla linjoilla.

Makuasioistahan voi vain riidellä.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 85 86 87 88 89 [90] 91 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: