Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Kolumnit ja matkaraportit: Kaapuveikko 27 vuotta (04.08.2019 klo 07:10:39)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
07.07.2020, klo 03:39:53

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
483451 viestiä 10475 aihetta kirjoittanut 3844 jäsentä. Uusin jäsen: Ture
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Galleria | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Muut sarjakuva-aiheet
| | |-+  Sarjakuvalehden kuolema...
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 ... 9 10 11 12 13 [14] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvalehden kuolema...  (Luettu 29512 kertaa)
Jiksi
Toimittaja
**
Paikalla

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 782



« Vastaus #195 : 10.04.2020, klo 21:20:29 »

Juniorina keräilin aktiivisesti sarjakuvaa painetussa muodossa, mutta nykyään ne pinot lähinnä ahdistaa.

Tuli mieleen muutto ulkomaille nyt jo lähes vuosikymmen sitten.

Silloin suurin ahdistuksen aiheuttaja olivat sarjakuvat, jotka sitoivat minua Suomeen enemmän kuin omistusasunto.

Kaipaan kokoelmaa ehkä nostalgisesti, en käytännöllisesti. Tämä meinaa itseltäkin jo unohtua.

Sarjakuva ja muu kulttuuri on ollut rakenteellinen osa minua. Sen ylläpito ja tukeminen on itselle tärkeää. Ja silti vähemmän kuin mitä siltä olen saanut.

Suurten etäisyyksien maaseudulla sarjakuvahahmot tuntuivat kuin ystäviltä. Siksi sarjakuviin on syntynyt erityinen tunneside.

Vaikka pelit ym. ovat olleet lapsena tärkeä juttu, ei niihin ole muodostunut – nostalgia pois lukien – mitään vastaavaa tunnetason sidosta.

Lehti on minulle edelleen yhtä kuin ne tarinakokonaisuuden mittaiset Marvel-lehdet. Siten kokoelma on minulle ikään kuin lapsuuden lehdet uudessa muodossa.

Tässä ketjussa vedän yhtäläisyysmerkit ennemmin lehden ja jenkkiformaatin välille.

Koska en harrasta sarjakuvaa julkaisutahdissa, jenkkilehti on minulle yhdentekevä. En kuitenkaan pidä jenkkilehteä merkityksettömänä, enkä tiedä mitä sen (ennenaikaisesti julistettu) kuolema voisi merkitä.

Jos minun maailmani eteneekin hitaammin kuin muiden, toki ymmärrän olevan muita tapoja harrastaa, ja viikottain sarjakuvansa noutavien olevan elintärkeä osa harrastajakuntaa.

Jos kaikki olisivat samanlaisia kuluttajia kuin sinä TAI kaikki olisivat samanlaisia kuluttajia kuin minä, niin sarjakuvamarkkinat olisivat terveempiä.

Kirjoitustesi perusteella sinulle on tärkeää ostaa paljon sarjakuvaa. Tähän malliin eivät sovi esim. kalliimmat kovakantiset. Tämä on ookoo, niin kuin hookoo, sillä volyymin varassa perinteisesti kaikki toimii.

Sen sijaan minulle (korkea) yksikköhinta ei merkinnyt Suomessa asuessani paljoa, koska ostin määrällisesti vähemmän. Tähän malliin ei sovi holtiton ostaminen, vaan rajasin harrastuksen suomeksi julkaistuun ja jatkoin sitä kirjaston avulla. Tämä on haastavampaa kustantajille, mutta ei vaadi sitä volyymia.

On vaikea uskoa, etteikö jotain muutosta tapahtuisi ja katsoi sitä miten päin tahansa, uskon lukijoiden entistä enemmän painottuvan siihen päätyyn, joka tarjoaa tarinat kokonaisuuksina.

Tämä ei tarkoita ilakointia sillä, että nykymuotoinen sarjakuvalehti kuolisi, vaan jonkinasteista toivoa, että se löytäisi uuden muodon.

Erik Larsen pohti kuluneella viikolla Twitterissä miksi kustantajat eivät ole hyödyntäneet sähköisyyttä esim. irtautumalla sivumääristä. Mielestäni se oli tyhmää pohdintaa, koska sarjakuvalehti myös sähköisessä muodossa on ruuvattu siihen kuukausitahtiin ts. lehdessä on niin paljon sivuja, kuin rivitaiteilija kuukaudessa keskimäärin pystyi tuottamaan vuosikymmeniä sitten, mikä on sama kuin tänään paitsi että laatuvaatimukset ovat kovempia ja upotettu työmäärä usein tunneissa enemmän kuin aiemmin.

Sanotaan nyt vaikka, että koronaviruksen jälkeen kustantajat eivät enää pysty tuottamaan sarjakuvalehteä entisellä mallilla, ja meillä olisi vaikka joukkorahoitettuja freelancereita jotka puskevat kuukausitahdin sijasta kaksi ja puoli kuukautta ja tuottavat vaikka 50-sivuisen lehden, jossa olisi yksi kokonainen tarina.

Maksaisinko nykylehdestä viisi taalaa sähköisenä? En ikipäivänä. Maksaisinko em. julkaisusta 12,5 taalaa (sivua kohden saman)? Silloin tällöin.

Kuinka voin sanoa tämän varmaksi?

Koska silloin tällöin jo nyt maksan mm. alternativesta tai eurosta tuon verran. En tietenkään monesti vuodessa, mutta jos maksaisin samasta sarjasta neljä kertaa niin sehän olisi jo sama kuin nyt, eli tekijä tuottaa saman verran sivuja ja sivukohtainen palkka ei ainakaan laskisi (eikä tekijä koskaan lomaile tai sairasta, tietenkään).

Jos tuo olisi creator owned -materiaalia, niin tekijä saisi kuitenkin sähköisessä muodossa tuloja myös vanhoista, jolloin voisi myös lomailla tai sairastua.

Olen sekä vanhan sarjakuvan harrastajan että muuten vaan pihinä (delayed reader) vahvasti sitä mieltä, että markkinoille parasta olisi hypätä pois siitä kuukauteen sidotusta kärrynpyörästä. Jos on iso pelko, että koko ala kuolee siihen, että harrastajat eivät saa parin kuukauden välein lehtiään, niin mennään kohden sellaista harrastamista, että sillä kaksi kuukautta vanhalla julkaisullakin olisi arvo.

Sarjakuvakauppojen etu olisi myös tämä, että lehdistä tulisi halvemmin kansin ja vähemmän laadukkaalle paperille painettava halpaversio kokoelmista, jonka back issue myynti olisi parempaa. Kustantajat voisivat tuutata ulos uusia painoksia vanhoista numeroista ja kenties tekijätkin pystyisivät kovempaan tulotasoon, kun ei ole pakko vetää puoli vuotta putkeen saadakseen kokoon 6-osaisen minisarjan, joka ei nimettömien tulokkaiden tapauksessa kuitenkaan myy riittävästi päätyäkseen kokoelmamuotoon.

Tämä nyt on tietysti sitä näppäinsoturien haaveilua, jotka eivät koskaan ole laittaneet markkinoille taalaakaan likoon, kuten sarjakuvakauppias tuossa aiemmin linkkaamassani jutussa totesi.
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 438


« Vastaus #196 : 11.04.2020, klo 05:04:23 »

Isossa masilmassakin päättivät ottaa aiheeksi sarjakuvan ja sen onko sillä mitään mahdollisuuksia selvitä.
https://www.nytimes.com/2020/04/10/arts/comic-books-coronavirus.html

Ennen kuin jokainen sanoo alalle hyvästit muistetaan että koostaan huolimatta NYT ei ole sarjakuva-alan julkaisu vaan yleislehti kuten hesari.
Ja että tässä osa on yritystä kääntää huomio pois New Yorkin joukkohaudoista.

Jos kuulosti karulta, minulla on vuosikymmenten kyynisyys ja medialukutaito. Jos sellaisenaan ostaa hesarin tai new york timesin artikkelit 100% objektiivisina silloin samoin myös minun lausuntoni bondeista, beatleksesta tai vaikka kaurismäistä. Ainoa ero lienee etten peittele ylenkatsettani roskaan ja puukotan edestä, en selkään.
Ja toisin kuin Jiksi arvelee, tärkeintä minulle on laatu ei määrä. Kovakantisuus ei lisää laatua minulle.

 Eniten tuosta artikkelista olen Bendiksen linjoilla.
Nättiä jälki ei tule olemaan mutta tästäkin selvitään.

Moni amerikkalainen toimintatapa ja yrityskulttuurin piirre on tyhmä. Niin täälläkin.  Lehtipistelevitteisissä julkaisuissa on Suomessakin niitä jotka ovat menestyneet jännästi kotimaisia lehtiä ei silti ole tungokseen asti hyllyssä tarjolla.

Tottakai tärkeä elementti on järjen käyttö ja kustannustehokkuus, mutta ei kai silloin alun alkaenkaan tee tai kustanna sarjakuvaa? Meillä tai maailmalla.

Kuten muissakin lajeissa, oli kyse elokuvista, musiikista tai peleistä tai vaikka nyrkkeilystä, isompi pärjää todennäköisemmin jos muut asiat ovat samalla viivalla.
Perusmatikkaa:
Isommalla on tunnettuvuus, puskurirahastoa ja aiempia näyttöjä ja mainoskoneistoa.

Mutta jos joku ihmetteli nyrkkeilyä esimerkeissä, se ei ollut tämä umpipaska autocorrect joka muka "korjaa" eikä luontainen taipumukseni aggressioon.
Vaan se että esimerkki isompien vallasta pätee vain jos asiat ovat tasan, jos ollaan samalla viivalla.

Nyt ei ratkaise kvartaalitalous vaan asenne.
Lamat, konkurssit, sijoituskuplat ja comics coden kurustusote, hikipajat ja tekijöiden suoranainen ryöstö takana nyt pandemia ja globaali taantuma edessä.
Kun asian esittää näin on helppoa ajatella että ainoa fiksu ratkaisu on heittää pyyhe kehään. Kuudesti jo aiemmin lyöty kanveesiin ja nyt se seitsemäs kerta.
Täysin ymmärrettävää.
Silti olen kannalla kahdeksannen kerran pystyyn.

Itse seuraan kuukausitahdilla(sikäli kun tukku suo) ja Jiksin malli on jo osin. Niin Imagen käytössä kuin DCn osissa julkaisuja, DClla osa ilmestyy joka toinen kuukausi (noin) ja osa lehdistä kahdesti kuussa. Piirtäjiä kierrätetään vaikka useimmiten kirjoittaja pysyy samana kaaresta toiseen.
Kuukausittainen sykli on kahdesta syystä, kustantamoiden vaade koska lukijat jaksavat juuri ja juuri odottaa kahdesta neljään viikkoa.

Waiting for the trade ajattelumali kun mielestäni vastaa "miten ne julkaisee sitä vaan jakson viikossa? Odotan että on kaikki jaksot että voi bingewatchata kauden kerrallaan"
Jossa ei ole vikaa jos myös katsoo /lukee = maksaa sen jotta on järkevää tehdä seuraava kokooma, kausi tai samojen tekijöiden uusi juttu.(syy miksi usein ostan lehtinä ja sitten pehmytkantisena kokoomana. Yleensä 3-6 km kovakantisen kokooman jälkeen julkaisuaikataulussa. Ei haittaa koska on lehdet jo.)


Sitä vaan ei voi tietää varmaksi ennalta.

Riski ei ole kuluttajien, kustantajien ja tekijöiden kylläkin.
Ja sitä ei kaikkialla apurahalla paikata, ei meilläkään.

Pitää vaan nousta ylös ja yrittää. Mieluiten tietty aiemmista virheistä oppien.

Niin tekijöille kuin harrastajille:
Suurinta osaa pelottaa. Ei pelkästään sarjakuvan takia. On läheisiä ja huoli omista töistä, terveydestä. Jokainen asioita seuraava tietää ettei korona-virus ole ainoa uhka vaan se lista on pitkä.
Kaikki mitä voidaan tehdä on juuri se. Mitä kukin voi ja haluaa tehdä, oman jaksamisen mukaan.
Itsestään selvää mutta unohtuu usein mainita kun paasaa mitä pitäisi tehdä omasta mielestä.
tallennettu
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 508



« Vastaus #197 : 11.04.2020, klo 09:35:55 »

DC näyttää virittelevän omaa suorajakeluaan, ehkä. Saas nähdä.

Bleeding Coolin tägeillä voi seurata uutisia koronan vaikutuksesta usalaisiin sarjiksiin:
https://bleedingcool.com/tag/coronavirus-comics/

Suomessahan sarjakuvalehti on massamediana jo kuollut, Akkaria lukuun ottamatta. Hämäri vielä sinnittelee.

Formaattina sarjakuvalehti yhä toki elää, ja jatkaa, pienlehtinä varsinkin ja erikoisjulkaisuina.

Pokkareina sarjiksia sen sijaan on lehtipisteissä hyvinkin tarjolla, siis jos mangat ja AATK:t ja Korkkarit ja Texit kiinnostaa. Ostaja päättää. Albumit näyttävät siirtyneen kirjakauppoihin ja sarjisliikkeihin, lehtipisteissä ne eivät enää mene. Thorgal, voih!

Sarjakuvalehti on sarjakuvaa mutta sarjakuva ei ole vain sarjakuvalehtiä.
« Viimeksi muokattu: 11.04.2020, klo 09:40:24 kirjoittanut Lurker » tallennettu
Jiksi
Toimittaja
**
Paikalla

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 782



« Vastaus #198 : 11.04.2020, klo 17:51:08 »

Kuinka monta kertaa sarjakuvakauppiaat ovat puuhailleet näitä toiveiden tynnyreitä? 1 000? 10 000? 100 000?

Vastaus: Yhtä monesti kuin Diamond on tarttunut näitä samoja kauppoja kurkusta kiinni ja työntänyt omat ehtonsa vatsalaukkuun saakka.

Kumma, ettei näin pieni kauppojen joukko ole pystynyt kokoamaan itseäään yhteiseen rintamaan ja valitsemaan yhtä edustajaa.
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 438


« Vastaus #199 : 12.04.2020, klo 17:09:02 »

Oli tuossa toiveiden tynnyrissä pari toimivaakin mielestäni. Tosin juurikin kokoomien ja digitaalisen lykkääminen onkin vain kaltaisteni lehtinä lukevien etu.

Siksi koska vaikka lurker tässä onkin oikeassa:
Suomessahan sarjakuvalehti on massamediana jo kuollut, Akkaria lukuun ottamatta. Hämäri vielä sinnittelee.
Se ei huomioi seuraamuksia.
Ketjun kommentoijat ovat kaikki sarjakuvalehden myötä tulleet lukijoiksi,, tekijöiksi ja harrastajiksi.
Suomessa myös.

Tarkoitus ei ole että kaikki ovat kaltaisiani tai Jiksin tai Lurkerin tai tai. Tarkoitus on että niitä on ylipäätään.
Rakenteiden on muututtava.

Toisaalta, youtube ehdotteli jo katsomaani materiaalia parin vuoden takaa sarjakuvantekijän tulonsaannista
Pätee melko universaalisti.
Onneksi suurin osa meistä ei voi muuttua edes halutessaan.
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 438


« Vastaus #200 : 17.04.2020, klo 22:37:54 »

DC ei jää koronaan makaamaan
https://www.comicsbeat.com/shocker-dc-announces-return-to-shipping-comics-for-4-27-with-alternative-distributors/
tallennettu
Jiksi
Toimittaja
**
Paikalla

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 782



« Vastaus #201 : 14.06.2020, klo 18:17:30 »

Vuokranantajat ovat Yhdysvalloissa armottomia. Sarjakuvakaupat sulkevat nyt erityisesti siksi, että kassavirta on kuivunut mutta vuokranantajat eivät jousta taalaakaan. Kourallinen on nyt viikon mittaan näitä. Kuinka monta tulee kuukauden päästä? Kahden kuukauden? Kolmen?

Jos vielä rahat eivät olisikaan lopussa, uusiin leasing-sopimuksiin ei sitouduta, kun tulevaisuus on epävarma. Laitetaan ennemmin lappu luukulle nyt eikä pakon edessä, mahdollisesti toiminnan vielä jatkuessa netissä.

Täyttä joustamattomuutta en olisi osannut vuokranantajien puolelta odottaa. Kun kato käy retailin puolella alasta riippumatta, niin mistä uusien vuokralaisten kuvitellaan tulevan.
tallennettu
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 508



« Vastaus #202 : 14.06.2020, klo 19:15:01 »

Vuokranantajat ovat Yhdysvalloissa armottomia.--

Support Our Shops (S.O.S.)
tallennettu
Darzee
Valistunut arvailija
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 155


Me likes prairie dogs!


« Vastaus #203 : 15.06.2020, klo 09:07:13 »

Täyttä joustamattomuutta en olisi osannut vuokranantajien puolelta odottaa. Kun kato käy retailin puolella alasta riippumatta, niin mistä uusien vuokralaisten kuvitellaan tulevan.

Erikoiskaupan vaikeudet vähän alalla kuin alalla ovat koronan vuoksi kärjistyneet. Yllättäen(?) ainakin Suomessa eniten joustamishalua vuokranmaksussa ovat osoittaneet suuret vuokranantajat, joilla tosin on myös usein eniten puskuria. Vuokranalennusten asemesta usein tarjotaan maksulykkäyksiä, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

Uudet vuokralaiset voivat olla kiven takana. Ihan kaikkia tiloja ei kuitenkaan voi muuttaa ravintoloiksi jne.
tallennettu
Jiksi
Toimittaja
**
Paikalla

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 782



« Vastaus #204 : 05.07.2020, klo 00:57:45 »

Noutolaatikko (pull box) olisi ennakkotilausjärjestelmän mukana pitänyt hylätä vuosia sitten.

Kyse on siitä, että asiakkaat voivat ennakkoon ilmoittaa mitä sarjoja tahtovat (esim. saman sarjan kaikki julkaistavat numerot) ja käyvät sitten noutamassa lehdet kaupasta.

Kyse on juuri lehdistä, koska väliin jäävät numerot muodostavat ongelman lukijoille.

Kaupoilla ei ole palautusoikeutta, eikä asiakkailla ostovelvollisuutta. Järjestelmän riskit siis kaatuvat kokonaan sarjakuvakauppojen niskaan, toisin sanoen noutamatta jääneet lehdet jäävät kaupan tappioksi, ellei se pysty niitä myymään muille asiakkaille.

Asia ei ole uusi, tähän liittyen jokunen vuosi sitten jo nähtiin kauppojen some-tileillä useita vetoomuksia sen puolesta, etteivät ihmiset jättäisi lehtiä noutamatta tai vähintään ilmoittaisivat etteivät enää tahdo lehtiä heille tilattavan.

Koska myyntivolyymi on laskenut alas, muodostavat noutolaatikot entistä suuremman ongelman. Kaupalle kasautuu nopeasti satojen taalojen noutolaatikoista useiden tuhansien taalojen edestä sarjakuvia.

Tällä hetkellä ne ovat iso ongelma, kun kassa on koronaviruksen vuoksi kuivunut.

Kuten jo vuosia sitten, sarjakuvakauppiaat laskevat paljon asiakkaan käytöksen varaan, jopa syyllistävät asiakkaitaan vastuuttomasta käytöksestä.

Ei, kyllä tämä on aivan alan oma, itse aiheutettu ongelma.

Tämähän on sama kuin autokauppaan ei kuuluisi tilaussopimusta, varausmaksua tai käsirahaa. Hotellit veloittavat huonevaraistuksesta, ja suositut ravintolat pöytävarauksesta, rangaistusmaksun jne.

Osa sarjakuvakaupoista on ollut tyytyväinen pitäessään vain kokoelmia myynnissä, kun puolestaan lehdet muodostavat monelle kaupalle kolmanneksen kokonaismyynnistä. Jos ennustaa pitäisi, ensimmäisiin lukeutuvat sarjakuvakaupat ovat suhteellisesti paremmassa tilanteessa.
tallennettu
Toni
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 610


Tähtivaeltaja Sarjakuvaneuvos Rakkaudesta Kirjaan


« Vastaus #205 : 05.07.2020, klo 02:43:05 »

Systeemi toimi loistavasti useiden kymmenien vuosien ajan myös Suomessa (oma kokemus tämän kestosta toki vain 30 vuotta), mutta sitten ihmisillä alkoi ilmetä yllättävää rahapulaa ja ongelma kaatui kauppojen niskaan. Puhumattakaan esim. Kiss-faneista, jotka tilasivat sarjisliikkeeseen tuhansien edestä Kiss-sarjiksia eivätkä ostaneet lopulta mitään. Siinä kaatui pitkään toiminut luottosysteemi. Paska juttu sekä myyjille että meille ostajille.
« Viimeksi muokattu: 05.07.2020, klo 02:54:44 kirjoittanut Toni » tallennettu

http://www.tahtivaeltaja.com – Ilman on paha elää!
Jiksi
Toimittaja
**
Paikalla

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 782



« Vastaus #206 : 05.07.2020, klo 03:58:05 »

Tämä on ihan mihinkään perustumatonta mutua, mutta lehtien harrastaminen näyttäisi olevan yhä enemmän sitä, että haetaan joko entistä vanhempia numeroja tai sitten niitä tämän viikon lehtiä ja siinä välissä ei enää ole mitään.

Kokoelmat tulevat jo niin nopealla tahdilla, esim. Valiant-sarjat, että jo niiden tahdissa uusien sarjakuvien lukeminen on kovaa hommaa.

Tästä syystä ne noutamattomat lehdet muodostavat entistä suuremman ongelman. Toinen on tietysti, että mitä vähemmän on myyntiä, sitä kovemmin hävikki iskee tulokseen.

Jos muisteluihin mennään, niin teinivuosina käytin järjestelyä parin vuoden ajan, se oli siinä ihan 90-luvun alussa.

Viimeinen oli X-Force 40, sitten oli rahan kanssa tiukkaa monen vuoden ajan sekä itsellä, että perheellä.

Koska asuin maaseudulla, oli kaikki järjestettävä puhelimen kautta. Huonosti se silloin toimi.

Vasta aikuisena ymmärsin, että esim. ne väliin jääneet X-Cutioner's Song -numerot puuttuivat varmaan siksi, että olivat kysytympiä kuin muut X-Forcen numerot.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 9 10 11 12 13 [14] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: