"Bois-Mauryn tornit"

[Lurker]

Arvostelu etusivulla:

Bois-Mauryn tornit 2 - Éloïse de Montgri
Bois-Mauryn tornit 3 - Germain

Bois-Mauryn tornit on kuin keskiaikainen värikäs gobeliini, taidokkaasti punottu ihmiskohtaloiden kuvakudos – ja eurooppalaisen sarjakuvan ykköslaatua. Hermannin sarjakuva on yhtä aikaa suurta spektaakkelia ja intiimiteatteria.

[Lurker]

Tornit on jäänyt jotenkin kummalla tavalla kummittelemaan mieleen. Tarinat eivät tosiaan niinkään ole mitään perinteisiä seikkailujuttuja vaan ihmismielen ja -kohtaloiden tutkielmia. Voimalla on tarrannut kiinni ajatuksiin...

Hahmot vaeltavat jylhillä näyttämöillä, kaupungeissa ja maaseudulla, ja jokin vääjämäätön voima ikää kuin kuljettaa heitä väkisin siihen, minkä on määrä tapahtua. Kertoja antaa tulevista pieniä vihjeitä, usein kuvallisia, mikä tuo sarjakuvaan liki myyttistä tunnelmaa.

Hieno kronikka on tämä, sarjakuvamuodossa. Kestää useammankin lukukerran.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Kolmas albumi jatkaa komeallla linjalla. On mukavaa tavata taas muurari. Aymar ja Olivier ovat symppiksiä. Lintusymboliikkaan palaaminen yhä uudelleen on vaikuttavaa. Hermannilla on kiinnostavaa elämänmakuista sanottavaa ja hän taiteilee upeasti lukuun ottamatta kasvoja, jotka ovat ihmisillä liian samanlaisia. Koko ajan vahvistuu se, miten hieno julkaisuvalinta suomeksi tämä sarja on! Tuossa kakkos- ja kolmosalbumin yhteisarvostelun lopussa esitettiin ihan tosi väite:

Bois-Mauryn tornit on Hermann Huppenin magnum opus, eikä se ole mikään kisällintyö vaan henkeäsalpaava mestarinnäyte.

[Reima Mäkinen]

Jännä juttu, tulee aika paljon Manaran kynänjälki mieleen tästä kuvasta.

[STD]

Manara on Moebiuksensa lukenut. Ja Hermannit.