Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Kolumnit ja matkaraportit: Kaapuveikko 27 vuotta (04.08.2019 klo 07:10:39)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
10.04.2020, klo 05:22:36

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
481655 viestiä 10444 aihetta kirjoittanut 3840 jäsentä. Uusin jäsen: Someone85
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Galleria | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvantekijöiden keskustelut
| |-+  Piirtäminen, tekstaus, väritys ja skannaus
| | |-+  Tietokone vai käsinpiirräntä
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Äänestys
Kysymys: Nautin piirtämisestä/maalaamisesta enemmän
tietokoneella - 32 (12.4%)
perinteisesti - 227 (87.6%)
Äänestäjiä yhteensä: 206

Sivuja: 1 ... 9 10 11 12 13 [14] 15 16 17 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Tietokone vai käsinpiirräntä  (Luettu 124759 kertaa)
[kivi]
Toimittaja
**
Poissa

Viestejä: 1 570


Akvaarious.


« Vastaus #195 : 25.10.2011, klo 22:52:30 »

1)
Vieläkö olette samaa mieltä käsin-ja konepiirtäjät?
2)
Olisiko Samsungin uusi tablettikone mitään näillä markkinoilla?Voisiko sillä jopa piirtääkin....Kovasti kutkuttaisi sen hankinta, jospa kotiväen saisi suopeaksi näillä perusteilla.
3)
Värittäminenhän on vain pelkkää rutinatekniikkaa,ruiskua sinne,kaatoja tänne ,sanko maalia tuonne, ja voilaa! laugh

1) Edelleen samaa mieltä. Vektori voi näyttää hetken hyvältä, mutta klinisenä ja ennalta-arvattavana sen viehätys katoaa äkkiä, ja pikselivirran "ohjaaminen" styluksella on oikeaan piirtämiseen nähden yhtä epäherkkää kuin tietokoneen näppäimistöllä kirjoittaminen rukkaset kädessä.
2) Tablettikone ei ole ratkaisu, kun ei edes $$$ Wacom Cintiq 22" kykene korvaamaan kynää ja sivellintä. Osta ihan millainen tietokone vain, mutta perusteluna ei voi käyttää sitä, että se korvaisi kynän.
3) Sarjakuvaa ei voi värittää ihan vain maalisangolla, koska maalipinnan pitää elää myös mustan alla, eikä ääriviiva voi olla koko aikaa yhtenäinen jos koskaan. Painetussa työssä mustan alla olevilla väreilläkin on luonne ja ne näkyvät. Myös retussiruiskutyökaluja ja liukuvärejä on syytä välttää sarjakuvien värityksessä kuin ruttoa.

Näiden jälkeenkin, tietokone on erinomainen työkalu sarjakuvan rakentamisessa - kunhan ensin on perinteisin keinoin varmistettu, että tiedetään missä mennään. En enää palaisi takaisin pelkän terän ja vesivärin aikaan (kuin ehkä luodakseni dogman) kun olen tottunut säätämään ja viimeistelemään koneella. Enkä voisikaan - ammattilaisen pitää toimittaa painovalmis materiaali, enää ei ole kirjapaino- ja reproammattilaisia jotka tekisivät taiteesta maagisesti monistettavaksi kelpaavaa.

Ja sitten vielä lopuksi: olen tähän mennessä tavannut kaksi konetekstausfonttia jotka eivät saa mua raivostumaan. Molemmat on tehty taiteilijoiden itsensä käsialasta, äärimmäisen monimutkaisesti (vaihtelu, kaksoiskonsonantit, kaksoisvokaalit) - ja molemmat taiteilijat osaavat vallan mainiosti tekstata käsinkin, ja ruuvaavat konetekstausjälkeäänkin lähes joka kuplassa.

Kivi
tallennettu
kultakisu
elämännautiskelija
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 400


ei ramase ennää...


« Vastaus #196 : 26.10.2011, klo 19:08:09 »

Siis unohdetaan tabletti.Olet oikeassa konevärjäyksen kliiniydestä,kyllä sen heti huomaa mikä on konetyötä, mikä taas ei.Myöskin fonttien suhteen olet oikeassa,surkeita,surkeita ovat. Angry
tallennettu

Lady on aina Lady helmineen ja eriparisine villasukkineen
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 416


« Vastaus #197 : 24.11.2011, klo 17:13:17 »

Olen edellisten  parin keskustelijan kanssa eri mieltä värityksestä.(mahdollinen ironianlukukyvynpuutostilasta edellisten viestine kohdalla ilmoittava disclaimer tässä terve)

En itse väritä töitäni kuin hetkellisessä mielenhäiriössä, koska olen  liian laiska, enkä ole valmis tekemään sitäkin osa-aluetta varten vaadittavaa työtä, varsinkin kun on ihmisiä jotka sen vaatiman työn ja opiskelun ovat jo tehneet ja ovat siinä minua parempia, ihan kummalla metodilla vaan.

Minulla riittää opeteltavaa vielä ihan tarpeeksi niissäkin jutuissa jotka jotenkin hanskaan ja niissä joissa olen pätevä. Mutta vaikka eri välineissä on joitain ominaisuuksia ja taipumuksia ne eivät ole sitovia.
Molemmilla , perinteisesti tai digitaalisesti,saa aikaan ihan yhtä kamalaa jälkeä ja tunnen niitä värityksen hallitsevia jotka sillä saralla laulavat muita suohon ihan kummalla välineellä tahansa.

Mutta minulla ei myöskään ole pahaa fonttiallergiaakaan, en pidä comic sansista mutten graafikkonaiseni tavoin saa siitä näppyjäkään.
Isoin ongelmani on se jos niistä harakanvarpaista, tuhrusuherruksesta tai spastisesta kaunokirjoituksesta ei meinaa saada selvää.
Niihin ratkaisu minusta ei ole comic sans vaan ihan times new roman.

koska olen jo toistuvasti sanonut että kyse on omasta mieltymyksestä ja tekijästä ei välineestä.
Perinteiset ja digitaaliset ovat vain ovia.
Ne voivat avata uusia maailmoja mutta niiden pitämisen suljettuna tarkoituksella pitää olla myös perusteltu ja minusta itsen ja mieltymyksen takia.

annan mielestäni  hyvän esimerkin: Doug Tennapel
Doug näyttää miten tehdä digitaalisesti sarjakuvaa
mutta
Doug rakastaa tehdä sarjakuvia perinteisesti


mutta tärkein elementti on Doug, ei sivellin tai stylus.

molempia tarvitaan ja kumpikaan ei ole ainoa oikea metodi™  joka takaa sarjakuvallisen arvon.
tallennettu
Serovero
Jäsen
*
Poissa

Viestejä: 20


« Vastaus #198 : 15.07.2012, klo 20:50:43 »

Tekniikka on kehittynyt viime aikoina huimin askelin.Vieläkö olette samaa mieltä käsin-ja konepiirtäjät?Olisiko Samsungin uusi tablettikone mitään näillä markkinoilla?Voisiko sillä jopa piirtääkin....Kovasti kutkuttaisi sen hankinta, jospa kotiväen saisi suopeaksi näillä perusteilla.

Itse kyllä aion opetella uudelleen värittämään koneella, mutta piirtämisen tekisin vielä käsin.Värittäminenhän on vain pelkkää rutinatekniikkaa,ruiskua sinne,kaatoja tänne ,sanko maalia tuonne, ja voilaa! laugh

Kultakisu, riippuu samsungin tabletista. Slate 7 tabletilla tehnyt nämä työt. Maalaaminen onnistuu ihan kivasti tuolla tabletilla ainakin, mutta jos tahtoo line arttia tehdä niin alan itse nojaamaan normaali kynään ja paperiin. Skannaus tietokoneelle ja väritys / maalaus tietokoneella.

Tuon slaten hinta suomesta suoraan vaan aika hurja.





-Petri
tallennettu
keijoahlqvist
Sarjakuvaneuvos
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 3 615


-


« Vastaus #199 : 15.07.2012, klo 21:19:11 »

Mulla on HP-tablettiläppäri, jossa on wacomin kosketus/kynänäyttö.  Kytkin kosketusnäytön pois, koska sille ei ole käyttöä.

No, tuossa kynänäytössä on 256 paineentunnistustasoa, mikä on vähän. Mutta sepä ei kiusaakaan. Se on just riittävästi semmonen lyijykynämäinen, kun käytän Saita. Sivellinvaikutelmaa tuosta ei lähde, mutta A6 Intuosin 2000 paineentunnistustasoa pikemminkin häiritsevät, en koskaan tottunut semmoiseen herkkyyteen (ehkä jos levy olisi iso, siitä olisi hyötyä).

Tämän HP:n kanssa tosin menettelen laiskasti - jotta voisi piirtää tukevasti, pitäisi kääntää näyttö ergonomiseen asentoon, mutten viitsi väännellä. Piirrän siis näppäimistön yli, tukematta kyynärpäätä mihinkään mutta pikkusormeani näyttöön. Ei kovin hääviä, vaan sillai tulee omanlaisensa hutera jälki, ja nopeusetu on selvä kun ei tarvitse kesken muun ottaa piirtovälineitä esille.

Käsinpiirtämistä siis on koneellakin piirtäminen, ja piirtimissä on valinnanvaraa, mutta samalla kun se on monin tavoin helpompaa, se kannustaa etsimään ikään kuin digitaalisia lisäarvoja. Kiistaton lisäarvo on voida tehdä välittömästi nettiin kuvia miljardin ihmisen ulottuville.

Kun arvostetaan perinteisiä välineitä, kannattaa verrata kummalla tuottaa käyttökelpoisempaa tulosta. Raphael-pensseli on mainio, mutta korjauslakkaa ja aikaa kuluu.
tallennettu

kadaaveri
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 3



« Vastaus #200 : 17.08.2012, klo 02:47:39 »

Huhu, pollin mukaan olen lähinnä vähemmistöä, kun pidän enemmän tietokoneella piirtämisestä. Mutta juu. Väliäkö tuolla. :)

Syitä siihen miksi pidän enemmän tietokoneella työskentelemisestä riittää. Ja kyllä, Ctr+alt+z (kumoa) on yksi näistä kauniista syistä. Samoin flip canvas, joka on kätevä kun yrittää piirtää esimerkiksi kasvoja ja vältellä sitä että sokeutuu sille, kuinka vinksin vonksin asiat on. Ja täytyyhän näitä layereitä arvostaa, ihan maininnan verran. Photoshopissa tuntuu että voi huoletta kokeilla ideoita pilaamatta työtä kokonaan (Mulle se onki siksi opettanu mukavasti mm maalausta ja väritystä). Koneella työskentely tuntuuki siten musta vapaammalta ja miellyttävältä. Kun asiat sujuu nii vois sanoo et se jopa rentouttaa.

Ite käytän töissäni nykyään Photoshop CS5 ohjelmaa ja Wacom Bamboo piirtopöytää. Bamboo on pienikokoinen (ja siksi halpa), mutta käytössä ihan yhtä hyvä kuin isompikin laitos minun mielestäni. Tosin jossain Wacom Intuoseissa ja sen sellasissa vois olla parempi kynäherkkyys, joka ois tietenkin aina kiva, mutta Bamboolla on tullu pärjättyy erittäin hyvin tämänki suhteen.

Luonnoksia tosin teen edelleen ihan paperille vielä suht usein koska tietokoneella voi piirtäminen joskus olla hankalahkoo, vaikka siihen oiski tottunu.
tallennettu
Miha
Vieras
« Vastaus #201 : 17.08.2012, klo 11:58:49 »

Joku taisi kysyä tässä ketjussa (vuosi sitten?) onko teknologian kehittyminen muuttanut piirtäjien mielipiteitä.

Oma asenteeni on muuttunut tietokoneen käytön suhteen vieläkin negatiivisemmaksi kuin ennen, tosin tämä johtuu siitä, että olen kyllästynyt katselemaan sarjakuvia, jotka on ilmeisesti luonnosteltu paperilla mutta tussattu ja hinkattu koneella niin loppuun saakka, että kuvista on kadonnut täysin kaikki persoonallinen tyyli ja elo. Kyllä koneella saa ja pitääkin korjata, mutta omaa tyyliä ei saisi heittää pesuveden mukana.

Tämä ei tarkoita sitä, että vastustaisin hinkattua piirrosjälkeä. Puhtaasti analogisin menetelmin tehtynä se vain tuntuu näyttävän persoonallisemmalta, jopa silloinkin jos piirtäjä vain kopioi jonkun toisen tyyliä.

Toinen ongelma on se, että mitä tarkemmin korjaa ja piirtää, sitä räikeämmin kaikki virheet ja puutteet omassa taidossa näkyvät. Tietokoneen antama mahdollisuus tehdä kirurgintarkkaa jälkeä moninkertaistaa tämän ongelman.

Kolmas ongelma on se, että tietokoneella on liian helppo tunkea sivu täyteen yksityiskohtia. Yltiödetaljoidut ruudut on varmaan kivoja katsella yksitellen, mutta jos ei osaa katsoa sivuja kokonaisuutena, niiden lukeminen on silmälle raskasta. Jos yhtä sarjakuvasivua lukee keskimäärin 8-30 sekuntia pysyäkseen hyvässä "temmossa" tarinan suhteen, niin visuaalisen informaation keskittäminen per sivu voisi olla sitä luokkaa että lukija kykenee hahmottamaan sen kaiken samassa ajassa.

Persoonallisuuden puute, virheiden helppo erottuminen tarkassa piirrostyylissä ja lukemisen raskaus ovat toki olleet ongelmia sarjakuvissa aina alusta alkaen (omissanikin), mutta pointti oli se, että tietokoneella on potentiaalia moninkertaistaa nämä ongelmat eksponentaalisesti. Moni nuori tekijä erottuisi paremmin edukseen pidättäytymällä tietokoneen käytöstä niin pitkään kuin mahdollista, juuri näistä syistä.

Tekijän näkökulmasta sanoisin että käytettävissä oleva aika on niin kriittinen tekijä, että mitä vähemmällä hinkkaamisella pystyy tekemään ja mitä vähemmän tarvii koneella fiksata, sitä nopeammin pääsee seuraavan sivun ja seuraavan tarinan pariin. Tarkoitus sarjakuvia tehdessä olisi kuitenkin kertoa tarinoita eikä maalata freskoa katedraaliin. Ja se että pystyy tekemään lisää tasaisin väliajoin aika pitkälle ratkaisee mahdollisuudet selviytyä.

Minun tavoitteeni olisi saada tasapaino huolellisen ja elävän jäljen välillä. Mikä näyttää onnistuvan vain siten, että keskittyy analogisiin välineisiin. Usein tulee virheitä, mutta koska en käytä undoa, annan niiden olla ja jatkan eteenpäin. Harvoin niitä kukaan huomaa.

Niin ja kynä ja paperi ovat halpoja, eivätkä tarvitse sähköä eivätkä ohjelmistopäivityksiä.

tallennettu
matkamies
taiteellinen maatalousmies
Galleriataiteilija
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 627


Ukon lapset


« Vastaus #202 : 17.08.2012, klo 12:39:48 »

Mihalta hyvä vastaus johon itsekin voin täysin yhtyä.

Omalla kohdalla tosin vaikuttaa sekin etten ole ihan täysin saanut mahdollisuutta perehtyä tietokoneen mahdollisuuksiin tai sitten en laiskuuttani ole saanutkaan sitä aikaiseksi. Se ei kuitenkaan kauheasti harmita, sivellin ja tussi tuntuvat paljon luontevammilta käteen.

niin joo ja tosiaan sarjakuvan olen myös aina mieltänyt ennenkaikkea välineeksi tehdä tarinoita. Tietenkin sitä haluaa että visuaalisestikin olisi kaikki kohdillaan mutta tarina on kuitenkin aina tärkein.
« Viimeksi muokattu: 17.08.2012, klo 12:41:36 kirjoittanut matkamies » tallennettu

OM
Galleriataiteilija
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 225



« Vastaus #203 : 17.08.2012, klo 14:54:03 »

Galleriataiteilija Mihalta eriomainen analyysi. Hyvin mielenkintoisia ajatuksia toit esille. Kyllä minäkin olen haaveillut siitä, että joskus oppisi tietokonepiirrännän salat, mutta tähän asti silloin kun jotain teen tätä nykyä, kyllä se on mahtava tunne saada kokeilla uutta sivellintä tai muuta työvälinettä. Kuinka saada uusi väline toimimaan ja katsoa sitten viivaa jonka on saa aikaiseksi. Esimerkiksi siveltimellä tehdessä tarvitaan hieman tietämystä kuinka sitä käytetään. Samoin omat niksinsä on piirretäessä musteella ja terillä. Sama koskee myös kuvien tekemistä tietokoneella. Tietokone on kyllä korvaamaton apuväline kuvitusten teossa tänä aikana siitä emme pääse mihinkään. Vaikka minulla ei olekkaan kokemusta tietokoneilla piirtämisestä niin olen kyllä nähnyt mitä kaikkea sillä voikaan saada aikaan. Se mykistää minut joka kerta.  Esimerkiksi Marko Keränen on tehnyt minulle rastereita joihinkin juttuihini tietokoneella. En oikein hallitse koneella rastereiden tekoa ja niiden perinteinen liimaaminen ja leikkaaminen on kaukana mukavasta.
  Mutta olen tottunut pensseliin, tussseihin ja teriin ja ne tekevät minut onnelliseksi. Niitä ainakin omasta mielestäni osaan käyttää kohtalaisella taidolla.
  Joka kerta kun käyn esimerkiksi Temperassa katsomassa uusia työvälineitä, koen suurta iloa kaikesta mitä näe siellä. Ja kannattaa aina kokeilla uusia juttuja. Esimerkiksi eilen piirtelin kotona sängyssä löhöillen uusilla graphite kynillä. Niillä saa aika mahtavaa linjaa joka muistuttaa lyijykynän jälkeä.

Joten jokainen löytää oman tapansa piirtää onpa kyseessä sitten tietokoneella ja perinteisillä tavoilla tehty kuva tai sarjakuva sivu. Sanoisin näin, että molemmat ovat yhtä tärkeitä eikä kukaan mielestäni voi sanoa, kumpi on juuri se oikea tapa tehdä taidetta.
Loppujen lopuksi se joka pensseliä tai tietokoneen sivellin työkalua  jossain Paint tai Photarissa käyttää on avain kaikkeen. Siis ihminen itse - hänen taitonsa jota voi jatkuvasti kehittää omaksi ja toisten iloksi.
« Viimeksi muokattu: 17.08.2012, klo 15:01:40 kirjoittanut Orjan May » tallennettu
kadaaveri
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 3



« Vastaus #204 : 18.08.2012, klo 05:17:11 »

Hmmm. Aika moni asia mitä Miha tuossa mainitsi vaikuttaa asioilta, joita todennäköisesti kokemus opettaa ajan myötä. Tai aiheesta annettu kritiikki. Näin yön valvomisen ja nopean kommenttilukaisun jälkeen tuo jäljen puhtauden epämiellyttävyys jäi mietityttään hieman enemmän.

Se jäljen puhtaus on kyseiseen mediaan tottuneelta luultavasti harkittu valinta, perustuen hänen mieltymyksiinsä, eikä ole niinkään käytettävän median vika. Sitä kun voi tehdä valinnan että leikkiikö puhtaalla, vai imitoiko enemmän perinteistä jälkee (vai sekoittaako kumpaakin villisti), niin line artin kuin maalauksen/värityksenkin kanssa. Kokemattomammilla se tietenki voi olla hankalampaa hallita tätä päätöstä, kun ei ole vielä varma mihin ohjelmalla/piirtopöydällä pystyy. Mutta elä anna puhtaan jäljen viedä sentääs kokonaan makua digitaaliseen piirtelyyn. Smiley

Kuten varmaan tosta huomaa, en oo ite vielä hankkinu inhoa puhdasta ja hiottua jälkee kohtaan (vaikka olenki törmänny suht rumaan puhtaaseen digitaaliseen jälkeen, huhhuh). Joskus se voi olla tosi kaunista ja sopivaa. Siinä näkyy persoonallinen tyyli ehkä sitten muulla tapaa, kuin väpättävällä viivan laadulla. Ite kyllä pidän luonnollisemman ja vapaamman piirtojäljen tuottamisesta koneellakin, että ei siinä sen puoleen. Se on se mikä mulle tulee automaattisesti ja muistuttaa nykyään suht läheisesti sitä mitä minulta syntyy paperillekin.

Tässä joku aika sitten lueskelin tieteellistä selitystä sille, miksi luonnokset, joissa line art ei siis ole ihan täysin puhdasta, miellyttää silmää enemmän. Liittyi jotenkin siihen, miten silmä aistii luonnollisesti asiat epäselvästi. Himskatti kun muistais tarkemmin, oli mielenkiintonen pointti.

Lainaus
Joten jokainen löytää oman tapansa piirtää onpa kyseessä sitten tietokoneella ja perinteisillä tavoilla tehty kuva tai sarjakuva sivu. Sanoisin näin, että molemmat ovat yhtä tärkeitä eikä kukaan mielestäni voi sanoa, kumpi on juuri se oikea tapa tehdä taidetta.
Juuri näin, hienosti pistetty!
« Viimeksi muokattu: 18.08.2012, klo 05:20:31 kirjoittanut kadaaveri » tallennettu
Marko K
Vieras
« Vastaus #205 : 18.08.2012, klo 12:51:45 »

Kolmas ongelma on se, että tietokoneella on liian helppo tunkea sivu täyteen yksityiskohtia.

En tiedä onko se helpompaa. Riippuu varmaan tekijästä. Jos katselee vaikka Al Williamsonin ja John Totlebenin töitä niin yksityiskohtia on paljon vaikka käsittääkseni he ovat piirtäneet ihan paperille.
« Viimeksi muokattu: 20.08.2012, klo 09:11:36 kirjoittanut Marko K » tallennettu
BiQ
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 43


« Vastaus #206 : 11.05.2013, klo 15:45:53 »

http://www.fastcolabs.com/3006276/open-company/trying-woo-animators-disney-accidentally-invents-paperman-method

Ehkä jonain päivänä tavallisten kuolevaistenkin saatavilla on näin huolella viilattua tekniikkaa...
tallennettu
Inka
Jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 92



« Vastaus #207 : 24.05.2013, klo 20:17:03 »

Edelleen käsinpiirämisen kannalla, vakaasti. Mikään ei voita sitä, kun vetää siveltimellä viivan, eikä koskaan voi tietää, mitä siitä seuraa. Joskus tulee tunne että sivellin ohjaa minua enkä minä sivellintä. Koneen kanssa en ole koskaan saavuttanut samaa tunnetta. Jotenkin se on niin kliinistä, ei tule edes kädet likaiseksi.

 Ja pahimmista pahin synti piirtämisessä on minusta epäonnistumisen pelko. Ei mitään peruutusnappeja! Eräs kuvataideopettajani joskus kehui minua siitä, että uskallan ottaa riskejä. Yleensä riskit kannattavat. Välillä menee pieleen mutta kun nauttii piirtämisessä juuri piirtämisestä on pieni juttu aloittaa alusta. Minusta valmis huono kuva on ihan yhtä arvokas kuin valmis hyvä kuvakin. Aina on oppinut jotakin.
tallennettu

Korro
Ja kumppanit.
Galleriataiteilija
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 405



« Vastaus #208 : 25.05.2013, klo 10:21:20 »

Itse tiedän ettei minulla olisi käyttöä kosketusnäyttö/taideohjelmille koska en aio ostaa mitään tehomyllyä sen takia kun vain 'piirtelen'. Sen jälkeen kun on julkaisu tullut ja JOS elämä näyttää valuutaa sitten varmasti tarpeen mukaan siirryn iMac:iin. (Tai joku muu Mac hinnan ja tarpeen mukaan)

 Joka tapauksessa aion taiteilla käsin niin kauvan kunnes olen oppinut sen mikä miellyttää ns kuluttajia, toisinsanoen kavereita. Kaikki aikanaan. Kunnes juurrumme pääteisiin.
tallennettu

Kello- viiden- tee.
Furin
Pöhelö
Galleriataiteilija
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 431



« Vastaus #209 : 05.09.2013, klo 13:59:58 »

Itse tiedän ettei minulla olisi käyttöä kosketusnäyttö/taideohjelmille koska en aio ostaa mitään tehomyllyä sen takia kun vain 'piirtelen'. Sen jälkeen kun on julkaisu tullut ja JOS elämä näyttää valuutaa sitten varmasti tarpeen mukaan siirryn iMac:iin. (Tai joku muu Mac hinnan ja tarpeen mukaan)

 Joka tapauksessa aion taiteilla käsin niin kauvan kunnes olen oppinut sen mikä miellyttää ns kuluttajia, toisinsanoen kavereita. Kaikki aikanaan. Kunnes juurrumme pääteisiin.

Tähän välihuomautuksena, ettei se piirtäminen nyt mitään tehomyllyä tarvitse. Muistin määrää voi vähän vilkuilla, mutta käytännössä lähes mikä tahansa nykyään kaupasta löytyvä kone riittää.

Mutta komppaan vahvasti tuota viimeistä kappaletta. Kannattaa tehdä just niinkuin haluaa, eikä yrittää väkisin jotain muuta.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 9 10 11 12 13 [14] 15 16 17 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: