Minä tykkään kanssa leffasta, lähdemateriaali on kylläkin minulle täysin uppo-outoa.
No itseasiassa, minunkin täytyy tunnustaa, että Constantine ei ole supersankareista tutuimmasta päästä vieläkään. Elokuvan myötä taisi vasta lukea Ennisin juoksun, josta tarinakin on aikalailla otettu. Pidän elokuvasta, ja pidin tuolloin. Olen kuitenkin elänyt käsityksessä, että kovin moni ei pitänyt. Olen siis jo positiivisesti yllättynyt, että piti. Tai ainakin tv-sarjan tekemis päätös ja tämä keskustelu antaa ymmärtää moista.
Minulla ongelmani siihen, että miksi en ole pystynyt lukemaan kovin moniakaan Helblazereita, johtuu siitä, että sarjakuvassa oli jotenkin niin oksettava värimaailma 80-90-luvulla (mikä tuotti jo hieman ongelmia Sandmanissä ja Doom Patrolissa, vaikka nuo olenkin saanut luettua, vaivalla) että en pysty lukemaan noita, ellei ne ole käännetty.
Itseasiassa minulla painojäljen, piirrosjäljen, värimaailman ja Suomennoksen fuusio on monesti helpotus, kun pitäisi lukea tuon ajan sarjakuvia. Poikkeuksia on muutama, kuten Morrisonin Animal Man, jonka lukeminen silti sujuu kuin vettä vain.
Mustavalkoisuus saattaa myös helpottaa kummasti, kuten Dark Entries osoitti.
Uusissa 200-luvun tarinoissa taas kuvitus on mielestäni ollut jotenkin semmoista, että en vain saa siitä mitään tarttumapintaa, ja kun lopulta olen lukenut lehden, huomaan joko vain selanneeni sen läpi tai en ole keskittynyt itse tarinaan ollenkaan.
Pidän kuitenkin Constantinen hahmosta. Cassidyn, Lobon, Jonah Hexin, Tuomarin, Johnny Blazen, Millerin Batmanin, Wolverinen ja Clint Eastwoodin hahmojen ohella parhaimpia kompleksiivisia kovanaamoja.