Suomalaisella sarjakuvalla menee hyvin?

[tmielone]

Niin mutta vähäinen lainausmäärä voi kertoa myös jotakin teoksen huonosta tasosta. Isotkin kustantamot julkaisevat kirjoja jotka eivät sitten yllättäen kiinnostakaan ketään ja tuli tehtyä ihan turha painotuote. En tiedä kannattaako vähäisen lainausmäärän varassa lähteä kirjastoon lainailemaan.

Hyvä pointti! Toisaalta satunnaisvalinnallakin voi tarttua ei-niin-laadukaaseen teokseen. 

Näkisin että tässä on ideana kääntää vaakakuppia pienilevikkisen laatukirjallisuuden eduksi. Mikä on sitten laadukasta lienee eri ihmisille eri asia.

Vaimo valitteli samaa että mistä joku joka ei aktiivisesti alaa seuraa tietää että mikä on pienilevikkistä ja mikä ei. Oletan että yksi Hännisen Facebook-ryhmän ideoista on että siellä voi myös ehdotella lainattavaa.

Juu, makuja on monenlaisia ja ihmisillä mitä ihmeellisempiä mieltymyksiä. Suositukset lainattavista teoksista voisivat tosiaan olla avuksi. Ehkäpä se helpottaisi helmien löytymistä.

Sarjakuvan alalla ei kovin suurta tietämystä tarvita erottaakseen isot ja pienet, laajalevikkiset ja pienilevikkiset toisistaan. Omassa lähikirjastossani ongelmana on ettei pienilevikkistä sarjakuvaa yksinkertaisesti ole ollenkaan että mitäpä sitten lainaat? Olen vuosikaudet puhunut hankintapyyntöjen tekemisen tärkeydestä. Monet isommat kirjastot hankkivat isojen kustantamojen kirjat automaattisesti kaikki mutta pienempien osalta onkin sitten arpapeliä. Ja kun suomalainen sarjakuvakustantaminen on mitä on, ei tason osalta ole isojen ja pienien välillä hirveästi kyllä eroa mielestäni. Ja hankintapyynnöissä koen että tekemällä pyynnön omalla nimellä ja varauksen kirjasta siinä samalla, kirjasto hyvin todennäköisesti kirjan myös hankkii. Tälleen voi hyvin pienellä vaivalla ja ilmaiseksi vaikuttaa pienimuotoisesti kulttuurin tilaan Suomessa.

Suomenkielisten sarjakuvien kohdalla ei tosiaan isoa ongelmaa ole, kunhan ottaa vain jotain muuta kuin Ankkoja, Tex Willereitä, Simpsoneita, Fingerporeja tai Viivi ja Wagnereita. Uskoisin, että myös isojen kustantamoiden muut sarjakuvat ovat levikeiltään melko vaatimattomia.

Hankintapyynnöt ovat kyllä hyviä ja ainakin omiin pyyntöihini on suhtauduttu aina positiivisesti. Toinen tapa vaikuttaa kirjaston valikoimiin on lahjoittaminen. Itse olen siihen turvautunut, kun omista hyllyistä loppuu tila tai jos tulee hankittua teos, jota ei todennäköisesti lue enää toista kertaa. Tietysti teosten pitää olla hyvässä kunnossa.

[Kreegah Bundolo]

Hankintapyynnöt ovat kyllä hyviä ja ainakin omiin pyyntöihini on suhtauduttu aina positiivisesti. Toinen tapa vaikuttaa kirjaston valikoimiin on lahjoittaminen. Itse olen siihen turvautunut, kun omista hyllyistä loppuu tila tai jos tulee hankittua teos, jota ei todennäköisesti lue enää toista kertaa. Tietysti teosten pitää olla hyvässä kunnossa.

Tässäkin on eroavaisuuksia kirjastoissa. Monet suomalaiset pienkustantamot kuten hiljattain lopettaneet Daada ja Huuda huuda jakoivat kirjastoille ilmeiseksi kirjojaan saadakseen nimeään tunnetummaksi ja kirjoja lainattavaksi. Ja vaikka kamppanjat käsittääkseni olivat hyvinkin suosittuja, silti oli vastustusreaktiota monissa kirjastoissa että ei edes ilmaiseksi oteta sellaista mikä ei ole kirjaston väelle entuudestaan tuttua tavaraa.

[tmielone]

Tässäkin on eroavaisuuksia kirjastoissa. Monet suomalaiset pienkustantamot kuten hiljattain lopettaneet Daada ja Huuda huuda jakoivat kirjastoille ilmeiseksi kirjojaan saadakseen nimeään tunnetummaksi ja kirjoja lainattavaksi. Ja vaikka kamppanjat käsittääkseni olivat hyvinkin suosittuja, silti oli vastustusreaktiota monissa kirjastoissa että ei edes ilmaiseksi oteta sellaista mikä ei ole kirjaston väelle entuudestaan tuttua tavaraa.

Tuo kuulostaa aika huolestuttavalta. Toivottavasti ilmiö ei laajene tai muuten kirjaston valikoimat lähestyvät uhkaavasti Suomalaisen kivijalkamyymälöiden tasoa. Kyllähän kirjastoissa pitää olla hyvä valikoima ja mahdollisuus löytää luettavaa laidasta laitaan. Tietysti heilläkin on vain rajatut tilat/budjetit mutta laaja-alaisuudesta olisi syytä pitää kiinni. Eihän asiakas osaa jotain tuotetta kysyä/kokeilla, jos ei siihen missään ole törmännyt.

[Reijo Valta]

mistä tiedän mikä teos on pienlevikkinen?

Eräs tuttava totesi, että siistejä kirjoja on lainattu vähän

Pienkustantajien julkaisemat kirjat on pääasiassa vähälevikkisiä. Mansarda, Faros, Poesia, ntamo, Loki-Kirjat jne kustantamot, joiden nimi ei ole jokapäiväinen tuttu.

Ja kannattaa tosiaan kertoa henkilökunnalle mistä kirjoista tykkää(, jos se luontevasti onnistuu). Tuohon lähellä olevaan pieneen sivukirjastoon hommataan Pikot & Fantasiot, koska yksi vanhempi vakioasiakas lainaa niitä säännöllisesti.

[Darth Mika]

Eräs tuttava totesi, että siistejä kirjoja on lainattu vähän

Pienkustantajien julkaisemat kirjat on pääasiassa vähälevikkisiä. Mansarda, Faros, Poesia, ntamo, Loki-Kirjat jne kustantamot, joiden nimi ei ole jokapäiväinen tuttu.

Ja kannattaa tosiaan kertoa henkilökunnalle mistä kirjoista tykkää(, jos se luontevasti onnistuu). Tuohon lähellä olevaan pieneen sivukirjastoon hommataan Pikot & Fantasiot, koska yksi vanhempi vakioasiakas lainaa niitä säännöllisesti.

Täällä Helmetin alueella aina välillä teen hankintaehdotuksia ...pääasiassa sarjakuvapuolelle. Niin kotimaisen kuin suomalaisenkin osalta. Useimmiten ne ovat tuottaneet tulosta. Viimeisin minun ehdottamani kirja, joka meni läpi, oli kylläkin tietokirja tietokonepuolelle. Getting started with Raspberry Pi Zero..on jo matkalla mun kirjastoon. Kannattaa todellakin tehdä hankepyyntöjä kirjastoihin.

[Kreegah Bundolo]

En ihan äkkiseltään muista toista keskustelua Kvaakissa jonka otsikosta tulisi niin hyvä mieli kuin tästä tämän keskustelun nimestä jossa on klassinen huumorilausahdus "suomalaisella sarjakuvalla menee lujaa" korvattu ihailtavan maltillisella "suomalaisella sarjakuvalla menee hyvin?" -kysymyksellä. Hyvä näin. Kiitos.

[Holle]

Kiitos valveutuneen henkilökunnan, meidän kyläpahasen kirjastossa sarjakuva on aina ollut mukavasti esillä, uutuudet aina tiskillä näkösällä (vanha kuva)

[hdc]

Tuosta lainauskampanjasta tulee mieleen vähän joidenkin jenkkisarjojen fanikampanjat joilla saadaan viisi numeroa lisää ja sitten vasta sarja lopetetaan...tai kuinka Mustanaamion viimeiset numerot loppuivat kaupoista.
Ihan kiva mutta ei siitä kauheasti apua ole jos se ei muutu pysyväksi tavaksi eli kun lainailee niin toivottavasti myös tutustuu lainattuun aineistoon ja ehkä alkaa säännöllisesti lukea niitä...

(Tässä vaiheessa totean että huomattava osa minua kiinnostavasta tällä hetkellä julkaistusta kaunokirjallisuudesta Suomessa tulee pienkustantamoilta, ja onhan tuota sarjakuvaakin tullut luettua muutakin kuin Ankkaa ja Asterixia, joten ajatusta kuitenkin symppaan kovasti)

Kirjastoissa huomaa kyllä myös eroja että vaikka tiettyä peruskokoelmaa onkin kaikkialla niin erojakin on, yhdessä on hieno sarjakuvavalikoima, toiseen kannattaa mennä jos haluaa kuunnella jazzia...henkilökunnan omat kiinnostuksen kohteet epäilemättä heijastuvat ja varmaan myös muutama äänekkäämpi vakioasiakas saa omia toiveitaan näkymään.

Joskus on myös mietityttänyt millä perusteella kirjastovarastojen valikoimista tehdään karsintoja, Helmet-alueen Pasilan varastosta tuntuu yhä löytyvän aika hyvin se yksi kappale suomennettua kaunokirjallisuutta, joskus jopa kaksi, mutta huomasin jokin aika sitten että muutama englanninkielinen nimike jotka olin laittanut Helmet-muistilistalle potentiaalisesti kiinnostavina, olikin poistettu, eli ilmeisesti vieraskielistä materiaalia karsitaan siellä kovemmalla kädellä...
Ja tietenkin jos kirja on tarjolla vain kirjavarastossa niin senhän saa sieltä vain jos hoksaa olla tietoinen sen olemassaolosta ja kiinnostavuudesta.

Ja lopulta kirjastojen valikoimissa pidän ongelmallisimpana sitä uutuusmuoti-innokkuutta että joillekin uutuuskirjoille tulee ne satojen henkilöiden mittaiset varausjonot, jolloin tietysti niitä kirjoja pitää sitten ostaa kymmeniä kappaleita...jotka sitten kahden vuoden päästä poistetaan ulosheittohintaan kun muoti meni ohi. Jumalaut, jos joku kirja noin paljon kiinnostaa että pitää päästä varauslistalle sijalle 241 niin ostakaa se.

[tomu]

Ihan anekdoottina:

Huuda Huuda teki tosiaan viime vuonna kirjastolahjoituskierroksen, missä kirjastoilla oli vapaus tilata kaikkia jäljellä olevia nimikkeitämme (n. 40–50 nimikettä) postimaksuja vastaan. Osa paketeista toimitettiin perille ilman korvauksia, jos kirjastot sattuivat olemaan meitä lähellä.

Kirjoja tilanneiden kirjastojen joukossa oli mm. Nokian kirjasto n. 10 km päässä Tampereen keskustasta. Kirjasto tilasi muistaakseni kaikkia saatavilla olevia kirjoja. Päätin Postiin roudauksen sijaan viedä kirjat heille suoraan autolla. Paikalla virkailijat kiittelivät paketista ja lahjoituksesta.

Viikko tämän jälkeen tapasin nokialaisen ystäväni, joka kertoi, että oli ostanut uusia kirjojamme tosi edulliseen hintaan. Kysyessäni mistä, hän sanoi Nokian kirjaston poistaneen lähes kaikki kirjamme euron–parin hintaan. Kirjastolahjoitus oli siis päätynyt suoraan myyntiin ja kirjasto tienasi tässä muutaman kympin.

Näin toimii siis suomalainen kirjastolaitos 2010–luvulla. Täysin ala-arvoista ja moraalitonta toimintaa Nokian kirjastolta. Oletan kuitenkin, että tässä on ehkä kyse enemmänkin yksittäistapauksesta. Tai ainakin toivon niin.

Painotimme erityisesti saatekirjeessämme, että haluamme löytää kirjoille hyvän kodin niin, että teokset olisivat luvussa vielä joitain vuosia lopettamisemme jälkeenkin.

Vuosien aikana teimme yhteensä kaksi lahjoituskierrosta kirjastoille, joissa kirjoja meni 4000–5000 kpl.

Tätä anekdoottia saa käyttää esimerkkinä ja jakaa mahdollisimman laajalti.

[Jarkko Sikiö]

Kirjastolahjoitus oli siis päätynyt suoraan myyntiin

Toivon, että kyseessä oli inhimillinen virhe. Käytäntönä kyseessä olisi iso vääryys paitsi kustantajaa myös kirjaston käyttäjiä ts. veronmaksajia kohtaan.

[hdc]

Tuosta on ollut juttua että ainakin joissain kirjastoissa jos yksityishenkilöt lahjoittelevat hyllystään kirjoja niin osa niistä päätyy kyllä suoraan poistomyyntiin...mikä on tietysti ymmärrettävää koska eihän ne kaikki lahjoituskirjat ole ollenkaan otollista kamaa kokoelmiin ja toisaalta kirjat päätyvät kuitenkin kiertoon ja tukevat kirjaston toimintaa (olen kyllä myös itse lahjoitellut muuttosiivouksen yhteydessä pari kassillista kirjoja tästä hyvin tietoisena, tekevät mitä parhaaksi näkevät).

Mutta jos kustantaja tarjoaa uusia kirjojaan niin silloin tuo toiminta ei ole enää moraalisesti kannatettavaa...

[tomu]

Niin, no tässä tapauksessa tilaaja on itse lähettänyt meille mailia, johon olemme vastanneet ja sopineet paketin toimituksesta. Eli tämä tapaus tuskin oli mikään virhe, vaan hyvinkin tietoista toimintaa.

[Timo Ronkainen]

Ihan anekdoottina:
[...]
 sanoi Nokian kirjaston poistaneen lähes kaikki kirjamme euron–parin hintaan. Kirjastolahjoitus oli siis päätynyt suoraan myyntiin....

No tuohonpa ei nyt oikein osaa sanoa muuta kuin, että voihan v*&&u.

Timo

[hdc]

Niin, no tässä tapauksessa tilaaja on itse lähettänyt meille mailia, johon olemme vastanneet ja sopineet paketin toimituksesta. Eli tämä tapaus tuskin oli mikään virhe, vaan hyvinkin tietoista toimintaa.

Joo, ei näin.
Jos haluaa oikein positiivisesti ajatella niin mahdollisesti siellä on käynyt niin että yksi henkilö on ollut kiinnostunut ja tilannut, mutta on sitten lähtenyt johonkin muualle ja toinen vastaanottaja taas on katsonut että mitäs nää on, laitetaan pois. Tuollaisia infokatkoksia valitettavasti tapahtuu varsinkin jos pätkätöissä ei ole jatkuvuutta...

[Mambrinon kypäri]

No eihän tuollaisista törkeyksistä jupisemisessa jollain puolikuolleella foorumilla ole mitään hyötyä. Olisi pitänyt laittaa kohteliaan tiukkasävyistä kyselyä kyseiselle kirjastolle kirjallisena. Vastauksesta riippuen riippuen sitten voi pohtia kannattaako alkaa ihmetellä julkisesti.

Nimittäin julkisiin laitoksiin pesiytyneellä perseilyllä on tapana jatkua kunnes siitä tehdään julkinen kohu. Tai valitettavasti jatkuu melko usein kohusta huolimatta, mutta onpahan sitten edes jotain tullut tehtyä.

Pikkukuntien kulttuuri- ja kirjastopuolelle tuntuu jotenkin hämmentävän usein kertyvän kulttuurivälinpitämätöntä tai suorastaan -vihamielistä väkeä. (Tarkennuksena. En nyt sano että enemmistö tai edes merkittävä vähemmistö, mutta  useammin kuin luulisi. Tunsin kotipaikkakunnalla pari kirjastoihmistä, joilla oli melkoisia juttuja päättävissä asemissa olevista joiden aenne oli "hälläväliä, mä olen vain töissä täällä".)