Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Kolumnit ja matkaraportit: Tarinoita tuntureilta (26.08.2018 klo 11:58:16)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
22.08.2019, klo 04:28:44

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
476305 viestiä 10577 aihetta kirjoittanut 7418 jäsentä. Uusin jäsen: Herra Tarkka
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia
| | |-+  Moog Konttinen: Elämän kartoitus
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Moog Konttinen: Elämän kartoitus  (Luettu 30579 kertaa)
T.Kokkila
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 1 038



« : 08.02.2011, klo 09:35:48 »

Joulukuussa 2010 ehti ilmestyä Moog Konttisen elämäkertakirjan ensimmäinen osa, joka kattaa vuodet 1950-1970. Kirjalle ei taida olla omaa ketjua, joten aloitetaanpa semmoinen.

Mauri Konttinen (s. 1950) on siis tamperelainen muusikko, jonka ura Kontra-yhtyeensä kanssa huipentui aikoinaan mm. hiteiksi nousseisiin biiseihin Ressu ja punainen paroni, Jerry Cotton ja vaikkapa Muumi muumi. Konttisen vahvuutena ovat aina olleet nokkelat käännöstekstit ulkomaalaista alkuperää oleviin biiseihin.

Uuden Lempo Kustannuksen tukeva, lähes 500-sivuinen kirja kattaa lapsuus- ja nuoruusvuodet Tampereella, mutta ei vielä ihan ehdi muusikkouraan asti. Konttinen kertoo elämästään ilmeisen avoimesti, ikäviä asioitakaan välttelemättä. Sarjakuvaharrastajalle kirjan tekee kiintoisaksi elämäkerran ohessa, rinnalla ja limittäin juokseva listaus Suomessa kulloisenakin vuotena ilmestyneistä sarjakuvalehdistä, kansikuvien ja kommenttien kera. Samoin Konttiselle tärkeät levyt listataan. Kirjasta käy selväksi miten tärkeitä sarjakuvalehdet olivat lapsille ja nuorille ennen kuin televisio valtasi tärkeimmän populaarikulttuurivaikuttajan aseman. Ja ne olivat halvempia kuin äänilevyt, jotka teini-ikäisenä alkoivat vallata samaa tonttia.

Kaikenkaikkiaan hyvin mielelenkiintoinen teos työläisperheen pojan elämästä Tampereen Härmälässä. Konttisen kieli on jatkuvaa leikittelyä sanoilla, mikä tekee lukemisesta toisaalta hauskaa, toisaalta välillä vähän raskasta. Sanaleikittely saa välillä pohtimaan onko tekstissä virhe, vai enkö vaan heti tajunnut.

Mukana on paljon kuvia sarjakuvalehdistä, levyistä, lentokoneiden pienoismalleista ja ties mistä. Moogin omia pienoispoikana (termi kirjasta) piirtämiä kuvia on myös runsaasti. Harmi vain, että taitto ei anna kuville tilaa, vaan ne ovat pieniä ja tietysti mustavalkoisia. Runsasta tekstiä olisi ollut ehkä varaa jopa hieman pienentää, jos kuvia olisi saanut samalla suuremmiksi. Lehtien ja levyjen kannet toimivat postimerkin kokoisinakin, mutta omat piirrokset ja perhevalokuvat olisi mielellään nähnyt sen kokoisina että niistä saisi jotain selvääkin.

Kirjan kakkososa pitäisi olla tulossa, joten siinä päästäänkin sitten jo kunnolla rokkitähden elämään. Mutta kuuluvatko sarjakuvat siihen vielä miten tiiviisti?

Kirja vertautuu hauskasti 2009 ilmestyneeseen Minä, Mauri Kunnas -kirjaan. Molemmat Maurit ovat syntyneet samana vuonna, lukeneet samoja lehtiä ja kuunnelleet samoja levyjä. Kunnas-kirjassa kuvat ovat väreissä ja isokokoisia, mukana on jopa kuvia samoista sarjakuvista ja leluista kuin Konttisella. Kiinnostuksen kohteissa on paljon samaa, vaikka painotukset ja muu elämä eroavat toisistaan. Kunnaksen kirjan on kirjoittanut toimittaja Lotta Sonninen, joten teksti ei tunnu aivan niin henkilökohtaiselta kuin Konttisen pidättelemätön vuodatus.


« Viimeksi muokattu: 06.01.2017, klo 09:13:01 kirjoittanut T.Kokkila » tallennettu
Kreegah Bundolo
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 578



« Vastaus #1 : 08.02.2011, klo 09:47:25 »

Kirjan kammottava ulkoasu ja sisäsivujen amatööritaitto iski Akateemisessa päin näköä kuin märkä sukka tai nyrkki tai joku muu epämiellyttävä asia. Ei pitäisi antaa kirjasuunnittelun vaikuttaa liikaa ennakkoasenteisiin sisällön suhteen, mutta tässä kävi niin. Pahan näköinen, ikävän tuntuinen ja oletettavasti täysin olemattomasti kustannustoimitettu pökäle. Miksei voi tehdä kunnolla? Ei se ole vaikeaa.

Tätä voi tosiaankin verrata mielessään Kunnaksen kirjaan. Että mitäpä olisikaan Otava saanut irti samasta materiaalista? Potentiaalisesti mielenkiintoinen elämä(kerta) meni lahjattoman kustannusporukan takia ihan hukkaan.
tallennettu

Petteri Oja
Juudas itselleen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 061



« Vastaus #2 : 08.02.2011, klo 13:33:19 »

 Grin  Siinä vaiheessa kun Hans ei lyttää jotain mun julkaisuani, huolestun toden teolla. Liitän tuon Kvaak-sitaattiarkistooni.

Ainoa asia mikä taitossa itseäni harmittaa on just tuo joidenkin kuvien jääminen niin pieneksi. Lähinnä se johtuu siitä että ne oli alunperin skannattu liian pieninä ja aikataulun ollessa äärimmäisen tiukka (kirja piti saada Moogin 60-v.-juhliin) lisäskannauksiin ei jäänyt aikaa. Kakkososassa tämä epäkohta korjataan.

Sen sijaan tekstin tyyli ja määrä pysyy kyllä samana. Olemme hyvin tietoisia että mukana on paljon asioita jotka eivät kiinnosta rokkikirjojen lukijoita tai ylipäätään potentiaalista lukijakuntaa. Mutta tarkoitus ei ollutkaan tehdä tyypillistä rokkarielämäkertaa, muutenhan koko homma olisi tiivistetty yhteen kirjaan, joka olisi koostunut enimmäkseen rockajoista. Kuten Moog esipuheessa itsekin toteaa: "Lähinnä jälkeläisiä varten tein tämän valtavan ja myös tuskallisen henkisen ponnistuksen (vaatimattomille henkisille lahjoilleni valtavan), mutta toki myös kaikille, joita kiinnostaa rypeä toisen ihmisen sisuksissa (siis kaikille viidelle fanille)."

Voi tietty olla että sitten kun koko iijokisarja on valmis siitä tehdään tiivistetty versio suurempaa yleisöä ajatellen. Tosin ainakin lukijapalautteesta päätellen tästäkin kirjasta voi saada irti paljon, vaikkei Konttisen sukuun kuuluisikaan.

Kakkososan pitäisi tulla vielä tänä vuonna. Sarjakuvien osuus vähenee siinä ja pääpainon saavat bändivuodet, Wolfgang-Virtanen-Kontra... Toinen kirja on pelkkää 70-lukua.
tallennettu

Lönkka
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 4 278


Life goes on (except for those who die)


« Vastaus #3 : 08.02.2011, klo 16:05:51 »

Sarjakuvaharrastajalle kirjan tekee kiintoisaksi elämäkerran ohessa, rinnalla ja limittäin juokseva listaus Suomessa kulloisenakin vuotena ilmestyneistä sarjakuvalehdistä, kansikuvien ja kommenttien kera.
Fooook!
Tämähän kuulostaa kerrassaan mahtavalta idealta!
tallennettu
Timo Ronkainen
professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 18 112


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #4 : 08.02.2011, klo 16:42:40 »

Näyttipä miltä vaan, tämä pitää lukea.

Timo
tallennettu

Petteri Oja
Juudas itselleen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 061



« Vastaus #5 : 22.05.2011, klo 22:40:08 »

Mainio arvio eilisestä Aamulehdestä.


* Aamulehti20110521-pieni.jpg (321.1 kilotavua, 787x1000 - tarkasteltu 904 kertaa.)
tallennettu

Petteri Oja
Juudas itselleen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 061



« Vastaus #6 : 12.03.2013, klo 13:40:06 »

Kakkonen tuli äsken painosta.

Moog Konttinen
Elämän kartoitus II – 1970-1976
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-22-7
630 sivua, nid., 170×240 mm, mv.
Maaliskuu 2013

Mauri “Moog” Konttisen (s. 1950) Elämän kartoitus on edennyt toiseen osaansa, jossa rock’n'roll valtaa entistäkin suurempaa osaa nuoren miehen elämästä.

Muistelmateoksen toinen osa kattaa Moogin elämästä vuodet 1970-1976, joihin mahtuu rockin lisäksi muunmuassa asepalvelus sekä liftausreissu läpi Euroopan. Siviilisäätykin muuttuu ja jälkikasvu astuu mukaan kuvaan.

Konttisen ura Rock-tähtenä alkaa orastaa 70-luvun koittaessa ensin Wolfgang- ja myöhemmin Virtanen-yhtyeessä. Kirjassa käydään läpi Virtasen lyhyt mutta sähköinen ura kokonaisuudessaan runsain kuvituksin. Kaksi LP:tä levyttäneen Virtanen-yhtyeen haastattelun yhteydessä käytettiin Suomessa ensimmäistä kertaa nimitystä Punk Rock.

Moogin nykyinen rock-yhtye Moog In Bändi esiintyy Tampere Kupliissa kirjan julkistustilaisuudessa perjantaina 22.3. klo 20.00 alkaen Panimoravintola Plevnassa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Sunnuntaina 24.3. Asko Alanen haastattelee Moogia klo 12-13 auditoriossa Finlaysonin tiloissa.

Jo lauantaina 16.3. voi kirjaan tulla hakemaan omistuskirjoituksia Epe’s Music Shopissa. Moog on paikalla Epe’sissä klo 13.00 eteenpäin.


* 9789525938227.jpg (223.11 kilotavua, 2001x2834 - tarkasteltu 421 kertaa.)
tallennettu

Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 36 650



« Vastaus #7 : 12.03.2013, klo 15:20:31 »

Mutta mikä on sarjakuvien osuus kakkososassa?
tallennettu

Petteri Oja
Juudas itselleen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 061



« Vastaus #8 : 12.03.2013, klo 18:07:30 »

Mutta mikä on sarjakuvien osuus kakkososassa?

Jonkinmoinen. Vähäisempi kuin ykkösessä.
tallennettu

Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 986


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #9 : 26.03.2013, klo 12:10:08 »

Tätä voi tosiaankin verrata mielessään Kunnaksen kirjaan. Että mitäpä olisikaan Otava saanut irti samasta materiaalista?
Olen lukenut vasta kirja alkua, mutta silti eri mieltä Hansin kanssa. Kunnas-kirja on pompöösi ja se ehkä sopii lastenkirjapainosten kuninkaalle. Olen sitäkin lukenut vain valikoiden, mutta hajuttoman ja mauttoman vaikutelman se jättää. Kaikkien ei tietenkään tarvitse avautua julkisesti sen enempää, on ihan ok pitää oma elämä omanaan vaikka kuinka olisi suurmies.

Moogin tilitys taas on rehellisen ja rehentelemättömän konstailematonta. Siitä välittyy into ja muut tunteet käsiteltäviin aiheisiin. Kuvat voisivat toki olla isompia ja tietenkin värillisiä, mutta ajavat ne minusta noinkin asiansa. Taitto toimii sikäli että teksti ja kuvat linkittyvät jouheasti toisiinsa. Myös palsta on sopivan leveä, joten siitäkään ei voi valittaa. Kovia kansia ei sentään kai kukaan ole täällä kaivannut.  Smiley

oletettavasti täysin olemattomasti kustannustoimitettu pökäle.
On totta että tuollainen vaikutelma voi syntyä. Mua ei ole kuitenkaan ainakaan vielä mikään kielijuttu häirinnyt. Huonommin toimitettuja kirjoja tulee vastaan jatkuvasti ja vaikkapa sanomalehdestä voi helposti bongata paskempaa tekstiä.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
VesaK
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 585


Kuka mitä häh?


« Vastaus #10 : 26.03.2013, klo 12:29:19 »

Sarjakuvia käsitellään tosiaan tässä kakkososassa vähemmän, mutta oleelliset julkaisut sentään. "Erilaisia" Korkeajännityksiäkin ehti 1970-luvun alkupuolella ilmestyä puolen tusinaa nimikettä, viidakosta avaruuteen.

Armeija-aika käsitellään piinaavan tarkasti, kirjan loppupuolella merkinnät hajanaistuvat kun rokki-elämäntapa seurauksineen alkaa painaa päälle. Kyllä tämä aina esim. Panu Rajalan "Lavatähti & kirjamiehen" päihittää  Grin
tallennettu

“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama
Petteri Oja
Juudas itselleen
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 061



« Vastaus #11 : 26.03.2013, klo 13:01:30 »

Kakkososan pitäisi tulla vielä tänä vuonna.

Aika kova työ oli tämän kakkososan kanssa, kuten sitaatin päivämäärästäkin voi päätellä. Mutta lopputulos on täsmälleen halutunlainen, ja oikolukuakin harrastettiin nyt niin pitkään että toivottavasti kovin montaa kirjoitusvirhettä ei ole mukaan jäänyt.

Kolmososa keskittyy pelkästään Kontra-aikoihin, sen aikataulua en uskalla edes veikata. Moogin mukaan menestyksestä on hankalampi kirjoittaa kuin vaikeista vuosista. Mutta tulossa sekin kirja on.

Kupliin julkistuskeikka oli muuten eri vänkä. Bändi keskittyi soittamaan sellaisia biisejä, joita normaalisti ei keikoilla kuulla. Isoimmat hitit Jerry Cottonia myöten jätettiin väliin. Välillä Moog lauloi ilman säestystä suoraan kirjan sivuilta vanhoja rokkiklassikoita.
tallennettu

Antti Vainio
Karpaattien nero
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 4 337



« Vastaus #12 : 29.03.2013, klo 20:04:48 »

Jossain muualla kehuin tota ykkösosaa mutta toistanpa täälläkin:Moogin kerronta innostaa jopa muntapaista tyyppiä jolle noi Tampereen osat joista se kertoo on täysin tuntemattomia, hienoa ajankuvaa ja mukavasti kerrottu. Kaikenlainen editointi olisi huonontanut kirjaa. Kuvien koosta valitin minäkin mutta kun tietää millä aikataululla ja resursseilla kirja kasattiin niin toi on hyväksyttävää, ehkä jotkut jopa innostuu hankkimaan itselleen niitä alkuperäisiä lehtiä (kyllä noita Kulku-Katista saa eikä tarvitse olla Lilius että pystyy hankkimaan noita vähemmän harvinaisia herkkuja). Kakonen pitää hankkia heti kun seuraavat fattarahat on tilillä.
tallennettu

"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".
Timo Ronkainen
professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 18 112


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #13 : 07.05.2013, klo 10:08:32 »

Eka osa luettuna... Katkelmallisuutensa vuoksi oivallista työmatkabussiluettavaa. Ihan hyvää luettavaa oli, ei mikään haitannu, päinvastoin, eikä mitään tuntunu olevan liikaa. Kiehtovaa ajankuvaa ja anekdootteja. Ihmisen kuva rakentuu paitsi henkilökohtaisesta historiasta, myös aikansa ympäröivästä (pop)kulttuurista. Ääniraidanhan voisi koota joku jaksava Spotify-soittolistaksi, ja simpura, kirjassahan olisi voinu olla vaikka joka biisin/levyn kohdalla QR-koodi Spotifyyhyn älypuhelimia varten. Ja sarjakuvissa Moogin sivuille.

Timo
tallennettu

Jukka Laine
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 36 650



« Vastaus #14 : 10.05.2013, klo 09:37:26 »

Nettilinkit vain ärsyttävät painetun aineiston yhteydessä. Niitä kun ei voi klikata.

E-kirjoissa noita joskus on, niissä ne ovat lisäarvoa.
tallennettu

Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: