Täytyy sanoa, että on outoa, kun moni ankkafani ilmoittautuu Van Hornin vihaajaksi. Itse pidän herran töistä, hän on ollut pitkään yksi nyky-Akkarin suosikeistani. Piirrokset ovat selvästi mestarin kynästä ja tarinat ovat aina hupaisia sekä tarpeen ollen myös jännittäviä.
Myönnän kuuluvani juuri tähän mainitsemaasi vihaajat-ryhmään. Ei siinä mitään, makunsa kullakin. William Van Hornissa on se hieno puoli, että tämän tarinat kyllä erottuvat joukosta, mutta ovat omaan makuuni liian kummallisia ja epäankkamaisen absurdejakin. Joistakin tarinoista on tullut mieleen, että aivan kuin Horn protestoisi, itseironiaa unohtamatta, ankkamaailmaa vastaan.
Esimerkiksi sellainen tarina, jossa koko ankkojen konkkaronkka on koolla jossain puistontapaisessa ja kaikki hölisevät klaustrofobiastaan. Hahmot ovat piirretty niin, että ruutuja menee aina vuorotellen kaikkien pärstien kuvailuun. Loppusivussa paljastuu, ettei koko hommassa ollut minkäänlaista juonta ja kaikki vain haukkuvat laiskaa piirtäjää. Aku herää ja huomaa kaiken olleen unta.
Ehkä joitakuita riemastuttaa tällaiset epätyypilliset ankkatarinat ja näsäviisaahko huumori, mutta omasta mielestäni ne eivät istu Ankkalinnaan. Nope.
Hornin piirrostyö hämmensi ja lievästi ärsytti junnunakin jo. Hirveän suurpiirteistä ja liian simppeliä viivaa. Taustat ovat usein todella laiskasti tehtyjä (ei siinä sinänsä mitään, itsekin inhoan taustojen piirtämistä, mutta "ammattilaiselta" voisi ehkä odottaa vähän enemmän?) ja niissä kummastuttaa jatkuvasti esiintyvät etanat ja kärpäset.
Mutta on niitä Hornia huonompiakin nähty. Niihin verrattuna Horn on lähestulkoon keskitasoa.